Uutiset

Yhdysvalloista YK:n kiusanhenki

Yhdysvallat ja muut vauraat länsimaat ovat vuosikymmeniä kiristäneet köyhiä maita YK:ssa uhkailemalla lopettaa tukensa, jos nämä eivät "äänensä" oikein. Presidentti Donald Trumpin kaudella ilmiö näyttää muuttuneen yhä avoimemmaksi.
(Kuva: UN Photo / Loey Felipe)

(IPS) --  Yhdysvallat ja muut vauraat länsimaat ovat kautta vuosikymmenten kiristäneet köyhempiä maita YK:ssa uhkailemalla lopettaa tukensa, jos nämä eivät äänestä "oikein".

Presidentti Donald Trumpin kaudella Yhdysvaltain toiminta "koulukiusaajana" on muuttunut entistä avoimemmaksi. Maan uusi YK-suurlähettiläs Nikki Haley ilmoitti ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan, että "panemme nimet muistiin" maista, jotka eivät toimi, kuten USA haluaa.

Mustalle listalle joutuminen uhannee muun muassa valtioita, joiden näkemys esimerkiksi aborttioikeudesta tai palestiinalaisten asemasta poikkeaa Yhdysvaltain linjasta.

YK:n historiasta löytyy vastaavia esimerkkejä. Vuonna 1990 Yhdysvaltain läheinen liittolainen Jemen äänesti turvallisuusneuvostossa vastaan, kun USA pyysi lupaa häätää Irakin joukot Kuwaitista asevoimin.

Yhdysvallat ilmoitti Jemenille, että siitä tuli maan historian kallein ei-ääni ja lopetti saman tien kehitys- ja sotilasapunsa, jonka arvo oli yli 60 miljoonaa euroa vuodessa.

San Franciscon yliopiston politiikan tutkimuksen professori Stephen Zunes arvioi, että Yhdysvaltain politiikka YK:ssa muuttui vähemmän riitaisaksi vasta Barack Obaman presidenttikaudella, jolloin maa pidättyi monista äänestyksistä.

"Trumpin hallitus ylittänee YK-suhteiden hoidossa kaikki edeltäjänsä riidanhaluisuudessa ja epädiplomaattisuudessa", Zunes ennustaa.

kehityspolitiikkaYK Yhdysvallat Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.