Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla

Suomi saa kolmannen YK-toimistonsa, kun YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma muuttaa Tanskasta Suomeen tänä syksynä. Ohjelman edistämät asumis-, energia- ja terveysprojektit voivat vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari, Unopsin toimitusjohtaja Grete Faremo ja Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) ja Unopsin toimitusjohtaja Grete Faremo allekirjoittivat tänään maanantaina sopimuksen YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelman siirrosta Helsinkiin. Kuvassa myös Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) (oik). (Kuva: Teija Laakso)

YK:n projektipalvelujen toimiston Unopsin vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy tänä syksynä Kööpenhaminasta Helsinkiin.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) allekirjoitti tänään sopimuksen Unopsin toimitusjohtajan Grete Faremon kanssa Helsingin Sofia Future Farmissa, jonne myös toimisto tulee sijoittumaan.

”Kyse on miljoonien ihmisten elämän vaikuttamisesta. Tarkoituksena on keskittyä laajoihin infrastruktuurihankkeisiin, innovaatio- ja teknologiaratkaisuihin, jotka edistävät kestävää kehitystä”, Skinnari kertoi allekirjoitustilaisuudessa tänään.

Vaikuttavuussijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista, joka paitsi tuottaa voittoa, on myös eettistä ja vaikuttaa myönteisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan. Se on ollut viime vuosina maailmalla nouseva trendi. Unops kiinnostui asiasta vuonna 2015, kun YK hyväksyi kestävän kehityksen tavoitteet, Faremo kertoi sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.

YK:n laskelmien mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen – mukana muun muassa äärimmäisen köyhyyden poistaminen – vuoteen 2030 mennessä maksaa vuosittain jopa 7 biljoonaa dollaria. Tästä julkista rahaa on ehkä yksi biljoona, virallista kehitysapua vielä vähemmän.

”Kehitysapu on vain pisara meressä, vaikkakin ehkä iso pisara. Sen sijaan yksityinen sektori voi vaikuttaa, ja meidän on tehtävä enemmän yhteistyötä sen kanssa. Vaikuttavuussijoittamisen konsepti oli tunnettu, mutta sen tuominen YK:n sisälle oli ja on yhä ainutlaatuista”, Faremo kertoi.

Unopsin ohjelma vivuttaa yksityistä rahaa kolmen sektorin infrastruktuurihankkeisiin: asumiseen, terveyspalveluihin ja uusiutuvaan energiaan. Se rakentaa hankkeet investointikelpoisiksi ja houkuttelee näin yksityisiä sijoittajia mukaan.

Esimerkiksi viime kesänä se teki sopimuksen Pakistanin hallituksen sekä singaporelaisen SHS Holdingsin kanssa. Tavoitteena on puolen miljoonan uusiutuvaa energiaa hyödyntävän, kohtuuhintaisen asunnon rakentaminen Pakistaniin seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Kolmas YK-toimisto

Ulkoministeriön mukaan Unops valitsi toimiston sijaintipaikaksi Suomen sen vahvan innovaatio- ja vaikuttavuussijoittamisen ympäristön sekä yhteiskunnan avoimuuden ja vähäisen korruption takia. Neuvottelut toimiston siirrosta alettiin viime vuoden lopulla.

Tätä ennen Suomessa on ollut vain kahden YK-elimen toimisto: YK:n kehitystaloustieteellinen tutkimuslaitos UNU-Wider sekä viime vuonna avattu teknologia- ja innovaatiolaboratorio Until. Lisäksi Kansainvälisellä siirtolaisuusjärjestöllä IOM:llä on Suomessa toimisto.

Suomen YK-liiton toiminnanjohtajan Helena Laukon mukaan uuden YK-toimiston avaaminen Suomessa onkin merkittävää.

”Se on tärkeä avaus kehitysinvestoinneissa ja lisää myös YK-osaamista Suomessa. Widerin talousosaaminen, Untilin innovaatio-osaaminen ja Unopsin asiantuntemus vaikuttavuussijoittamisessa tukevat toisiaan”, hän sanoo.

Suomi suunnittelee ulkoministeriön mukaan tukevansa Unopsin toimintaa noin 20 miljoonalla eurolla.

TARKENNUS 12.8.2019 Korjattu viimeistä lausetta, jonka mukaan ulkoministeriö tukee ohjelmaa 20 miljoonalla eurolla. Ulkoministeriö korjasi myöhemmin omaa tiedotettaan. Sen mukaan Suomi vasta suunnittelee tukevansa ohjelmaa.

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityskestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaYKtalousluotto/investointirahoitusyhtiöt Suomi Suomen YK-liitto

Lue myös

Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla puita.

Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille

”Vaikka tilanne on erittäin vakava, siirtyminen kestäville poluille on vielä mahdollinen. Omilla toimillani haluan luoda lapsille uskoa tulevaisuuteen”, sanoo YK-liiton kunniamaininnalla palkittu Suomen kestävyyspaneelin johtaja Eeva Furman.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”