Uutiset Koronaviruspandemia

YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla

Koulutusta, elinajanodotetta ja tulotasoa mittaava inhimillisen kehityksen indeksi voi tänä vuonna laskea ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1990, varoittaa YK:n kehitysohjelma. Esimerkiksi nettikuilun sulkeminen koulutuksen parantamiseksi maksaisi kuitenkin vain prosentin verran koronaelvytyspaketeista.
Lapsen kädet tietokoneen näppäimistöllä.
Monet lapset ovat siirtyneet etäopetukseen koronaviruksen vuoksi, mutta monille se ei ole mahdollista. Siksi koulutustaso on pudonnut 1980-luvulle, kertoo UNDP. (Kuva: Nenad Stojkovic / CC BY 2.0)

Inhimillinen kehitys voi koronaviruspandemian vuoksi laskea tänä vuonna ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun käsite kehitettiin vuonna 1990, varoittaa YK:n kehitysohjelma (UNDP) tuoreessa raportissaan.

Esimerkiksi finanssikriisi kyllä vaikutti inhimilliseen kehitykseen, mutta kaiken kaikkiaan kehitys on tähän asti edistynyt vuosittain, sanoo UNDP:n johtaja Achim Steiner tiedotteessa.

”Covid-19 – iskiessään niin terveyteen, koulutukseen kuin ihmisten tuloihin – saattaa muuttaa tätä trendiä.”

Inhimillisen kehityksen indeksi luotiin mittaamaan maiden kehitystasoa muullakin perusteella kuin vain taloudellisesti. Se mittaa muun muassa keskimääräistä koulutusvuosien määrää, elinajanodotetta ja bruttokansantuloa henkeä kohti.

Koronavirus on tähän mennessä vienyt yli 300 000 ihmisen hengen, ja tulot henkeä kohti laskevat tänä vuonna ennusteiden mukaan neljä prosenttia globaalisti.

Koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt 60 prosenttia lapsista, mikäli suhteutetaan alaikäisten lasten osuus niihin, joilla ei ole käytössään internetyhteyttä. Tällä tasolla ei ole oltu sitten vuoden 1980. Lisäksi on huomioitava koronaviruksen vaikutukset esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon ja lisääntymisterveyteen, UNDP sanoo.

UNDP:n ennusteen mukaan inhimillinen kehitys laskee kaikilla maantieteellisillä alueilla, mutta erityisen paljon kehittyvissä maissa, joissa on vähemmän valmiuksia selviytyä pandemian vaikutuksista. Matalan inhimillisen kehityksen maissa peräti 86 prosenttia ala-asteen oppilaista on koulun ulkopuolella.

Myös aiemmat ennusteet koronaviruksen vaikutuksista kehittyviin maihin ovat synkkiä. Maailman ruokaohjelma on arvioinut, että koronavirus voi altistaa 10 miljoonaa lasta lisää niin sanotulle virheravitsemukselle. YK-yliopisto on ennustanut, että köyhien määrä voi kasvaa jopa 580 miljoonalla. Koronaviruksen ja siihen liittyvien rajoitustoimien uskotaan myös lisäävän lapsikuolleisuutta, vaikeuttavan muiden tautien vastaista taistelua sekä lisäävän perheväkivaltaa.

UNDP:n raportissa ehdotetaan tilanteen parantamiseksi muun muassa terveysjärjestelmän suojaamista, sosiaaliturvan lisäämistä ja työpaikkojen suojelua. Esimerkiksi koulutustilannetta voisi parantaa nettiyhteyksiä parantamalla.

”Matalan tulotason ja keskitulotason maiden internetkuilun sulkeminen maksaisi arviolta vain prosentin elvytyspaketeista, joihin maailma on tähän mennessä sitoutunut”, raportissa muistutetaan.

Koronaviruspandemia kehityseriarvoisuuskestävän kehityksen tavoitteetköyhyysterveyssairaus/lääkintä

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia