Uutiset Myanmarin kehitys

YK:n ihmisoikeusvaltuutetulta kovaa kritiikkiä Myanmarille: ”Hävetkää”

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Myanmarin rohingyoihin kohdistetun etnisen puhdistuksen. Hän antoi ihmisoikeusneuvoston istunnossa palautetta Myanmarille, joka vakuutti puolustavansa ihmisoikeuksia.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä
Myanmarin rohingyat eivät ole päässeet palaamaan koteihinsa viime vuoden väkivallan jälkeen. Kuvassa rohingya-naisia Bangladeshin Cox's Bazarin leirialueella. (Kuva: Tanvir Murad Topu / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein on kritisoinut voimakkaasti Myanmarin hallitusta, joka ei edelleenkään ole vastaanottanut maahan takaisin juuri lainkaan viime vuonna pois ajettuja rohingya-väestön edustajia. Maasta on vielä tänäkin vuonna paennut tuhansia rohingyoja.

Asiasta keskusteltiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa keskiviikkona. Myanmarin edustaja vakuutti, että maan hallitus on sitoutunut ihmisoikeuksien puolustamiseen.

”Näiden neljän vuoden aikana, kun olen ollut ihmisoikeusvaltuutettu, olen kuullut monia päättömiä väitteitä. Tämä väite --- luo lähes uuden absurdiuden kategorian. Hävetkää, sir. Hävetkää. Me emme ole typeryksiä”, Zeid totesi YK:n uutiskeskuksen mukaan istunnossa.

Myanmarista on paennut yli 700 000 rohingyaa Bangladeshiin viime vuoden elokuun 25. päivän jälkeen. Islaminuskoisia rohingyoja on vainottu maassa pitkään, eikä heillä ole Myanmarin kansalaisuutta. Tällä kertaa väkivalta alkoi rohingyojen aseellisen järjestön hyökättyä poliisia vastaan.

Myanmarin armeija aloitti vastaiskuna väkivaltaisen operaation, jossa rohingyoja ajettiin kodeistaan ja tapettiin ja kyliä poltettiin. Tapahtumia on pidetty etnisinä puhdistuksina.

Pakolaisten tulo on laantunut, mutta Zeidin mukaan tänäkin vuonna yli 11 000 rohingyaa on paennut Bangladeshiin. He ovat kertoneet vainosta ja tappamisesta.

Zeid vaati keskiviikkona, että YK:n turvallisuusneuvosto pyytää kansainvälistä rikostuomioistuinta tutkimaan väkivallan. Hän vaati myös YK:n ihmisoikeusasiantuntijoille pääsyä rohingyojen asuttamaan Rakhinen osavaltioon sen sijaan, että Myanmar perustaa omia tekaistuja tutkintaryhmiään.

Maa on myös sopinut Bangladeshin kanssa rohingyojen palaamisesta takaisin koteihinsa. Yksikään ei kuitenkaan ole palannut virallisesti, Zeid huomautti istunnossa. Tänä vuonna palanneista 58 on tuomittu rikoksesta, sitten armahdettu ja siirretty lopulta ”vastaanottokeskukseksi” kutsuttuun vankilaan.

Myanmarin delegaatio puolestaan kiisti monet Zeidin väitteissä istunnossa ja muistutti rohingyojen aseellisen ryhmän tekemistä julmuuksista Rakhinessa. Arsa-ryhmä on syyllistynyt maassa ainakin kahteen hindujen joukkomurhaan.

Rohingyat ovat paenneet Cox’s Bazarin alueelle, jossa he elävät vaikeissa oloissa ahtaissa leireissä. Leirialueella tällä viikolla vieraillut YK:n pääsihteeri António Guterres vetosi kansainväliseen yhteisöön lisäavun toimittamiseksi leireille. Esimerkiksi leirien lapsista lähes kolme neljäsosaa ei pääse kouluun, kertoi Pelastakaa Lapset vierailun alla.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaisetkonfliktiYK Burma, Myanmar Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Pakolaisnainen ja -lapsi tilapäissuojassa

Ihmisoikeusjärjestö: Myanmarissa tapahtui todennäköisesti kansanmurha

Fortify Rights -järjestön laajan raportin mukaan Myanmarin viranomaiset valmistelivat rohingya-vähemmistöön kohdistettuja viime syksyn väkivaltaisuuksia viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen. Siviileille jaettiin aseita ja rohingyoilta evättiin humanitaarinen apu.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Lehmiä laitumella

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Etiopian lippuja

Yli 820 000 paennut taisteluita Etiopiassa – ”kriisi on täysin poissa kansainvälisen yhteisön tutkalta”

Keväällä ja kesällä kiihtyneet etnisten ryhmien väliset kahakat Etelä-Etiopiassa ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset kodeistaan. Lähestyvä sadekausi tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, varoittavat avustusjärjestöt.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.