Uutiset Ihmiskauppa

Yhdysvallat pudotti Myanmarin ja Irakin lapsisotilaslistaltaan - ”päätös vahingoittaa lapsia”

Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson on saanut kritiikkiä päätettyään poistaa Myanmarin ja Irakin lapsisotilaita käyttävien maiden listalta. Syiden uskotaan olevan poliittisia.
Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson ja YK:n pääsihteeri António Guterres seisovat vastakkain
Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson poisti Irakin ja Myanmarin lapsisotilaslistalta, mikä on herättänyt kritiikkiä. Kuvassa Tillerson (vas.) YK:n pääsihteeri António Guterresin kanssa YK:n turvallisuusneuvostossa huhtikuussa. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

Yhdysvallat on poistanut Myanmarin ja Irakin listaltaan lapsisotilaita käyttävistä maista. Päätös on herättänyt kritiikkiä, sillä kumpikin maa värvää tai käyttää edelleen lapsisotilaita.

Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan ulkoministeri Rex Tillerson sivuutti omien asiantuntijoidensa ja diplomaattien kehotukset pitää maat listalla sekä lisätä sinne myös Afganistan.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) muistuttaa, että Myanmarin armeijan on havaittu käyttävän lapsisotilaita vielä viime vuonna, vaikka se onkin viime vuosina vapauttanut lapsia armeijan riveistä. Järjestö itse puolestaan on havainnut, että Irakin hallitukseen yhteydessä olevat aseistetut ryhmät ovat värvänneet lapsisotilaita.

”Irakin ja Afganistanin pudottaminen listalta -- sekä rikkoo Yhdysvaltain lakia että vahingoittaa riveissä yhä olevia lapsia. Ulkoministeri Tillerson ilmeisesti uskoo, että listaa voi käyttää takahuoneiden poliittisessa laskelmoinnissa sen sijaan, että se perustuisi faktoihin ja Yhdysvaltain lakiin. Ellei Tillerson peru tätä, hän vahingoittaa vakavasti Yhdysvaltain uskottavuutta lasten sotimisen lopettamisessa”, sanoo HRW:n lasten oikeuksien vaikuttamistyön johtaja Jo Becker tiedotteessa.

Yhdysvaltain lista lapsisotilaista käyttävistä maista julkaistaan vuosittain. Listalle joutuvat maat eivät lain mukaan saa tiettyjä Yhdysvaltain sotilaallisen tuen muotoja ilman presidentin hyväksyntää. Reutersin mukaan Irakin ja Afganistanin poisjättäminen saattaakin liittyä juuri sotilaalliseen tukeen. Myanmar taas on Kiinan vaikutusvallan lisääntyessä strategisesti yhä tärkeämpi maa.

Presidentti Barack Obama on hyödyntänyt takavuosina säädöstä, jonka mukaan lapsisotilaita käyttäville maillekin voidaan antaa sotilaallista tukea. Beckerin mukaan listalla on kuitenkin merkitystä, sillä laki on vaikuttanut esimerkiksi Ruandan ja Tšadin toimiin lapsisotilaiden käytön ehkäisyssä.

Lista julkaistiin viime viikolla osana Yhdysvaltain arvovaltaista ihmiskaupparaporttia. Se jakaa maat neljään luokkaan sen mukaan, miten hyvin ne torjuvat ihmiskauppaa. Viimeiseen luokkaan joutuminen tarkoittaa, että maa voi jäädä esimerkiksi ilman Yhdysvaltain apua.

Raportin linjaukset ovat monina vuosina herättäneet kritiikkiä ja syytöksiä poliittisesta pelistä, ja tänä vuonna on ihmetelty Kiinan pudottamista pahimpaan luokkaan sekä toisaalta Myanmarin nostamista pahimmasta luokituksesta kolmanneksi huonoimmalle.

Tillersonin mukaan Kiinan sijoitusta laskettiin muun muassa siksi, ettei se ole tosissaan pyrkinyt vähentämään omaa osuuttaan pakkotyön hyödyntämisessä. Kiina käyttää muun muassa Pohjois-Koreasta tuotuja pakkotyöläisiä, hän sanoi raportin julkistustilaisuudessa.

Ihmiskauppa ihmisoikeudetlapsetpolitiikkaaseet & armeijakonflikti Burma, MyanmarIrakYhdysvallat

Lue myös

Lapsi äidin sylissä takaapäin kuvattuna

Uusi YK-raportti: Ihmiskauppa saa ”kauhistuttavia” ulottuvuuksia – Lapsia on jo 30 prosenttia uhreista

Konfliktit pahentavat ihmiskauppaa, varoittaa YK:n huumeiden- ja rikostentorjuntavirasto. Esimerkiksi Lähi-idässä tyttöjä ja nuoria kaupataan pakolaisleireiltä vaimoiksi.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.
Lapsi verkkoaidan takana

Unicef: Virallisesti lähes kolmannes ihmiskaupan uhreista on lapsia, todellisuudessa enemmän – eivät osaa tai uskalla hakea apua

Joillain alueilla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Keski-Amerikassa ja Karibialla yli puolet ihmiskaupan uhreista on lapsia. Hallitusten on ryhdyttävä toimiin uhrien suojelemiseksi ja auttamiseksi, Unicef ja ICAT vaativat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.