Uutiset Intian kehitys

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt

Intia saattaa häätää miljoonia alkuperäiskansojen jäseniä ympäristöjärjestöjen vaatimusten takia. YK-asiantuntijat muistuttavat, että alkuperäiskansojen maat kuuluvat näille itselleen ja häätöjä voi tehdä vain viimeisenä vaihtoehtona.
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz taustallaan YK-logot
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuzin mukaan alkuperäiskansoja häädetään ympäri maailman asuinalueiltaan, vaikka nämä ovat tärkeitä oman ympäristönsä suojelijoita. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Kolme YK:n erityisraportoijaa vaatii Intian hallitusta estämään suunnitteilla olevat, miljoonien alkuperäiskansoihin kuuluvien häädöt näiden perinteisiltä asuinalueilta.

Mikäli häädöt johtavat kodittomuuteen, ne ovat vakava ihmisoikeusloukkaus, asiantuntijat toteavat viime viikolla julkaistussa kannanotossaan.

Intian korkein oikeus teki helmikuussa päätöksen, jonka mukaan mahdollisesti jopa 11 miljoonaa adivasia eli alkuperäiskansan jäsentä voidaan häätää kodeistaan, elleivät he ole rekisteröineet maaoikeuksiaan virallisesti lakiteitse.

Päätöksen taustalla ovat ympäristöjärjestöt, joiden mukaan adivasien elämäntapa uhkaa villieläimiä ja luontoa, kuten tiikereitä.

Tämä olettamus on väärä, sillä todellisuudessa alkuperäiskansojen on todettu suojelevan luontoa, asiantuntijat muistuttavat.

”Alkuperäiskansat ovat maidensa ja metsiensä omistajia”, sanoo YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz.

”Tämä on ilmiö, joka on nähty ympäri maailman. Alkuperäiskansoja ja paikallisia yhteisöjä kohdellaan maanvaltaajina, vaikka todellisuudessa maa on heidän, he ovat suojelleet ja valvoneet alueitaan sukupolvien ajan ja heillä on tärkeä rooli suojelussa.”

Intiassa on yli sata miljoonaa adivasia. He elivät maan metsissä muun muassa keräilyllä ja pienviljelyllä jo ennen nykyasutusta eivätkä kuulu esimerkiksi kastijärjestelmän piiriin. Miljoonia on häädetty viime vuosikymmeninä esimerkiksi taloudellisten kehityshankkeiden tieltä.

Adivaseja on aiemmin suojellut vuonna 2006 säädetty metsäoikeuslaki, jonka nojalla he ovat voineet rekisteröidä maaoikeutensa virallisesti. Monet ovat saaneet kielteisen päätöksen, millä perustellaan nyt häätöjä.

Esimerkiksi monien kansalaisjärjestöjen mukaan rekisteröintiprosessi on kuitenkin niin monimutkainen, etteivät kielteiset päätökset ole välttämättä oikeudenmukaisia. Häädettävien määrä on epäselvä, sillä monen kohdalla prosessi on kesken ja osavaltiot ovat vasta kokoamassa tilastoja.

YK-asiantuntijat muistuttavat, että joka tapauksessa häätöjä voidaan tehdä vasta, kun kaikki muut vaihtoehdot on käytetty. Hallitusten on haettava alkuperäiskansoilta suostumusta, maksettava näille korvauksia ja huolehdittava, että uudelleenasutussuunnitelmat tehdään konsultaatioprosessin kautta.

Korkeimman oikeuden on määrä käsitellä asiaa seuraavan kerran heinäkuun 24. päivänä.

Intian kehitys alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakehitysympäristömetsät Intia

Lue myös

Selkäpuolelta kuvattu tyttö katsomassa metsää

Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan ympäristösuojelun nimissä

Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.
Nainen korjaa riisisatoa pellolla

Intia parantaa maailman suurinta työllistämisohjelmaa avaruusteknologialla

Miljoonat intialaiset ovat hyötyneet ohjelmasta, joka takaa maaseudun köyhille töitä sadaksi päiväksi vuodessa. Nyt töiden suunnittelua parannetaan satelliittipaikannuksella ja korruptiota vähennetään avoimen tietokannan avulla. Virkamiehet olivat aluksi kauhuissaan, kertoo järjestelmää kehittänyt tohtori Jagdish Purohit.
Lapsia koulupuvuissa jonoissa

Lasten koulutus alkaa vanhemmista

Intialaisista 95 prosenttia kuuluu yhä köyhiin tai pienituloisiin. Lasten koulutie katkaa usein siksi, että kouluttamattomat vanhemmat kokevat kouluympäristön itselleen täysin vieraaksi. Siksi yhteiskunnan ja lasten parissa työskentelevien on tuettava vanhempia jo ennen kuin lapset tulevat kouluikään, kirjoittaa kasvatustieteilijä Seemant Dadwal.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koulutustilastot ovat jumittaneet yli vuosikymmenen – Unesco: Nykymenolla 12 miljoonaa lasta ei pääse koskaan kouluun

Köyhissä maissa 19 prosenttia 6–11-vuotiaista on poissa koulusta, rikkaissa taas vain kaksi prosenttia, käy ilmi Unescon tilastoista.
Vaatteita henkareilla

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä

Monet yritykset ovat mukana vastuullisuusjärjestelmissä, joiden tarkoituksena on estää alihankintaketjuissa tapahtuvat väärinkäytökset. Clean Clothes -järjestökampanjan mukaan viime vuosien onnettomuudet tarkastetuissa tehtaissa osoittavat, että järjestelmästä hyötyvät lähinnä brändit itse.
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg kuulokkeet korvilla Euroopan parlamentin istunnossa

Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”

Thunberg kannustaa kaikkia osallistumaan ilmastolakkoon, joka järjestetään syyskuun 20. ja 27. päivänä.

Tuoreimmat

Koulutustilastot ovat jumittaneet yli vuosikymmenen – Unesco: Nykymenolla 12 miljoonaa lasta ei pääse koskaan kouluun
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan
Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa