Uutiset Myanmarin kehitys

YK:n ihmisoikeusvaltuutetulta kovaa kritiikkiä Myanmarille: ”Hävetkää”

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Myanmarin rohingyoihin kohdistetun etnisen puhdistuksen. Hän antoi ihmisoikeusneuvoston istunnossa palautetta Myanmarille, joka vakuutti puolustavansa ihmisoikeuksia.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä
Myanmarin rohingyat eivät ole päässeet palaamaan koteihinsa viime vuoden väkivallan jälkeen. Kuvassa rohingya-naisia Bangladeshin Cox's Bazarin leirialueella. (Kuva: Tanvir Murad Topu / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein on kritisoinut voimakkaasti Myanmarin hallitusta, joka ei edelleenkään ole vastaanottanut maahan takaisin juuri lainkaan viime vuonna pois ajettuja rohingya-väestön edustajia. Maasta on vielä tänäkin vuonna paennut tuhansia rohingyoja.

Asiasta keskusteltiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa keskiviikkona. Myanmarin edustaja vakuutti, että maan hallitus on sitoutunut ihmisoikeuksien puolustamiseen.

”Näiden neljän vuoden aikana, kun olen ollut ihmisoikeusvaltuutettu, olen kuullut monia päättömiä väitteitä. Tämä väite --- luo lähes uuden absurdiuden kategorian. Hävetkää, sir. Hävetkää. Me emme ole typeryksiä”, Zeid totesi YK:n uutiskeskuksen mukaan istunnossa.

Myanmarista on paennut yli 700 000 rohingyaa Bangladeshiin viime vuoden elokuun 25. päivän jälkeen. Islaminuskoisia rohingyoja on vainottu maassa pitkään, eikä heillä ole Myanmarin kansalaisuutta. Tällä kertaa väkivalta alkoi rohingyojen aseellisen järjestön hyökättyä poliisia vastaan.

Myanmarin armeija aloitti vastaiskuna väkivaltaisen operaation, jossa rohingyoja ajettiin kodeistaan ja tapettiin ja kyliä poltettiin. Tapahtumia on pidetty etnisinä puhdistuksina.

Pakolaisten tulo on laantunut, mutta Zeidin mukaan tänäkin vuonna yli 11 000 rohingyaa on paennut Bangladeshiin. He ovat kertoneet vainosta ja tappamisesta.

Zeid vaati keskiviikkona, että YK:n turvallisuusneuvosto pyytää kansainvälistä rikostuomioistuinta tutkimaan väkivallan. Hän vaati myös YK:n ihmisoikeusasiantuntijoille pääsyä rohingyojen asuttamaan Rakhinen osavaltioon sen sijaan, että Myanmar perustaa omia tekaistuja tutkintaryhmiään.

Maa on myös sopinut Bangladeshin kanssa rohingyojen palaamisesta takaisin koteihinsa. Yksikään ei kuitenkaan ole palannut virallisesti, Zeid huomautti istunnossa. Tänä vuonna palanneista 58 on tuomittu rikoksesta, sitten armahdettu ja siirretty lopulta ”vastaanottokeskukseksi” kutsuttuun vankilaan.

Myanmarin delegaatio puolestaan kiisti monet Zeidin väitteissä istunnossa ja muistutti rohingyojen aseellisen ryhmän tekemistä julmuuksista Rakhinessa. Arsa-ryhmä on syyllistynyt maassa ainakin kahteen hindujen joukkomurhaan.

Rohingyat ovat paenneet Cox’s Bazarin alueelle, jossa he elävät vaikeissa oloissa ahtaissa leireissä. Leirialueella tällä viikolla vieraillut YK:n pääsihteeri António Guterres vetosi kansainväliseen yhteisöön lisäavun toimittamiseksi leireille. Esimerkiksi leirien lapsista lähes kolme neljäsosaa ei pääse kouluun, kertoi Pelastakaa Lapset vierailun alla.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaisetkonfliktiYK Burma, Myanmar Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoittaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.
Kaksi lasta pakolaisleirin telttojen välisellä kujalla Bangladeshin Cox's Bazarissa

Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan

Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Rauhanpalkitun häpeä

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Nyt hän johtaa Myanmaria, jossa vihapuhe ja rohinga-vähemmistön vaino leviävät. Valtionkanslerin sijasta häntä voisi kutsua paremminkin rautakansleriksi, kirjoittaa Ari Turunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.