Uutiset Intian kehitys

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt

Intia saattaa häätää miljoonia alkuperäiskansojen jäseniä ympäristöjärjestöjen vaatimusten takia. YK-asiantuntijat muistuttavat, että alkuperäiskansojen maat kuuluvat näille itselleen ja häätöjä voi tehdä vain viimeisenä vaihtoehtona.
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz taustallaan YK-logot
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuzin mukaan alkuperäiskansoja häädetään ympäri maailman asuinalueiltaan, vaikka nämä ovat tärkeitä oman ympäristönsä suojelijoita. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Kolme YK:n erityisraportoijaa vaatii Intian hallitusta estämään suunnitteilla olevat, miljoonien alkuperäiskansoihin kuuluvien häädöt näiden perinteisiltä asuinalueilta.

Mikäli häädöt johtavat kodittomuuteen, ne ovat vakava ihmisoikeusloukkaus, asiantuntijat toteavat viime viikolla julkaistussa kannanotossaan.

Intian korkein oikeus teki helmikuussa päätöksen, jonka mukaan mahdollisesti jopa 11 miljoonaa adivasia eli alkuperäiskansan jäsentä voidaan häätää kodeistaan, elleivät he ole rekisteröineet maaoikeuksiaan virallisesti lakiteitse.

Päätöksen taustalla ovat ympäristöjärjestöt, joiden mukaan adivasien elämäntapa uhkaa villieläimiä ja luontoa, kuten tiikereitä.

Tämä olettamus on väärä, sillä todellisuudessa alkuperäiskansojen on todettu suojelevan luontoa, asiantuntijat muistuttavat.

”Alkuperäiskansat ovat maidensa ja metsiensä omistajia”, sanoo YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz.

”Tämä on ilmiö, joka on nähty ympäri maailman. Alkuperäiskansoja ja paikallisia yhteisöjä kohdellaan maanvaltaajina, vaikka todellisuudessa maa on heidän, he ovat suojelleet ja valvoneet alueitaan sukupolvien ajan ja heillä on tärkeä rooli suojelussa.”

Intiassa on yli sata miljoonaa adivasia. He elivät maan metsissä muun muassa keräilyllä ja pienviljelyllä jo ennen nykyasutusta eivätkä kuulu esimerkiksi kastijärjestelmän piiriin. Miljoonia on häädetty viime vuosikymmeninä esimerkiksi taloudellisten kehityshankkeiden tieltä.

Adivaseja on aiemmin suojellut vuonna 2006 säädetty metsäoikeuslaki, jonka nojalla he ovat voineet rekisteröidä maaoikeutensa virallisesti. Monet ovat saaneet kielteisen päätöksen, millä perustellaan nyt häätöjä.

Esimerkiksi monien kansalaisjärjestöjen mukaan rekisteröintiprosessi on kuitenkin niin monimutkainen, etteivät kielteiset päätökset ole välttämättä oikeudenmukaisia. Häädettävien määrä on epäselvä, sillä monen kohdalla prosessi on kesken ja osavaltiot ovat vasta kokoamassa tilastoja.

YK-asiantuntijat muistuttavat, että joka tapauksessa häätöjä voidaan tehdä vasta, kun kaikki muut vaihtoehdot on käytetty. Hallitusten on haettava alkuperäiskansoilta suostumusta, maksettava näille korvauksia ja huolehdittava, että uudelleenasutussuunnitelmat tehdään konsultaatioprosessin kautta.

Korkeimman oikeuden on määrä käsitellä asiaa seuraavan kerran heinäkuun 24. päivänä.

Intian kehitys alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakehitysympäristömetsät Intia

Lue myös

Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla