Uutiset Etiopian demokratiakehitys

YK ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat tutkintaa Etiopian tapahtumista

Perinnejuhlassa kuoli lukuisia ihmisiä epäselvissä olosuhteissa. Hallituksella ja oppositiolla on eri tieto kuolleiden määrästä.
Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn on julistanut maahan hätätilan. (Kuva: United Nations / Bo Li / CC BY-NC-ND 2.0)

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto sekä ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ja Human Rights Watch vaativat tutkintaa Etiopian Bishoftun kaupungissa tapahtuneista kuolemista.

Jopa satojen ihmisten epäillään kuolleen perinteisellä sadonkorjuufestivaalilla lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina paetessaan pakokauhussa Etiopian turvallisuusjoukkoja. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan turvallisuusjoukot ampuivat väkijoukkoon kyynelkaasua sekä ampuivat laukauksia.

YK:n mukaan uhrit kuolivat muun muassa putoamalla läheiseen järveen. Tapahtumat ovat poikineet lisää mielenosoituksia Etiopiassa.

"On selvä tarve tutkia riippumattomasti se, mitä tarkalleen ottaen tapahtui viime sunnuntaina ja varmistaa vastuullisuus tässä ja useissa muissa tapahtumissa viime marraskuusta lähtien, mukaan lukien protesteissa, jotka ovat päättyneet väkivaltaisesti", sanoi YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston edustaja Rupert Colville perjantaina.

Protestoijilla ja hallituksella on täysin eri käsitys uhrimäärästä. Hallituksen mukaan noin 50 ihmistä kuoli, opposition mukaan jopa 678, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Järjestö ei ole kyennyt varmistamaan uhrien määrää mutta uskoo sen olevan enemmän kuin hallitus ilmoitti.

Etiopiassa on ollut levotonta viime marraskuusta alkaen. Protestit saivat alkunsa hallituksen suunnitelmista laajentaa pääkaupunki Addis Abeban rajoja maan suurimman etnisen ryhmän, oromojen alueelle. Maassa on kehityksen ja teollistamisen nimissä häädetty viljelijöitä mailtaan aiemminkin, ja mielenosoittajat pelkäsivät, että näin kävisi nytkin. Hallitus ilmoitti jo tammikuussa luopuvansa suunnitelmasta, mutta protestit ovat jatkuneet ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan yli 500 ihmistä on kuollut.

Protestien kiihtyessä Etiopian hallitus on ottanut käyttöön kovat otteet myös järjestöjä ja mediaa vastaan. Niitä on häiritty, tarkkailtu ja niitä vastaan on nostettu syytteitä. YK:n Colville kertoi olevansa huolissaan muun muassa tiedoista, joiden mukaan kaksi Bishoftun tapahtumista ja hallituksen vastuusta keskustellutta bloggaajaa on pidätetty.

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn julisti eilen maahan puolivuotisen hätätilan. Hänen mukaansa maan vakaus on uhattuna. Kansainvälisten medioiden mukaan internetyhteydet ovat osittain katkaistu osissa maata.

Etiopian demokratiakehitys ihmisoikeudetsananvapauskansalaisyhteiskunta Etiopia Amnesty InternationalHuman Rights Watch

Lue myös

Etiopian lippu

Etiopian poliittiset uudistukset takkuilevat – vapautettuja poliittisia vankeja pidätettiin uudelleen

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn kohahdutti alkuvuodesta ilmoittamalla maan vapauttavan ison liudan poliittisia vankeja. Nyt maan viranomaiset ovat kuitenkin pidättäneet uudelleen opposition edustajia ja toimittajia, jotka olivat juhlineet vapautusta.
Somalipakolaisia Etiopiassa istumassa seinän vieressä

Some lietsoo etnistä eripuraa Etiopiassa – muistuttaa Ruandan tilannetta ennen kansanmurhaa

Tuhannet etiopialaiset ovat maan sisäisinä pakolaisina sen jäljiltä, kun etninen väkivalta leimahti viime syyskuussa. Moni epäilee, että etnisiä levottomuuksia lietsotaan poliittisista syistä.
Etiopian entinen pääministeri Hailemariam Desalegn ja muita ihmisiä

Valtarakenteet horjuvat Etiopiassa – uudelta pääministeriltä odotetaan paljon

Etiopia oli 25 vuotta rauhan saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, mutta viime vuodet maa on ollut poikkeustilassa. ”Ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan”, sanoo oikeustieteilijä Awol Allo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat