Uutiset Vesi ja sanitaatio

YK-raportti: Luonnon omat keinot käyttöön vesipulan ratkaisemiseksi

Maailman pitäisi nojata enemmän perinteiseen ja alkuperäiskansojen tietoon, kun etsitään ratkaisuja vesipulaan. Muuten vesipula pahenee, sanovat YK-järjestöt.
Vettä kaadetaan kanisterista ämpäriin
Vuonna 2050 jo viisi miljardia ihmistä voi kärsiä vesipulasta. (Kuva: Harandane Dicko / UN Photo)

Noin viidellä miljardilla ihmisillä voi olla vuonna 2050 vaikeuksia saada riittävästi puhdasta vettä. Vesihuollon parantamiseksi voidaan kuitenkin soveltaa luonnon omia keinoja, jotka ovat tähän mennessä olleet harvinaisia, sanovat YK-järjestöt tuoreessa raportissaan.

”Liian pitkään maailma on kääntänyt katseensa ensin ihmisen rakentamaan, 'harmaaseen' infrastruktuuriin vesihuollon parantamiseksi. Näin tehdessään se on usein työntänyt syrjään perinteisen ja alkuperäiskansojen tietämyksen, joka hyödyntää vihreitä lähestymistapoja”, sanoo YK:n vesijärjestön UN-Waterin puheenjohtaja Gilbert Houngbo raportin esipuheessa.

Raportissa muistutetaan, että tekoaltaat, kastelukanavat ja vedenkäsittelylaitokset eivät ole ainoa tapa parantaa vesihuoltoa, vaan vaihtoehtona on myös vihreä infrastruktuuri, joka käytännössä tarkoittaa esimerkiksi ekosysteemien toiminnan turvaamista.

Esimerkiksi Intian Rajasthanissa onnistuttiin vuoden 1986 kuivuuden jälkeen nostamaan metreillä pohjaveden pintaa, lisäämään metsäalaa ja parantamaan sadon tuottavuutta muun muassa elvyttämällä maaperää ja metsiä. 

Kiinassa taas on vastikään aloitettu kaupunkien muokkaaminen ”pesusieniksi”: tavoitteena on parantaa kaupunkien vedensaantia kierrättämällä sadevettä. Ukrainassa taas kokeillaan keinotekoisia kosteikkoja, jotka suodattavat lääkejäämiä jätevedestä.

Toistaiseksi tällaiset keinot ovat raportin mukaan kuitenkin harvinaisia ja useimmat investoinnit suunnataan ”harmaaseen infrastruktuuriin.”

Raportti julkaistiin huomenna vietettävän kansainvälisen vesipäivän alla. Se muistuttaa, että tällä hetkellä jo 3,6 miljardia ihmistä elää alueilla, jotka voivat kärsiä vesipulasta ainakin yhden kuukauden ajan vuodesta. Määrä noussee lähivuosikymmeninä muun muassa ilmastonmuutoksen seurauksena. Lisäksi veden kysyntä nousee väestönkasvun, talouskehityksen ja kulutustottumusten muutosten vuoksi.

Vesi ja sanitaatio kehitysvesi ja viemäröintiympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.
Huiviin verhoutunut nainen kivistä muuratun wc:n edessä

”Jotkut työtovereistani ovat menehtyneet näissä juoksuhaudoissa” – Vessojen siivoaminen on hengenvaarallista työtä, osoittaa tuore raportti

Miljoonat saniteettialan työläiset raatavat matalan tulotason maissa viemärimontuissa vailla minkäänlaista suojavarustusta ja altistuvat hengenvaarallisille taudeille. He ovat vaiettuja sankareita, joille tulisi taata vähintäänkin työntekijän perusoikeudet, vaaditaan tuoreessa tutkimuksessa.
Poika juo vettä suoraan hanasta

Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”

Vedenotto on yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta lähtien. Nyt jo 17 maata käyttää yli 80 prosenttia saatavilla olevista vesivaroista. Silloin pienikin kuivuuskausi voi tuottaa vakavat seuraukset, varoittaa World Resources Institute.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista