Uutiset Myanmarin kehitys

YK-raportti: Myanmar ajoi rohingyat pois ja yrittää myös estää paluun

Myanmarin armeija on kehottanut megafonein ihmisiä pakenemaan Bangladeshiin ja tuhonnut rohingyojen omaisuuden maamerkkejä myöden, jotta näiden paluu olisi mahdollisimman vaikeaa, kertovat tukijat.
Myanmarin parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa.
Myanmarin hallinto on saanut raskasta kritiikkiä rohingyojen tilanteen vuoksi. Kuvassa parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmarin armeijan hyökkäykset rohingya-vähemmistöä vastaan ovat olleet brutaaleja, hyvin organisoituja ja systemaattisia. Tarkoituksena ei ole ollut vain ajaa heitä pois, vaan myös estää heidän paluunsa, summaa YK:n ihmisoikeustoimiston uusi raportti.

Raportti perustuu 65 pakolaisen haastatteluun Bangladeshissa, jonne on paennut jo yli 500 000 Myanmarin rohingyaa elokuun lopulla alkaneen ”turvallisuusoperaation” jälkeen.

Haastateltavat kertoivat tutkijatiimille, että kyliin hyökänneet turvallisuusjoukot ovat raiskanneet, teloittaneet ja kiduttaneet ihmisiä, hyökänneet uskonnollisia paikkoja vastaan sekä sytyttäneet tulipaloja. Heille on myös kerrottu megafonein, että he eivät kuulu Myanmariin ja heidän on lähdettävä Bangladeshiin. Muuten heidät tapetaan, raportissa kerrotaan.

Maamerkkejä on tuhottu, jotta palaajilla olisi vastassaan tunnistamaton seutu. Tiedot viittaavat myös siihen, että hyökkäykset on kohdistettu erityisesti koulutettuja rohingyoja, kuten opettajia, bisnesmiehiä, uskonnollisia ja yhteisöjohtajia vastaan, jotta voitaisiin heikentää heidän historiaansa, kulttuuriaan ja tietoaan, raportissa kerrotaan.

”Uskottavat tiedot viittaavat siihen, että Myanmarin turvallisuusjoukot tuhosivat tarkoituksella rohingyojen omaisuutta, kohteena kodit, pellot, ruokavarastot, sato, karja ja jopa puut, jotta heidän paluunsa normaaliin elämän olisi lähes mahdotonta”, raportti summaa.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty muslimivähemmistö, jota pidetään laittomina siirtolaisina. Armeija aloitti rohingyoja vastaan ”turvallisuusoperaation” sen jälkeen, kun heidän aseellisen järjestönsä kerrottiin hyökänneen poliisiasemia vastaan. YK-raportin mukaan mahdollista kuitenkin on, että puhdistukset aloitettiin jo aiemmin.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad Al Hussein on aiemmin kuvannut operaatiota ”oppikirjaesimerkiksi etnisistä puhdistuksista”. Myös ihmisoikeusjärjestöt ovat aiemmin kertoneet samantyyppisistä hyökkäyksistä.

Pakolaiset ovat paenneet Bangladeshiin, jossa humanitaarisen avun tarve on valtava. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan kiireellistä ruoka-apua tarvitsee ainakin 281 000 ihmistä.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakonfliktiYK Burma, Myanmar

Lue myös

Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoittaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.
Kaksi lasta pakolaisleirin telttojen välisellä kujalla Bangladeshin Cox's Bazarissa

Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan

Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Rauhanpalkitun häpeä

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Nyt hän johtaa Myanmaria, jossa vihapuhe ja rohinga-vähemmistön vaino leviävät. Valtionkanslerin sijasta häntä voisi kutsua paremminkin rautakansleriksi, kirjoittaa Ari Turunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.