Uutiset Ruokaturva

YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan

Zimbabwe oli aikanaan eteläisen Afrikan ruuan tuottaja, mutta nyt talousvaikeudet, kuivuus ja luonnonkatastrofit ovat ajaneet sen pahaan ruokakriisiin. Maissivarastot saattavat loppua jo lokakuussa.
Maissia ja papukasvi lablabia pellolla Zimbabwessa.
Maissia ja papukasvi lablabia pellolla Zimbabwessa. Tänä vuonna maan maissisato on puolittunut. (Kuva: Shiela Chikulo / International Maize and Wheat Improvement Center / CC BY-NC 2.0)

YK vetoaa jäsenmaihinsa, jotta Zimbabwen ruokakriisin hoitamiseen saataisiin lisärahoitusta. Maahan tarvitaan huhtikuuhun 2020 mennessä yhteensä 331,5 miljoonaa dollaria eli noin 296 miljoonaa euroa.

Ennusteiden mukaan yli kolmannes maaseudun väestöstä, eli 3,6 miljoonaa ihmistä, kärsii epävarmasta ruokaturvasta lokakuuhun mennessä. Satokausien välisenä aikana tammikuussa luku nousee jo 5,5 miljoonaan.

Kyseessä on Maailman ruokaohjelman mukaan maan pahin nälkäkriisi koskaan.

Zimbabwe oli aikoinaan yksi eteläisen Afrikan johtavista ruuantuottajista, mutta muun muassa talousvaikeudet, huono hallinto ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet sen vaikeaan taloudelliseen ja humanitaariseen kriisiin.

Inflaatio oli kesäkuussa 176 prosenttia ja ruuan hinta nousi 252 prosenttia. Ongelmia ovat pahentaneet sääilmiö El Niñon aiheuttama kuivuus sekä keväällä maahan iskenyt sykloni Idai.

Maan maissisato on puolittunut, ja useimmat alueet käyttävät maissivarastonsa loppuun lokakuuhun mennessä.

”Kun varannot vähenevät, lisäämme apua ja autamme 1,7:ää miljoonaa ihmistä loka–joulukuussa ja kahta miljoonaa tammi–huhtikuussa, mutta vain, jos rahoitus sallii. On ajateltava myös pitkällä aikavälillä ja jatkettava paikallisen kapasiteetin rakentamista”, sanoi Maailman ruokaohjelman edustaja Herve Verhoosel eilen.

Presidentti Emmerson Mnangagwa julisti kuivuuden kansalliseksi katastrofiksi tiistaina.

Myös muualla eteläisen Afrikan maissa kärsitään ruokapulasta. Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö SADC varoitti heinäkuussa, että ruokapula uhkaa 41:tä miljoonaa ihmistä tänä ja ensi vuonna. Syynä ovat ilmastonmuutoksen takia yleistyneet ja voimistuneet luonnonkatastrofit sekä huono ruokavalio, talousvaikeudet, tuholaiset ja taudit sekä konfliktit.

Päivitetty 9.8. neljättä kappaletta, jossa kerrotaan ruokakriisin taustoista.

Ruokaturva avustustyökatastrofiapumaatalousruokaluonnonkatastrofit Zimbabwe

Lue myös

Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kulkusirkka

Aavikkokulkusirkkojen toinen aalto uhkaa Itä-Afrikkaa – Sadekausi voi 20-kertaistaa tuholaisten määrän

Koronaviruksen aiheuttamat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat myös aavikkokulkusirkkojen vastaista työtä Itä-Afrikassa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö varoittaa sirkkojen määrän lisääntymisestä lähikuukausina.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat