Uutiset Intian kehitys

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt

Intia saattaa häätää miljoonia alkuperäiskansojen jäseniä ympäristöjärjestöjen vaatimusten takia. YK-asiantuntijat muistuttavat, että alkuperäiskansojen maat kuuluvat näille itselleen ja häätöjä voi tehdä vain viimeisenä vaihtoehtona.
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz taustallaan YK-logot
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuzin mukaan alkuperäiskansoja häädetään ympäri maailman asuinalueiltaan, vaikka nämä ovat tärkeitä oman ympäristönsä suojelijoita. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Kolme YK:n erityisraportoijaa vaatii Intian hallitusta estämään suunnitteilla olevat, miljoonien alkuperäiskansoihin kuuluvien häädöt näiden perinteisiltä asuinalueilta.

Mikäli häädöt johtavat kodittomuuteen, ne ovat vakava ihmisoikeusloukkaus, asiantuntijat toteavat viime viikolla julkaistussa kannanotossaan.

Intian korkein oikeus teki helmikuussa päätöksen, jonka mukaan mahdollisesti jopa 11 miljoonaa adivasia eli alkuperäiskansan jäsentä voidaan häätää kodeistaan, elleivät he ole rekisteröineet maaoikeuksiaan virallisesti lakiteitse.

Päätöksen taustalla ovat ympäristöjärjestöt, joiden mukaan adivasien elämäntapa uhkaa villieläimiä ja luontoa, kuten tiikereitä.

Tämä olettamus on väärä, sillä todellisuudessa alkuperäiskansojen on todettu suojelevan luontoa, asiantuntijat muistuttavat.

”Alkuperäiskansat ovat maidensa ja metsiensä omistajia”, sanoo YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz.

”Tämä on ilmiö, joka on nähty ympäri maailman. Alkuperäiskansoja ja paikallisia yhteisöjä kohdellaan maanvaltaajina, vaikka todellisuudessa maa on heidän, he ovat suojelleet ja valvoneet alueitaan sukupolvien ajan ja heillä on tärkeä rooli suojelussa.”

Intiassa on yli sata miljoonaa adivasia. He elivät maan metsissä muun muassa keräilyllä ja pienviljelyllä jo ennen nykyasutusta eivätkä kuulu esimerkiksi kastijärjestelmän piiriin. Miljoonia on häädetty viime vuosikymmeninä esimerkiksi taloudellisten kehityshankkeiden tieltä.

Adivaseja on aiemmin suojellut vuonna 2006 säädetty metsäoikeuslaki, jonka nojalla he ovat voineet rekisteröidä maaoikeutensa virallisesti. Monet ovat saaneet kielteisen päätöksen, millä perustellaan nyt häätöjä.

Esimerkiksi monien kansalaisjärjestöjen mukaan rekisteröintiprosessi on kuitenkin niin monimutkainen, etteivät kielteiset päätökset ole välttämättä oikeudenmukaisia. Häädettävien määrä on epäselvä, sillä monen kohdalla prosessi on kesken ja osavaltiot ovat vasta kokoamassa tilastoja.

YK-asiantuntijat muistuttavat, että joka tapauksessa häätöjä voidaan tehdä vasta, kun kaikki muut vaihtoehdot on käytetty. Hallitusten on haettava alkuperäiskansoilta suostumusta, maksettava näille korvauksia ja huolehdittava, että uudelleenasutussuunnitelmat tehdään konsultaatioprosessin kautta.

Korkeimman oikeuden on määrä käsitellä asiaa seuraavan kerran heinäkuun 24. päivänä.

Intian kehitys alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakehitysympäristömetsät Intia

Lue myös

Selkäpuolelta kuvattu tyttö katsomassa metsää

Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan ympäristösuojelun nimissä

Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.
Nainen korjaa riisisatoa pellolla

Intia parantaa maailman suurinta työllistämisohjelmaa avaruusteknologialla

Miljoonat intialaiset ovat hyötyneet ohjelmasta, joka takaa maaseudun köyhille töitä sadaksi päiväksi vuodessa. Nyt töiden suunnittelua parannetaan satelliittipaikannuksella ja korruptiota vähennetään avoimen tietokannan avulla. Virkamiehet olivat aluksi kauhuissaan, kertoo järjestelmää kehittänyt tohtori Jagdish Purohit.
Lapsia koulupuvuissa jonoissa

Lasten koulutus alkaa vanhemmista

Intialaisista 95 prosenttia kuuluu yhä köyhiin tai pienituloisiin. Lasten koulutie katkaa usein siksi, että kouluttamattomat vanhemmat kokevat kouluympäristön itselleen täysin vieraaksi. Siksi yhteiskunnan ja lasten parissa työskentelevien on tuettava vanhempia jo ennen kuin lapset tulevat kouluikään, kirjoittaa kasvatustieteilijä Seemant Dadwal.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.