Uutiset Ruokaturva

YK-järjestöt: 45 miljoonaa ihmistä kärsii lähiaikoina ruokapulasta eteläisessä Afrikassa

Kansainväliseltä yhteisöltä vaaditaan lisää rahoitusta myös pitkäaikaiseen työhön, sillä eteläisen Afrikan lämpötilat nousevat kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin.
Kuivunutta maata Mosambikissa
Eteläisessä Afrikassa on kärsitty kuivuudesta useaan otteeseen viime vuosina. Kuva Mosambikista vuodelta 2016. (Kuva: Aurélie Marrier d'Unienville / IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Peräti 45 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta ruokaturvan epävarmuudesta 16 maassa eteläisen Afrikan alueella seuraavien puolen vuoden aikana, varoittavat YK:n elintarvikejärjestöt.

Yhdeksän eniten kärsivää maata ovat Angola, Zimbabwe, Mosambik, Sambia, Madagaskar, Malawi, Namibia, Eswatini eli entinen Swazimaa sekä Lesotho. Niissä yli 11 miljoonaa ihmistä luokitellaan nyt kansainvälisessä ruokaturvaluokituksessa ”kriisissä” tai ”hätätilassa” eläväksi. Hätätilan jälkeen seuraava porras on suoranainen nälänhätä.

YK:n elintarvikejärjestöt FAO, IFAD ja WFP vaativat lisärahoitusta ruokakriisin torjumiseksi.

”Monilta maaseutuyhteisöiltä voi mennä ainakin kaksi tai kolme kasvukautta normaaliin tuotantoon palaamiseksi, joten välitön tuki on elintärkeää”, muistuttaa Alain Onibon, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn eteläisen Afrikan koordinaattori tiedotteessa.

Syynä kuivuuteen ovat äärimmäiset sääilmiöt. Viimeisen viiden kasvukauden aikana vain yhden aikana sateet ovat olleet normaaleja, ja kuivuus on joillakin alueilla pahinta 35 vuoteen. Lisäksi syklonit ja tulvat ovat tuhonneet satoa.

Vastaavanlaisten sääilmiöiden voi odottaa toistuvan alueella, sillä eteläisen Afrikan lämpötilat nousevat kaksi kertaa nopeammin kuin globaalisti keskimäärin. Järjestöt vaativatkinkansainväliseltä yhteisöltä investointeja myös pitkäaikaisempiin toimenpiteisiin, jotta yhteisöt voisivat varautua paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

”Alue on hyvin herkkä järkytyksille, ja se kärsii kroonisesta nälästä, epätasa-arvosta ja rakenteellisesta köyhyydestä. Ilmastonmuutos on eksistentiaalinen hätätila, johon pitää puuttua välittömästi”, varoittaa IFADin eteläisen Afrikan johtaja Robson Mutandi tiedotteessa.

YK:n ruokajärjestöjen on tarkoitus auttaa yli 11:ta miljoonaa ihmistä vuoden 2020 puoleen väliin mennessä. Hätäavun lisäksi tarkoituksena on auttaa pienviljelijöitä lisäämään tuotantoa ja vähentämään sadon menetyksiä, käyttämään maaperää ja vesivaroja kestävästi, rokottaa karjaa sekä mahdollistaa parempi lainojen saanti ja markkinoille pääsy.

Ruokaturva maatalousruokailmastonmuutos Eteläinen Afrikka

Lue myös

Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kulkusirkka

Aavikkokulkusirkkojen toinen aalto uhkaa Itä-Afrikkaa – Sadekausi voi 20-kertaistaa tuholaisten määrän

Koronaviruksen aiheuttamat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat myös aavikkokulkusirkkojen vastaista työtä Itä-Afrikassa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö varoittaa sirkkojen määrän lisääntymisestä lähikuukausina.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.