Uutiset Ympäristöpolitiikka

YK:n ilmailujärjestö lisäisi biopolttoaineita lentokoneissa – järjestöt huolissaan vaikutuksista

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ehdottaa, että lentokoneet lisäisivät biopolttoaineiden käyttöä ”kestävämmän” lentoliikenteen edistämiseksi. Järjestöjen mukaan se vain pahentaisi ympäristöongelmia.
Lentokone
Lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat korkeat, mutta biopolttoaineet eivät ole ratkaisu, sanovat järjestöt. (Kuva: George Alexander Ishida Newman / CC BY 2.0)

Lähes sata kansalaisjärjestöä kritisoi YK:n alaista kansainvälistä siviili-ilmailujärjestöä (ICAO), joka haluaisi lisätä biopolttoaineiden käyttöä lentoliikenteessä.

ICAO:n on määrä pitää tällä viikolla Meksikossa konferenssi vaihtoehtoisista polttoaineista, ja se aikoo ehdottaa, että ilmailussa käytettäisiin vuoteen 2040 mennessä vuosittain 128 miljoonaa tonnia biopolttoaineita. Vuonna 2050 määrä olisi jo 285 miljoonaa tonnia, mikä tarkoittaisi, että puolet lentokoneiden polttoaineista tulisi biopolttoaineista. Tavoitteena on sen mukaan ”kestävämpi” ilmailu.

Määrä on suuri, sillä tällä hetkellä koko maailman liikenteessä käytetään yhteensä noin 82 miljoonaa tonnia biopolttoaineitta vuodessa.

Järjestöt ovat asiasta huolissaan. Biopolttoaineiden käyttöä tarkkailevan Biofuelwatch-järjestön mukaan käytännössä ainoa vaihtoehto lentokoneiden biopolttoaineeksi olisi vetykäsitelty palmuöljy. Sitä tuotetaan pääosin Malesiassa ja Indonesiassa, joissa laajoja alueita maata on raivattu palmuöljyplantaaseiksi ja ihmisiä on ajettu kotiseuduiltaan. Biopolttoaineiden lisääminen ilmailussa todennäköisesti pahentaisi metsäkatoa ja lisäisi samalla päästöjä.

”Biopolttoaineet ovat jo nyt vastuussa laajasta metsäkadosta, maakaappauksista, ihmisoikeusrikkomuksista, ruokasuvereniteetin menettämisestä ja ruokaturvan heikkenemisestä. Niiden käyttäminen lentokoneiden tankkaamiseen autojen lisäksi pahentaisi vaikutuksia eikä tekisi mitään ilmastonmuutokseen puuttumiseksi”, toteaa Mary Louise Malig Global Forest Coalition -järjestöstä tiedotteessa.

Paineet vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ovat kovat, sillä sen aiheuttamat päästöt ovat kasvaneet lähes 90 prosenttia vuosina 1990–2014. Järjestöjen mielestä ICAO:n pitäisi kuitenkin keskittyä todellisiin päästövähennyksiin ilmailualan kanssa veljeilemisen sijasta.

”Biopolttoainehypeä ei pitäisi käyttää viherpesuun. Sen sijaan ICAO:n pitäisi panna ilmailuala maksamaan reilu osuutensa veroista ja edistää toimenpiteitä, jotka vähentävät ilmailualan päästöjä”, toteaa Transport & Environment -järjestön ilmastojohtaja Carlos Calvo Ambel.

ICAO on YK:n alainen järjestö, jonka tehtävänä on lisätä siviili-ilmailun yhteisymmärrystä turvallisen, tehokkaan, taloudellisesti kestävän ja ympäristöllisesti vastuullisen ilmailun saavuttamiseksi.

Ympäristöpolitiikka liikenneYKyhtiötympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Sähköauto laturissa.

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.