Uutiset

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja varoitti tammikuussa YK:n turvallisuusneuvostoa Länsi-Afrikassa tapahtuvista terrorihyökkäyksistä. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

(IPS) -- New York Timesissa joulukuussa julkaistussa raportissa väitettiin, että Pentagon harkitsee sotilaallisen läsnäolonsa vähentämistä Länsi-Afrikassa tai jopa joukkojen vetämistä kokonaan pois. Se olisi jälleen yksi merkittävä muutos Yhdysvaltain ulkopolitiikassa.

Joukkojen poisvetämisen riskeinä pidetään alueellisen terrorismin vastaisen taistelun vaikeutumista sekä Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrän kasvua.

”Terrorihyökkäysten maantieteellinen painopiste Afrikassa on siirtynyt Malista Burkina Fasoon, ja ne uhkaavat enenevästi myös Länsi-Afrikan rannikkovaltioita. Lisäksi ne kasvattavat kotiseudultaan pakenemaan joutuneiden määrää”, YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja Mohamed Ibn Chambas valisti YK:n turvallisuusneuvostoa tammikuun alkupuolella.

Malissa, Burkina Fasossa ja Nigerissä terrorihyökkäysten uhrien määrä on viisinkertaistunut sitten vuoden 2016, yli neljääntuhanteen pelkästään viime vuonna. Maansisäinen pakolaisuus on kymmenkertaistunut noin puoleen miljoonaan ihmiseen, ja lisäksi osapuilleen 25 000 on hakenut turvapaikkaa muista maista.

Ongelmana luottamuksen puute

Terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja yhteisöjen välinen väkivalta usein kietoutuvat toisiinsa, varsinkin reuna-alueilla, joissa valtion läsnäolo on heikko. Terrorihyökkäykset ovatkin Chambasin mukaan usein väkivaltaisten ääriainesten yrityksiä ryhtyä aseiden kaappausten ja luvattoman kaivostoiminnan kaltaisiin laittomuuksiin.

”Noissa paikoissa ekstremistit tarjoavat suojaa ja turvaa paikalliselle väestölle, samoin kuin sosiaalipalveluja vastapalveluksena lojaalisuudesta. Siksi terrorismin vastustamisen täytyy keskittyä paikallisen väestön luottamuksen ja tuen saavuttamiseen”, Chambas totesi turvallisuusneuvostolle.

Paikallisen väestön luottamuksen puute onkin yksi Yhdysvaltain sotajoukkojen suurimmista ongelmista.

New York Timesin mukaan Yhdysvaltain puolustusministeri Mark T. Esper on sanonut, etteivät joukot kenties ole olleet tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä. Toisenlainen analyysi tilanteesta ei kyseenalaista vain joukkojen tehokkuutta vaan ylipäätään niiden rauhoittavaa vaikutusta. Ehkä sotilaiden läsnäolo onkin päinvastoin vain kärjistänyt kriisejä entisestään.

Yhdysvaltain armeijan läsnäolo näyttääkin lisäävän terrori-iskujen ja terroriin kytkeytyvien tapausten määrää. Länsi-Afrikassa nousu oli 41:stä 2 498:aan alle kahdessa vuodessa. Päälle tulevat vielä Yhdysvaltain sotilashenkilöstön itsensä tai Yhdysvaltain tukeman paikallisen sotaväen lukemattomat ihmisoikeusloukkaukset ja väärinkäytökset.

Paikallinen väestö ei arvosta yhteistyötä amerikkalaissotilaiden kanssa. Pari vuotta sitten tuhannet ghanalaiset osoittivat mieltään sitä vastaan, ja muutenkin Yhdysvalloilla on ollut vaikeuksia saada luottamusta alueella. Asiaa ei ole auttanut se, että presidentti Donald Trump kutsui alueen valtioita ”paskareikämaiksi”.

”Muutos ei ole merkittävä”

Afrikka-asiantuntija, Nigeriassa poliittisena neuvonantajana toiminut John Campbell ei kuulu niihin, joiden mielestä Yhdysvaltain joukkojen Länsi-Afrikasta poistumisella olisi vakavia seurauksia maailmankolkalle.

”Täytyy huomioida nyanssit. Yhdysvaltain sotajoukkojen koko Afrikassa on äärimmäisen pieni, vain noin 7 000 ihmistä, joista puolet on Djiboutissa. Painopiste on Intian valtamereen ja Persianlahteen päin”, Campbell huomauttaa.

Campbell sanoo, ettei joukkojen poisvetäminen olisi alueella mikään merkittävä muutos. ”Me puhumme joukoista, jotka joissakin maissa ovat pystyneet osallistumaan paikallisten armeijoiden koulutukseen. Me emme puhu voimasta, joka pystyisi varsinaisesti muuttamaan mitään.”

politiikkageopolitiikkaterrorismiturvallisuus Länsi-AfrikkaYhdysvallat Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi