Uutiset Myanmarin kehitys

YK-raportti: Myanmar ajoi rohingyat pois ja yrittää myös estää paluun

Myanmarin armeija on kehottanut megafonein ihmisiä pakenemaan Bangladeshiin ja tuhonnut rohingyojen omaisuuden maamerkkejä myöden, jotta näiden paluu olisi mahdollisimman vaikeaa, kertovat tukijat.
Myanmarin parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa.
Myanmarin hallinto on saanut raskasta kritiikkiä rohingyojen tilanteen vuoksi. Kuvassa parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmarin armeijan hyökkäykset rohingya-vähemmistöä vastaan ovat olleet brutaaleja, hyvin organisoituja ja systemaattisia. Tarkoituksena ei ole ollut vain ajaa heitä pois, vaan myös estää heidän paluunsa, summaa YK:n ihmisoikeustoimiston uusi raportti.

Raportti perustuu 65 pakolaisen haastatteluun Bangladeshissa, jonne on paennut jo yli 500 000 Myanmarin rohingyaa elokuun lopulla alkaneen ”turvallisuusoperaation” jälkeen.

Haastateltavat kertoivat tutkijatiimille, että kyliin hyökänneet turvallisuusjoukot ovat raiskanneet, teloittaneet ja kiduttaneet ihmisiä, hyökänneet uskonnollisia paikkoja vastaan sekä sytyttäneet tulipaloja. Heille on myös kerrottu megafonein, että he eivät kuulu Myanmariin ja heidän on lähdettävä Bangladeshiin. Muuten heidät tapetaan, raportissa kerrotaan.

Maamerkkejä on tuhottu, jotta palaajilla olisi vastassaan tunnistamaton seutu. Tiedot viittaavat myös siihen, että hyökkäykset on kohdistettu erityisesti koulutettuja rohingyoja, kuten opettajia, bisnesmiehiä, uskonnollisia ja yhteisöjohtajia vastaan, jotta voitaisiin heikentää heidän historiaansa, kulttuuriaan ja tietoaan, raportissa kerrotaan.

”Uskottavat tiedot viittaavat siihen, että Myanmarin turvallisuusjoukot tuhosivat tarkoituksella rohingyojen omaisuutta, kohteena kodit, pellot, ruokavarastot, sato, karja ja jopa puut, jotta heidän paluunsa normaaliin elämän olisi lähes mahdotonta”, raportti summaa.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty muslimivähemmistö, jota pidetään laittomina siirtolaisina. Armeija aloitti rohingyoja vastaan ”turvallisuusoperaation” sen jälkeen, kun heidän aseellisen järjestönsä kerrottiin hyökänneen poliisiasemia vastaan. YK-raportin mukaan mahdollista kuitenkin on, että puhdistukset aloitettiin jo aiemmin.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad Al Hussein on aiemmin kuvannut operaatiota ”oppikirjaesimerkiksi etnisistä puhdistuksista”. Myös ihmisoikeusjärjestöt ovat aiemmin kertoneet samantyyppisistä hyökkäyksistä.

Pakolaiset ovat paenneet Bangladeshiin, jossa humanitaarisen avun tarve on valtava. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan kiireellistä ruoka-apua tarvitsee ainakin 281 000 ihmistä.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakonfliktiYK Burma, Myanmar

Lue myös

Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Kaksi naista tulvavedessä

Bangladeshin ilmastopakolaiset sopeutuvat uuteen pakon edessä – Uudet viljelymenetelmät auttavat sään ääri-ilmiöitä paenneita

Bangladeshilaisen Ruma Begumin perhe joutui muuttamaan jokiuoman eroosion ja viljelysmaan suolapitoisuuden takia. Aluksi vanhat ongelmat jatkuivat, mutta muun muassa uusi kelluva kasvatus on auttanut elinkeinojen monipuolistamisessa.
Sormet näyttämässä rauhanmerkkiä, oksa

Sadankomitean rauhanpalkinto toimittaja Antti Kuroselle – ”Sodissa tavalliset ihmiset häviävät aina”

Ylen pitkän linjan ulkomaantoimittaja on tehnyt reportaaseja muun muassa Al-Holin pakolaisleiriltä. Sadankomitea haluaa palkinnolla nostaa esiin median roolia rauhantyössä.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.