Uutiset Ympäristöpolitiikka

YK:n ilmailujärjestö lisäisi biopolttoaineita lentokoneissa – järjestöt huolissaan vaikutuksista

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ehdottaa, että lentokoneet lisäisivät biopolttoaineiden käyttöä ”kestävämmän” lentoliikenteen edistämiseksi. Järjestöjen mukaan se vain pahentaisi ympäristöongelmia.
Lentokone
Lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat korkeat, mutta biopolttoaineet eivät ole ratkaisu, sanovat järjestöt. (Kuva: George Alexander Ishida Newman / CC BY 2.0)

Lähes sata kansalaisjärjestöä kritisoi YK:n alaista kansainvälistä siviili-ilmailujärjestöä (ICAO), joka haluaisi lisätä biopolttoaineiden käyttöä lentoliikenteessä.

ICAO:n on määrä pitää tällä viikolla Meksikossa konferenssi vaihtoehtoisista polttoaineista, ja se aikoo ehdottaa, että ilmailussa käytettäisiin vuoteen 2040 mennessä vuosittain 128 miljoonaa tonnia biopolttoaineita. Vuonna 2050 määrä olisi jo 285 miljoonaa tonnia, mikä tarkoittaisi, että puolet lentokoneiden polttoaineista tulisi biopolttoaineista. Tavoitteena on sen mukaan ”kestävämpi” ilmailu.

Määrä on suuri, sillä tällä hetkellä koko maailman liikenteessä käytetään yhteensä noin 82 miljoonaa tonnia biopolttoaineitta vuodessa.

Järjestöt ovat asiasta huolissaan. Biopolttoaineiden käyttöä tarkkailevan Biofuelwatch-järjestön mukaan käytännössä ainoa vaihtoehto lentokoneiden biopolttoaineeksi olisi vetykäsitelty palmuöljy. Sitä tuotetaan pääosin Malesiassa ja Indonesiassa, joissa laajoja alueita maata on raivattu palmuöljyplantaaseiksi ja ihmisiä on ajettu kotiseuduiltaan. Biopolttoaineiden lisääminen ilmailussa todennäköisesti pahentaisi metsäkatoa ja lisäisi samalla päästöjä.

”Biopolttoaineet ovat jo nyt vastuussa laajasta metsäkadosta, maakaappauksista, ihmisoikeusrikkomuksista, ruokasuvereniteetin menettämisestä ja ruokaturvan heikkenemisestä. Niiden käyttäminen lentokoneiden tankkaamiseen autojen lisäksi pahentaisi vaikutuksia eikä tekisi mitään ilmastonmuutokseen puuttumiseksi”, toteaa Mary Louise Malig Global Forest Coalition -järjestöstä tiedotteessa.

Paineet vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ovat kovat, sillä sen aiheuttamat päästöt ovat kasvaneet lähes 90 prosenttia vuosina 1990–2014. Järjestöjen mielestä ICAO:n pitäisi kuitenkin keskittyä todellisiin päästövähennyksiin ilmailualan kanssa veljeilemisen sijasta.

”Biopolttoainehypeä ei pitäisi käyttää viherpesuun. Sen sijaan ICAO:n pitäisi panna ilmailuala maksamaan reilu osuutensa veroista ja edistää toimenpiteitä, jotka vähentävät ilmailualan päästöjä”, toteaa Transport & Environment -järjestön ilmastojohtaja Carlos Calvo Ambel.

ICAO on YK:n alainen järjestö, jonka tehtävänä on lisätä siviili-ilmailun yhteisymmärrystä turvallisen, tehokkaan, taloudellisesti kestävän ja ympäristöllisesti vastuullisen ilmailun saavuttamiseksi.

Ympäristöpolitiikka liikenneYKyhtiötympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Sähköauto laturissa.

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen