Uutiset Myanmarin kehitys

YK-raportti: Myanmar ajoi rohingyat pois ja yrittää myös estää paluun

Myanmarin armeija on kehottanut megafonein ihmisiä pakenemaan Bangladeshiin ja tuhonnut rohingyojen omaisuuden maamerkkejä myöden, jotta näiden paluu olisi mahdollisimman vaikeaa, kertovat tukijat.
Myanmarin parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa.
Myanmarin hallinto on saanut raskasta kritiikkiä rohingyojen tilanteen vuoksi. Kuvassa parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmarin armeijan hyökkäykset rohingya-vähemmistöä vastaan ovat olleet brutaaleja, hyvin organisoituja ja systemaattisia. Tarkoituksena ei ole ollut vain ajaa heitä pois, vaan myös estää heidän paluunsa, summaa YK:n ihmisoikeustoimiston uusi raportti.

Raportti perustuu 65 pakolaisen haastatteluun Bangladeshissa, jonne on paennut jo yli 500 000 Myanmarin rohingyaa elokuun lopulla alkaneen ”turvallisuusoperaation” jälkeen.

Haastateltavat kertoivat tutkijatiimille, että kyliin hyökänneet turvallisuusjoukot ovat raiskanneet, teloittaneet ja kiduttaneet ihmisiä, hyökänneet uskonnollisia paikkoja vastaan sekä sytyttäneet tulipaloja. Heille on myös kerrottu megafonein, että he eivät kuulu Myanmariin ja heidän on lähdettävä Bangladeshiin. Muuten heidät tapetaan, raportissa kerrotaan.

Maamerkkejä on tuhottu, jotta palaajilla olisi vastassaan tunnistamaton seutu. Tiedot viittaavat myös siihen, että hyökkäykset on kohdistettu erityisesti koulutettuja rohingyoja, kuten opettajia, bisnesmiehiä, uskonnollisia ja yhteisöjohtajia vastaan, jotta voitaisiin heikentää heidän historiaansa, kulttuuriaan ja tietoaan, raportissa kerrotaan.

”Uskottavat tiedot viittaavat siihen, että Myanmarin turvallisuusjoukot tuhosivat tarkoituksella rohingyojen omaisuutta, kohteena kodit, pellot, ruokavarastot, sato, karja ja jopa puut, jotta heidän paluunsa normaaliin elämän olisi lähes mahdotonta”, raportti summaa.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty muslimivähemmistö, jota pidetään laittomina siirtolaisina. Armeija aloitti rohingyoja vastaan ”turvallisuusoperaation” sen jälkeen, kun heidän aseellisen järjestönsä kerrottiin hyökänneen poliisiasemia vastaan. YK-raportin mukaan mahdollista kuitenkin on, että puhdistukset aloitettiin jo aiemmin.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad Al Hussein on aiemmin kuvannut operaatiota ”oppikirjaesimerkiksi etnisistä puhdistuksista”. Myös ihmisoikeusjärjestöt ovat aiemmin kertoneet samantyyppisistä hyökkäyksistä.

Pakolaiset ovat paenneet Bangladeshiin, jossa humanitaarisen avun tarve on valtava. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan kiireellistä ruoka-apua tarvitsee ainakin 281 000 ihmistä.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakonfliktiYK Burma, Myanmar

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria