Uutiset Vesi ja sanitaatio

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.
Gabino Martinez puhdistaa Tlalocia, suodatinta, joka poistaa sadevedestä pölyn. Vieressä on vesisäiliö, joka täyttyy sadevedestä sadekautena toukokuusta marraskuuhun. Tehuixtitlan kaupunginosassa ei ole vesijohtoja, joten kaikki vesi saadaan taivaalta. (Kuva: Emilio Godoy / IPS)

(IPS) -- Kuivuus ravistelee Meksikoa ja varsinkin sen pääkaupunkia Mexico Cityä. Kaupunki on jo alkanut säännöstellä vettä, ja noin 70 prosentilla asukkaista vesi on poikki yli 12 tuntia vuorokaudessa.

Mexico Cityn Tehuixtitlan kaupunginosassa asuvalla Gabino Martinezilla, 63, on vettä, vaikka kukkuloiden välissä sijaitsevaan noin 2 500 asukkaan kaupunginosaan ei ole vedetty vesijohtoja. Martinezin perheen talon pihalla seisoo sadeveden kerääjä, jossa on vielä jäljellä marraskuussa satanutta sadevettä.

”Me emme haaskaa vettä täällä. Joka pisara käytetään”, Martinez sanoo. Hän toivoo veden riittävän toukokuussa alkaviksi odotettuihin sateisiin saakka.

Martinez asennutti noin 230 euroa maksaneen sadeveden keräysjärjestelmänsä jo vuonna 2008. Siihen kuuluu 5 000 litran säiliön lisäksi Tlaloc-nimellä kutsuttu veden suodatusastia, joka poistaa vedestä pölyn.

Tlaloc oli atsteekkien sateen jumala, jota suodatusastian sanotaan muistuttavan.

Puskuri vesikriisin varalta

Sadeveden keräys vähentää sekä tarvetta hankkia vettä tavanomaisista lähteistä että riippuvuutta vesijohtojärjestelmän toimivuudesta. Se toimii puskurina Meksikon ja etenkin sen pääkaupungin vesikriisiä vastaan. Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle.

Mexico Cityn tärkeimmän veden lähteen, Lerma-Cutzamalan padon ja tekoaltaan, vesimäärä on kutistunut alle puoleen täydestä kapasiteetista.

Vuodesta 2016 pääkaupungissa alkaen on toteutettu valtion tukiohjelmaa, jonka avulla on asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Ohjelma kuitenkin ulottuu vain urbaaneille alueille. Varsinaisen kaupunkialueen ulkopuoliset hökkelikylät eivät kuulu sen piiriin.

Sadeveden keräysjärjestelmien vaikutus ihmisten elämään on ollut suuri.

”Tilanne oli erittäin vaikea. Kerran kuussa viranomaiset lähettivät tänne säiliöauton täynnä vettä, mutta se ei riittänyt edes perustarpeisiin. Meidän täytyi kävellä kilometri ja kantaa vesi kotiin kanistereissa. Veden ja palveluiden puutteen vuoksi tämä oli kuin autiomaa”, Tlalpanin kaupunginosassa asuva Silvia Ávila muistelee.

”Kun sataa, saamme veden perustarpeisiimme. Joka talossa on keräysjärjestelmä ja se on monille mahdollistanut oman kasvimaan tuotteilla elämisen. Vähän kerrallaan elämäntapamme muuttuu kestäväksi”, Ávila sanoo.

Vesitynnyreitä kadulla.
Vesitynnyrit ovat osa Tehuixtitlan katukuvaa. Kullakin perheellä on omansa. (Kuva: Emilio Godoy / Suomen IPS)

Sadevesi on vain osaratkaisu

”Sadeveden kerääminen lievittää julkisen vallan painetta toimittaa tämä palvelu kansalaisille. Se tyydyttää kysyntää itsenäisesti”, sadevettä keräävien järjestelmien  pioneeri ja kansalaisjärjestö Isla Urbanan perustaja Enrique Lomnitz toteaa.

”Ajoittain tässä maassa on vettä yllin kyllin, mutta se on sesonkiluontoista. On entistä tärkeämpää kerätä sadevettä, sillä meillä ei ole varaa haaskata sitä mikä taivaalta sataa. Monilla pääkaupungin alueilla sade on ainoa veden lähde”, Lomnitz lisää.

Tehuixtitlan asukkaat ovat ottaneet askeleen eteenpäin pelkästä sadeveden keräämisestä. Yhdessä kansallisen vesikomission kanssa he suunnittelevat omaa vesijohtojärjestelmäänsä.

Lomnitz huomauttaa, että sadeveden kerääminen ei vielä ratkaise Mexico Cityn vesiongelmaa. Se on vain yksi osaratkaisu, lisäksi tarvitaan veden kulutuksen hillitsemistä ja veden kierrätystä.

Vesi ja sanitaatio kestävän kehityksen tavoitteetvesi ja viemäröintiympäristö Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Vesihana ulkona

Raportti: Yhä useammalla on puhdasta vettä ja kunnollinen vessa, mutta edistyksen pitäisi ainakin nelinkertaistua

Koronapandemian alussa kolmasosa ihmisistä ei voinut pestä käsiään vedellä ja saippualla. Tuoreen raportin mukaan köyhimmissä maissa edistyksen pitäisi jopa kymmenkertaistua, jotta vuonna 2030 kaikilla olisi puhdasta vettä ja sanitaatiopalvelut.
Vesikanistereilla lastattu rekka ja ihmisiä sen ympärillä.

Asukkaat rakentavat kaivoja itse vesipulasta kärsivässä Venezuelan pääkaupungissa

Caracasin laaksoon ja sitä ympäröiville kukkuloille on parin viime vuoden aikana kaivettu satoja, jopa tuhansia, uusia vesikaivoja sekä kunnostettu vanhoja, sillä valtio ei ole pystynyt järjestämään kansalaisille vettä. Vesipulasta on viime vuosina tullut ongelma myös vauraammilla alueilla.
Vesitankkeja aidan takana.

Rikkaat hamstraavat vettä vesikriisissä kärvistelevässä Zimbabwen Bulawayossa – ”Nyt on kyse selviytymisestä”

Kuivuus ja heikko infrastruktuuri ovat ajaneet Zimbabwessa sijaitsevan Bulawayon kaupungin vaikeaan vesipulaan. Nyt vedenkulutus kasvaa, sillä ne, joilla on varaa, antavat veden valua varastoon aina, kun sitä on saatavilla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä