Uutiset

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja varoitti tammikuussa YK:n turvallisuusneuvostoa Länsi-Afrikassa tapahtuvista terrorihyökkäyksistä. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

(IPS) -- New York Timesissa joulukuussa julkaistussa raportissa väitettiin, että Pentagon harkitsee sotilaallisen läsnäolonsa vähentämistä Länsi-Afrikassa tai jopa joukkojen vetämistä kokonaan pois. Se olisi jälleen yksi merkittävä muutos Yhdysvaltain ulkopolitiikassa.

Joukkojen poisvetämisen riskeinä pidetään alueellisen terrorismin vastaisen taistelun vaikeutumista sekä Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrän kasvua.

”Terrorihyökkäysten maantieteellinen painopiste Afrikassa on siirtynyt Malista Burkina Fasoon, ja ne uhkaavat enenevästi myös Länsi-Afrikan rannikkovaltioita. Lisäksi ne kasvattavat kotiseudultaan pakenemaan joutuneiden määrää”, YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja Mohamed Ibn Chambas valisti YK:n turvallisuusneuvostoa tammikuun alkupuolella.

Malissa, Burkina Fasossa ja Nigerissä terrorihyökkäysten uhrien määrä on viisinkertaistunut sitten vuoden 2016, yli neljääntuhanteen pelkästään viime vuonna. Maansisäinen pakolaisuus on kymmenkertaistunut noin puoleen miljoonaan ihmiseen, ja lisäksi osapuilleen 25 000 on hakenut turvapaikkaa muista maista.

Ongelmana luottamuksen puute

Terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja yhteisöjen välinen väkivalta usein kietoutuvat toisiinsa, varsinkin reuna-alueilla, joissa valtion läsnäolo on heikko. Terrorihyökkäykset ovatkin Chambasin mukaan usein väkivaltaisten ääriainesten yrityksiä ryhtyä aseiden kaappausten ja luvattoman kaivostoiminnan kaltaisiin laittomuuksiin.

”Noissa paikoissa ekstremistit tarjoavat suojaa ja turvaa paikalliselle väestölle, samoin kuin sosiaalipalveluja vastapalveluksena lojaalisuudesta. Siksi terrorismin vastustamisen täytyy keskittyä paikallisen väestön luottamuksen ja tuen saavuttamiseen”, Chambas totesi turvallisuusneuvostolle.

Paikallisen väestön luottamuksen puute onkin yksi Yhdysvaltain sotajoukkojen suurimmista ongelmista.

New York Timesin mukaan Yhdysvaltain puolustusministeri Mark T. Esper on sanonut, etteivät joukot kenties ole olleet tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä. Toisenlainen analyysi tilanteesta ei kyseenalaista vain joukkojen tehokkuutta vaan ylipäätään niiden rauhoittavaa vaikutusta. Ehkä sotilaiden läsnäolo onkin päinvastoin vain kärjistänyt kriisejä entisestään.

Yhdysvaltain armeijan läsnäolo näyttääkin lisäävän terrori-iskujen ja terroriin kytkeytyvien tapausten määrää. Länsi-Afrikassa nousu oli 41:stä 2 498:aan alle kahdessa vuodessa. Päälle tulevat vielä Yhdysvaltain sotilashenkilöstön itsensä tai Yhdysvaltain tukeman paikallisen sotaväen lukemattomat ihmisoikeusloukkaukset ja väärinkäytökset.

Paikallinen väestö ei arvosta yhteistyötä amerikkalaissotilaiden kanssa. Pari vuotta sitten tuhannet ghanalaiset osoittivat mieltään sitä vastaan, ja muutenkin Yhdysvalloilla on ollut vaikeuksia saada luottamusta alueella. Asiaa ei ole auttanut se, että presidentti Donald Trump kutsui alueen valtioita ”paskareikämaiksi”.

”Muutos ei ole merkittävä”

Afrikka-asiantuntija, Nigeriassa poliittisena neuvonantajana toiminut John Campbell ei kuulu niihin, joiden mielestä Yhdysvaltain joukkojen Länsi-Afrikasta poistumisella olisi vakavia seurauksia maailmankolkalle.

”Täytyy huomioida nyanssit. Yhdysvaltain sotajoukkojen koko Afrikassa on äärimmäisen pieni, vain noin 7 000 ihmistä, joista puolet on Djiboutissa. Painopiste on Intian valtamereen ja Persianlahteen päin”, Campbell huomauttaa.

Campbell sanoo, ettei joukkojen poisvetäminen olisi alueella mikään merkittävä muutos. ”Me puhumme joukoista, jotka joissakin maissa ovat pystyneet osallistumaan paikallisten armeijoiden koulutukseen. Me emme puhu voimasta, joka pystyisi varsinaisesti muuttamaan mitään.”

politiikkageopolitiikkaterrorismiturvallisuus Länsi-AfrikkaYhdysvallat Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat