Uutiset Ruokaturva

YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan

Zimbabwe oli aikanaan eteläisen Afrikan ruuan tuottaja, mutta nyt talousvaikeudet, kuivuus ja luonnonkatastrofit ovat ajaneet sen pahaan ruokakriisiin. Maissivarastot saattavat loppua jo lokakuussa.
Maissia ja papukasvi lablabia pellolla Zimbabwessa.
Maissia ja papukasvi lablabia pellolla Zimbabwessa. Tänä vuonna maan maissisato on puolittunut. (Kuva: Shiela Chikulo / International Maize and Wheat Improvement Center / CC BY-NC 2.0)

YK vetoaa jäsenmaihinsa, jotta Zimbabwen ruokakriisin hoitamiseen saataisiin lisärahoitusta. Maahan tarvitaan huhtikuuhun 2020 mennessä yhteensä 331,5 miljoonaa dollaria eli noin 296 miljoonaa euroa.

Ennusteiden mukaan yli kolmannes maaseudun väestöstä, eli 3,6 miljoonaa ihmistä, kärsii epävarmasta ruokaturvasta lokakuuhun mennessä. Satokausien välisenä aikana tammikuussa luku nousee jo 5,5 miljoonaan.

Kyseessä on Maailman ruokaohjelman mukaan maan pahin nälkäkriisi koskaan.

Zimbabwe oli aikoinaan yksi eteläisen Afrikan johtavista ruuantuottajista, mutta muun muassa talousvaikeudet, huono hallinto ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet sen vaikeaan taloudelliseen ja humanitaariseen kriisiin.

Inflaatio oli kesäkuussa 176 prosenttia ja ruuan hinta nousi 252 prosenttia. Ongelmia ovat pahentaneet sääilmiö El Niñon aiheuttama kuivuus sekä keväällä maahan iskenyt sykloni Idai.

Maan maissisato on puolittunut, ja useimmat alueet käyttävät maissivarastonsa loppuun lokakuuhun mennessä.

”Kun varannot vähenevät, lisäämme apua ja autamme 1,7:ää miljoonaa ihmistä loka–joulukuussa ja kahta miljoonaa tammi–huhtikuussa, mutta vain, jos rahoitus sallii. On ajateltava myös pitkällä aikavälillä ja jatkettava paikallisen kapasiteetin rakentamista”, sanoi Maailman ruokaohjelman edustaja Herve Verhoosel eilen.

Presidentti Emmerson Mnangagwa julisti kuivuuden kansalliseksi katastrofiksi tiistaina.

Myös muualla eteläisen Afrikan maissa kärsitään ruokapulasta. Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö SADC varoitti heinäkuussa, että ruokapula uhkaa 41:tä miljoonaa ihmistä tänä ja ensi vuonna. Syynä ovat ilmastonmuutoksen takia yleistyneet ja voimistuneet luonnonkatastrofit sekä huono ruokavalio, talousvaikeudet, tuholaiset ja taudit sekä konfliktit.

Päivitetty 9.8. neljättä kappaletta, jossa kerrotaan ruokakriisin taustoista.

Ruokaturva avustustyökatastrofiapumaatalousruokaluonnonkatastrofit Zimbabwe

Lue myös

Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.
Kädet repimässä lehtiä kattilaan

Ennuste: 41 miljoonaa ihmistä kärsii pian ruokapulasta eteläisessä Afrikassa

Muun muassa surkean sadekauden takia haavoittuvimmassa asemassa olevat kotitaloudet käyttävät tämän vuoden sadon 0–3 kuukaudessa, kun keskiarvo on 3–5 kuukautta, varoittaa eteläisen Afrikan maiden yhteistyöjärjestö.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset