Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida. (Kuva: Narendra Shrestha / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Kansalaisjärjestöt keräsivät viime vuonna noin 110 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön ja vapaaehtoistyötä tehtiin järjestöissä yhteensä jopa 460 000 tuntia, käy ilmi kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Kepan tekemästä selvityksestä.

Toisin sanoen järjestöt käyttivät lähes kaksinkertaisen määrän rahaa kehitysyhteistyöhön verrattuna järjestöjen saamaan valtiontukeen, jos myös työtunnit ja tavaralahjoitukset arvioidaan karkeasti rahassa.

Vuonna 2016 järjestöjen kehitysyhteistyöhön annettiin valtionavustusta 70 miljoonaa euroa. Sitä edeltävänä vuonna valtiontukea päätettiin leikata kansalaisjärjestöiltä jopa yli 40 prosenttia, joten sen osuus kehitysyhteistyön rahoituslähteenä on laskenut merkittävästi.

Lahjoitukset ja vapaaehtoistyö ovat puolestaan lisääntyneet huomattavasti sitten vuoden 2014, jolloin Kepa teki vastaavan selvityksen.

”Osaltaan trendi johtuu siitä, että isot kehitysyhteistyövarojen leikkaukset saivat mediassa paljon tilaa. Näin laajemmatkin kansanjoukot ymmärsivät, että nyt kansalaisjärjestöiltä on leikattu todella paljon”, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Samalla kansalaisjärjestöt onnistuivat viestimään, että tehty työ on tuloksellista ja arvokasta.

”Tämän seurauksena syntyi eräänlainen sympatia-aalto”, Lappalainen jatkaa.

Kolme vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan järjestöt keräsivät lahjoituksia noin 90 miljoonaa euroa ja vapaaehtoistyötä tehtiin järjestöissä arviolta 90 000 tuntia.

Nyt varoja onnistuttiin keräämään 20 miljoonaa euroa enemmän ja vapaaehtoistyötä tehtiin jopa 370 000 tuntia enemmän. Yksityisten lahjoitusten lisäksi myös yritysyhteistyö ja joukkorahoituskampanjat ovat yleistyneet.

Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö on kaksiteräinen miekka

Vuonna 2015 tehtyjen leikkausten aiheuttamaa 45 miljoonan euron vajetta järjestöjen ke­hitysrahoitukseen ei kuitenkaan ole saatu lahjoituksilla tai muulla yksityisellä rahalla ja vapaaehtoistyöllä paikattua.

”Meille on toki tärkeää, että mahdollisimman laaja joukko suomalaisia on tavalla tai toisella mukana. Rahakanavan lisäksi se on myös viestintäväline; mitä tuella saadaan aikaan.”

Mutta vaikka lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö on tärkeää ja arvokasta, samalla se saattaa olla hyvin muutosaltista ja lyhytjänteistä.

”Monet hankkeet, joilla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia, vaikkapa sukupuolten välistä epätasa-arvoa, eivät ole vuoden mittaisia projekteja, vaan ne saattavat kestää vuosikymmeniä.”

Myös uudenlaisissa rahoitusmuodoissa kuten joukkorahoituksessa ja yritysyhteistyössä on aivan samanlaisia haasteita eli ne ovat valitettavan herkkiä suhdannemuutoksille.

”Rahaa saavat hankkeet, jotka saavat julkisuudessa paljon tilaa. Hidas ja määrätietoinen työ ei aina kerää suuria otsikoita”, Lappalainen sanoo.

Hankkeilla, jotka on helppo paketoida ja viestiä, on helppo kerätä varoja.

”Näin nopeasti tuloksia aikaan saavat projektit ovat vahvoilla."

Varainhankinta vie resursseja ydintoiminnoilta

Ammattimainen varainhankinta edellyttää myös laatua ja resursseja. "Tämä syö tietysti varoja itse ydintoiminnolta eli köyhyyden poistamiselta", Lappalainen muistuttaa.

Lisäksi se voi johtaa siihen, että isot varakkaat järjestöt saavat aikaan näyttäviä kampanjoita ja keräävät suuria lahjoituksia, kun taas vapaaehtoistyöllä pyörivät järjestöt kuihtuvat.

”Järjestöjä ei tulisi arvottaa sen mukaan, kuinka paljon ne onnistuvat keräämään rahaa eri lähteistä, vaan tärkeintä on se mitä pienilläkin resursseilla, ja usein vapaaehtoisesti, saadaan aikaan. Kyvystä hankkia rahaa ei saisi tulla peruste val­tionavustuksen saamiselle ”, toteaa myös selvityksen koonnut asiantuntija Auli Starck.

Selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että järjestöjen tekemä työ on kustannustehokasta ja saman ovat osoittaneet myös ulkoministeriön teettämät riippumattomat arviot.

”Kun ulkoministeriö antaa järjestöille euron, pystyvät ne käyttämään kehitysyhteistyöhön yhteensä kolme euroa – kiitos oman varainhankinnan.”

Toisaalta nopeasti toimeenpantujen leikkausten takia hyvin moni järjestö on joutunut käyttämään varojaan turvaamaan kehitysyhteistyöhankkei­den hallitun alasajon.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyömediakansalaisyhteiskuntarahoitus Suomi Kepa

Lue myös

Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Suomen lippu -kuviolla koristeltu kakku

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä – ”hiljainen, hyväntahtoinen enemmistö” jää keskusteluissa kriitikoiden varjoon

Ulkoministeriön tänään julkaistun kehitysyhteistyökyselyn mukaan melkein yhdeksän kymmenestä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Taustalla voi olla Suomen oman talouden elpyminen, arvelee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Tietokoneen näppäimistö

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus maahanmuuttajia ja työnantajia yhdistävälle sovellukselle

Suomen Pakolaisapu halusi tänä vuonna antaa tunnustusta etenkin teknologisille innovaatioille, jotka edistävät kotoutumista.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.