Uutiset Intian kehitys

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt

Intia saattaa häätää miljoonia alkuperäiskansojen jäseniä ympäristöjärjestöjen vaatimusten takia. YK-asiantuntijat muistuttavat, että alkuperäiskansojen maat kuuluvat näille itselleen ja häätöjä voi tehdä vain viimeisenä vaihtoehtona.
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz taustallaan YK-logot
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuzin mukaan alkuperäiskansoja häädetään ympäri maailman asuinalueiltaan, vaikka nämä ovat tärkeitä oman ympäristönsä suojelijoita. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Kolme YK:n erityisraportoijaa vaatii Intian hallitusta estämään suunnitteilla olevat, miljoonien alkuperäiskansoihin kuuluvien häädöt näiden perinteisiltä asuinalueilta.

Mikäli häädöt johtavat kodittomuuteen, ne ovat vakava ihmisoikeusloukkaus, asiantuntijat toteavat viime viikolla julkaistussa kannanotossaan.

Intian korkein oikeus teki helmikuussa päätöksen, jonka mukaan mahdollisesti jopa 11 miljoonaa adivasia eli alkuperäiskansan jäsentä voidaan häätää kodeistaan, elleivät he ole rekisteröineet maaoikeuksiaan virallisesti lakiteitse.

Päätöksen taustalla ovat ympäristöjärjestöt, joiden mukaan adivasien elämäntapa uhkaa villieläimiä ja luontoa, kuten tiikereitä.

Tämä olettamus on väärä, sillä todellisuudessa alkuperäiskansojen on todettu suojelevan luontoa, asiantuntijat muistuttavat.

”Alkuperäiskansat ovat maidensa ja metsiensä omistajia”, sanoo YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz.

”Tämä on ilmiö, joka on nähty ympäri maailman. Alkuperäiskansoja ja paikallisia yhteisöjä kohdellaan maanvaltaajina, vaikka todellisuudessa maa on heidän, he ovat suojelleet ja valvoneet alueitaan sukupolvien ajan ja heillä on tärkeä rooli suojelussa.”

Intiassa on yli sata miljoonaa adivasia. He elivät maan metsissä muun muassa keräilyllä ja pienviljelyllä jo ennen nykyasutusta eivätkä kuulu esimerkiksi kastijärjestelmän piiriin. Miljoonia on häädetty viime vuosikymmeninä esimerkiksi taloudellisten kehityshankkeiden tieltä.

Adivaseja on aiemmin suojellut vuonna 2006 säädetty metsäoikeuslaki, jonka nojalla he ovat voineet rekisteröidä maaoikeutensa virallisesti. Monet ovat saaneet kielteisen päätöksen, millä perustellaan nyt häätöjä.

Esimerkiksi monien kansalaisjärjestöjen mukaan rekisteröintiprosessi on kuitenkin niin monimutkainen, etteivät kielteiset päätökset ole välttämättä oikeudenmukaisia. Häädettävien määrä on epäselvä, sillä monen kohdalla prosessi on kesken ja osavaltiot ovat vasta kokoamassa tilastoja.

YK-asiantuntijat muistuttavat, että joka tapauksessa häätöjä voidaan tehdä vasta, kun kaikki muut vaihtoehdot on käytetty. Hallitusten on haettava alkuperäiskansoilta suostumusta, maksettava näille korvauksia ja huolehdittava, että uudelleenasutussuunnitelmat tehdään konsultaatioprosessin kautta.

Korkeimman oikeuden on määrä käsitellä asiaa seuraavan kerran heinäkuun 24. päivänä.

Intian kehitys alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakehitysympäristömetsät Intia

Lue myös

Ihmisiä istumassa piirissä.

Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Etenkin alimpiin kasteihin kuuluvat lukutaidottomat köyhät ovat alttiina velkojien hyväksikäytölle Intiassa. Viime aikoina pakkotyöhön on puututtu valistustilaisuuksin, joissa ihmiskaupan uhrit itse välittävät tarpeellista tietoa ja lisäävät kyläläisten tietoisuutta ihmiskaupan riskeistä.
Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Taskulaskin ja kolikoita.

Afrikka menettää vuosittain noin 50 miljardia dollaria laitonta pääomaa – Pääomapaon kitkemiseksi tarvitaan niin paikallisia kuin kansainvälisiäkin toimia

Afrikassa on tehostettava verohallintoa ja vero-oikeudenmukaisuuden toteutumista esimerkiksi progressiivisen verojärjestelmän kautta, kirjoittaa Attac ry:n hanketiedottaja Eetu Kukila. Attacin ja Reilu vero ry:n tuoreessa raportissa listataan keinoja pääomapaon estämiseksi.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia