Uutiset Koronavirus

YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla

Koulutusta, elinajanodotetta ja tulotasoa mittaava inhimillisen kehityksen indeksi voi tänä vuonna laskea ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1990, varoittaa YK:n kehitysohjelma. Esimerkiksi nettikuilun sulkeminen koulutuksen parantamiseksi maksaisi kuitenkin vain prosentin verran koronaelvytyspaketeista.
Lapsen kädet tietokoneen näppäimistöllä.
Monet lapset ovat siirtyneet etäopetukseen koronaviruksen vuoksi, mutta monille se ei ole mahdollista. Siksi koulutustaso on pudonnut 1980-luvulle, kertoo UNDP. (Kuva: Nenad Stojkovic / CC BY 2.0)

Inhimillinen kehitys voi koronaviruspandemian vuoksi laskea tänä vuonna ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun käsite kehitettiin vuonna 1990, varoittaa YK:n kehitysohjelma (UNDP) tuoreessa raportissaan.

Esimerkiksi finanssikriisi kyllä vaikutti inhimilliseen kehitykseen, mutta kaiken kaikkiaan kehitys on tähän asti edistynyt vuosittain, sanoo UNDP:n johtaja Achim Steiner tiedotteessa.

”Covid-19 – iskiessään niin terveyteen, koulutukseen kuin ihmisten tuloihin – saattaa muuttaa tätä trendiä.”

Inhimillisen kehityksen indeksi luotiin mittaamaan maiden kehitystasoa muullakin perusteella kuin vain taloudellisesti. Se mittaa muun muassa keskimääräistä koulutusvuosien määrää, elinajanodotetta ja bruttokansantuloa henkeä kohti.

Koronavirus on tähän mennessä vienyt yli 300 000 ihmisen hengen, ja tulot henkeä kohti laskevat tänä vuonna ennusteiden mukaan neljä prosenttia globaalisti.

Koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt 60 prosenttia lapsista, mikäli suhteutetaan alaikäisten lasten osuus niihin, joilla ei ole käytössään internetyhteyttä. Tällä tasolla ei ole oltu sitten vuoden 1980. Lisäksi on huomioitava koronaviruksen vaikutukset esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon ja lisääntymisterveyteen, UNDP sanoo.

UNDP:n ennusteen mukaan inhimillinen kehitys laskee kaikilla maantieteellisillä alueilla, mutta erityisen paljon kehittyvissä maissa, joissa on vähemmän valmiuksia selviytyä pandemian vaikutuksista. Matalan inhimillisen kehityksen maissa peräti 86 prosenttia ala-asteen oppilaista on koulun ulkopuolella.

Myös aiemmat ennusteet koronaviruksen vaikutuksista kehittyviin maihin ovat synkkiä. Maailman ruokaohjelma on arvioinut, että koronavirus voi altistaa 10 miljoonaa lasta lisää niin sanotulle virheravitsemukselle. YK-yliopisto on ennustanut, että köyhien määrä voi kasvaa jopa 580 miljoonalla. Koronaviruksen ja siihen liittyvien rajoitustoimien uskotaan myös lisäävän lapsikuolleisuutta, vaikeuttavan muiden tautien vastaista taistelua sekä lisäävän perheväkivaltaa.

UNDP:n raportissa ehdotetaan tilanteen parantamiseksi muun muassa terveysjärjestelmän suojaamista, sosiaaliturvan lisäämistä ja työpaikkojen suojelua. Esimerkiksi koulutustilannetta voisi parantaa nettiyhteyksiä parantamalla.

”Matalan tulotason ja keskitulotason maiden internetkuilun sulkeminen maksaisi arviolta vain prosentin elvytyspaketeista, joihin maailma on tähän mennessä sitoutunut”, raportissa muistutetaan.

Koronavirus kehityseriarvoisuuskestävän kehityksen tavoitteetköyhyysterveyssairaus/lääkintä

Lue myös

Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.