Uutiset Myanmarin kehitys

YK:n ihmisoikeusvaltuutetulta kovaa kritiikkiä Myanmarille: ”Hävetkää”

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Myanmarin rohingyoihin kohdistetun etnisen puhdistuksen. Hän antoi ihmisoikeusneuvoston istunnossa palautetta Myanmarille, joka vakuutti puolustavansa ihmisoikeuksia.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä
Myanmarin rohingyat eivät ole päässeet palaamaan koteihinsa viime vuoden väkivallan jälkeen. Kuvassa rohingya-naisia Bangladeshin Cox's Bazarin leirialueella. (Kuva: Tanvir Murad Topu / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein on kritisoinut voimakkaasti Myanmarin hallitusta, joka ei edelleenkään ole vastaanottanut maahan takaisin juuri lainkaan viime vuonna pois ajettuja rohingya-väestön edustajia. Maasta on vielä tänäkin vuonna paennut tuhansia rohingyoja.

Asiasta keskusteltiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa keskiviikkona. Myanmarin edustaja vakuutti, että maan hallitus on sitoutunut ihmisoikeuksien puolustamiseen.

”Näiden neljän vuoden aikana, kun olen ollut ihmisoikeusvaltuutettu, olen kuullut monia päättömiä väitteitä. Tämä väite --- luo lähes uuden absurdiuden kategorian. Hävetkää, sir. Hävetkää. Me emme ole typeryksiä”, Zeid totesi YK:n uutiskeskuksen mukaan istunnossa.

Myanmarista on paennut yli 700 000 rohingyaa Bangladeshiin viime vuoden elokuun 25. päivän jälkeen. Islaminuskoisia rohingyoja on vainottu maassa pitkään, eikä heillä ole Myanmarin kansalaisuutta. Tällä kertaa väkivalta alkoi rohingyojen aseellisen järjestön hyökättyä poliisia vastaan.

Myanmarin armeija aloitti vastaiskuna väkivaltaisen operaation, jossa rohingyoja ajettiin kodeistaan ja tapettiin ja kyliä poltettiin. Tapahtumia on pidetty etnisinä puhdistuksina.

Pakolaisten tulo on laantunut, mutta Zeidin mukaan tänäkin vuonna yli 11 000 rohingyaa on paennut Bangladeshiin. He ovat kertoneet vainosta ja tappamisesta.

Zeid vaati keskiviikkona, että YK:n turvallisuusneuvosto pyytää kansainvälistä rikostuomioistuinta tutkimaan väkivallan. Hän vaati myös YK:n ihmisoikeusasiantuntijoille pääsyä rohingyojen asuttamaan Rakhinen osavaltioon sen sijaan, että Myanmar perustaa omia tekaistuja tutkintaryhmiään.

Maa on myös sopinut Bangladeshin kanssa rohingyojen palaamisesta takaisin koteihinsa. Yksikään ei kuitenkaan ole palannut virallisesti, Zeid huomautti istunnossa. Tänä vuonna palanneista 58 on tuomittu rikoksesta, sitten armahdettu ja siirretty lopulta ”vastaanottokeskukseksi” kutsuttuun vankilaan.

Myanmarin delegaatio puolestaan kiisti monet Zeidin väitteissä istunnossa ja muistutti rohingyojen aseellisen ryhmän tekemistä julmuuksista Rakhinessa. Arsa-ryhmä on syyllistynyt maassa ainakin kahteen hindujen joukkomurhaan.

Rohingyat ovat paenneet Cox’s Bazarin alueelle, jossa he elävät vaikeissa oloissa ahtaissa leireissä. Leirialueella tällä viikolla vieraillut YK:n pääsihteeri António Guterres vetosi kansainväliseen yhteisöön lisäavun toimittamiseksi leireille. Esimerkiksi leirien lapsista lähes kolme neljäsosaa ei pääse kouluun, kertoi Pelastakaa Lapset vierailun alla.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaisetkonfliktiYK Burma, Myanmar Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Pakolaisnainen ja -lapsi tilapäissuojassa

Ihmisoikeusjärjestö: Myanmarissa tapahtui todennäköisesti kansanmurha

Fortify Rights -järjestön laajan raportin mukaan Myanmarin viranomaiset valmistelivat rohingya-vähemmistöön kohdistettuja viime syksyn väkivaltaisuuksia viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen. Siviileille jaettiin aseita ja rohingyoilta evättiin humanitaarinen apu.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Etelä-Sudanin maan sisäisiä pakolaisia Waun kaupungissa

Etelä-Sudanissa solmittiin taas rauhansopimus – Tällä kertaa se voi onnistua, sillä ”ihmiset ovat väsyneitä sotimiseen”

Etelä-Sudanin sisällissodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta nyt konfliktin osapuolet ovat solmineet uuden rauhansopimuksen. Eteläsudanilainen tutkija Jok Madut Jok uskoo, että tällä kertaa rauhanprosessi voi onnistua. Siihen ei kuitenkaan riitä sopu vain valtaa haluavien poliittisten johtajien välillä.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Senegalilainen räppäri Matar Khoudia Ndiaye studiossa mikrofonien takana

Yhteisöradio varoittaa siirtolaisuuden vaaroista Senegalissa – ”Menestyminen on yhä mahdollista, vaikka pysyy kotona”

Dakarilaisen Radio Oxy Jeunes'n ohjelmassa Eurooppaan siirtolaiseksi mielineet kertovat kokemuksistaan samaa suunnitteleville. Viestillä halutaan tavoittaa myös lastensa matkoja rahoittavat vanhemmat.