Uutiset Kehityspolitiikka

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock
YK:n hätäavun koordinaattori Mark Lowcock kertoi eilen, että ensi vuonna peräti 235 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. YK aikoo tavoittaa heistä runsaat kaksi kolmasosaa. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

YK on julkaissut arvionsa globaalin humanitaarisen avun tarpeesta ensi vuodelle. Sen mukaan ennätysmäiset 235 miljoonaa ihmistä tulee tarvitsemaan humanitaarista apua.

Määrä on noin 40 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna ja kasvu johtuu lähes täysin koronasta, kertoi YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock eilen.

”Esittelemämme kuva on, on synkin ja pimein, jonka olemme koskaan nähneet. Se heijastaa sitä, että koronapandemia on aiheuttanut tuhoa planeetan hauraimmissa ja haavoittuvimmissa maissa planeetalla”, hän sanoi.

YK:n tavoitteena on auttaa ensi vuonna 160:tä miljoonaa ihmistä 56 maassa. Sitä varten tarvitaan avunantajilta 35,1 miljardia dollaria eli noin 29,3 miljardia euroa. Summa on valtava, sillä esimerkiksi tänä vuonna avunantajamaat ovat lahjoittaneet YK:n vetoomuksen kattamiseksi noin puolet tästä summasta.

Humanitaarisen avun tarve on viime vuosina kasvanut jatkuvasti. Taustalla ovat etenkin konfliktit ja ilmastonmuutos. Korona tulee kriisien päälle. Ensi vuonna suurimmat avun tarpeet ovat Afganistanissa, Kolumbiassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Etiopiassa, Nigeriassa, Malissa, Pakistanissa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa, Sudanissa, Syyriassa, Venezuelassa, Jemenissä ja Zimbabwessa.

Lowcock huomautti, että rikkaat maat ovat investoineet noin 10 biljoonaa dollaria talouselvytykseen koronan jäljiltä.

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla. Koronakriisi on työntänyt miljoonat ihmiset köyhyyteen ja nostanut humanitaariset tarpeet pilviin”, Lowcock sanoi.

Koronaviruksen vaikutukset köyhissä maissa ovat jo näkyvissä. Esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on kasvanut ensimmäistä kertaa 22 vuoteen ja työttömyys on lisääntynyt. Myös nälkäisten määrän ennustetaan kasvavan.

”Meillä on edessämme selvä valinta. Voimme antaa vuoden 2021 olla suuri takapakki – antaa 40 vuoden edistyksen purkautua – tai voimme tehdä yhteistyötä varmistaaksemme, että me kaikki löydämme tiemme ulos tästä pandemiasta”, Lowcock sanoi.

KehityspolitiikkaKoronaviruspandemia avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteet

Lue myös

Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat