Uutiset Vesi ja sanitaatio

YK-raportti: Luonnon omat keinot käyttöön vesipulan ratkaisemiseksi

Maailman pitäisi nojata enemmän perinteiseen ja alkuperäiskansojen tietoon, kun etsitään ratkaisuja vesipulaan. Muuten vesipula pahenee, sanovat YK-järjestöt.
Vettä kaadetaan kanisterista ämpäriin
Vuonna 2050 jo viisi miljardia ihmistä voi kärsiä vesipulasta. (Kuva: Harandane Dicko / UN Photo)

Noin viidellä miljardilla ihmisillä voi olla vuonna 2050 vaikeuksia saada riittävästi puhdasta vettä. Vesihuollon parantamiseksi voidaan kuitenkin soveltaa luonnon omia keinoja, jotka ovat tähän mennessä olleet harvinaisia, sanovat YK-järjestöt tuoreessa raportissaan.

”Liian pitkään maailma on kääntänyt katseensa ensin ihmisen rakentamaan, 'harmaaseen' infrastruktuuriin vesihuollon parantamiseksi. Näin tehdessään se on usein työntänyt syrjään perinteisen ja alkuperäiskansojen tietämyksen, joka hyödyntää vihreitä lähestymistapoja”, sanoo YK:n vesijärjestön UN-Waterin puheenjohtaja Gilbert Houngbo raportin esipuheessa.

Raportissa muistutetaan, että tekoaltaat, kastelukanavat ja vedenkäsittelylaitokset eivät ole ainoa tapa parantaa vesihuoltoa, vaan vaihtoehtona on myös vihreä infrastruktuuri, joka käytännössä tarkoittaa esimerkiksi ekosysteemien toiminnan turvaamista.

Esimerkiksi Intian Rajasthanissa onnistuttiin vuoden 1986 kuivuuden jälkeen nostamaan metreillä pohjaveden pintaa, lisäämään metsäalaa ja parantamaan sadon tuottavuutta muun muassa elvyttämällä maaperää ja metsiä. 

Kiinassa taas on vastikään aloitettu kaupunkien muokkaaminen ”pesusieniksi”: tavoitteena on parantaa kaupunkien vedensaantia kierrättämällä sadevettä. Ukrainassa taas kokeillaan keinotekoisia kosteikkoja, jotka suodattavat lääkejäämiä jätevedestä.

Toistaiseksi tällaiset keinot ovat raportin mukaan kuitenkin harvinaisia ja useimmat investoinnit suunnataan ”harmaaseen infrastruktuuriin.”

Raportti julkaistiin huomenna vietettävän kansainvälisen vesipäivän alla. Se muistuttaa, että tällä hetkellä jo 3,6 miljardia ihmistä elää alueilla, jotka voivat kärsiä vesipulasta ainakin yhden kuukauden ajan vuodesta. Määrä noussee lähivuosikymmeninä muun muassa ilmastonmuutoksen seurauksena. Lisäksi veden kysyntä nousee väestönkasvun, talouskehityksen ja kulutustottumusten muutosten vuoksi.

Vesi ja sanitaatio kehitysvesi ja viemäröintiympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Vesihana ulkona

Raportti: Yhä useammalla on puhdasta vettä ja kunnollinen vessa, mutta edistyksen pitäisi ainakin nelinkertaistua

Koronapandemian alussa kolmasosa ihmisistä ei voinut pestä käsiään vedellä ja saippualla. Tuoreen raportin mukaan köyhimmissä maissa edistyksen pitäisi jopa kymmenkertaistua, jotta vuonna 2030 kaikilla olisi puhdasta vettä ja sanitaatiopalvelut.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.
Vesikanistereilla lastattu rekka ja ihmisiä sen ympärillä.

Asukkaat rakentavat kaivoja itse vesipulasta kärsivässä Venezuelan pääkaupungissa

Caracasin laaksoon ja sitä ympäröiville kukkuloille on parin viime vuoden aikana kaivettu satoja, jopa tuhansia, uusia vesikaivoja sekä kunnostettu vanhoja, sillä valtio ei ole pystynyt järjestämään kansalaisille vettä. Vesipulasta on viime vuosina tullut ongelma myös vauraammilla alueilla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä