Uutiset Aseistariisunta

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.
YK:n yleiskokouksessa muistettiin aiemmin tänä syksynä kansainvälistä päivää ydinaseiden poistamiseksi. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo)

Kolmisen vuotta sitten hyväksytty kansainvälinen ydinaseet kieltävä sopimus astuu voimaan ensi vuoden tammikuun 22. päivänä.

Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä oli, että vähintään 50 maata on ratifioinut sen. Honduras on nyt ratifioinut sopimuksen 50. maana, kertoi YK lauantaina, YK:n 75-vuotispäivänä.

Ydinasekieltosopimus on ensimmäinen kansainvälinen ydinaseet täysin kieltävä sopimus. Se kieltää ydinaseiden valmistuksen, hallussapidon ja käyttämisen.

Voimaantulo on ”uusi kappale ydinaseriisunnan historiassa. Vuosikymmenien aktivismi on saavuttanut sen, mitä monet sanoivat mahdottomaksi: ydinaseet on kielletty”, sanoi kansainvälisen ydinaseiden vastaisen kampanjan ICANin johtaja Beatrice Fihn YK:n tiedotteessa.

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitti lausunnossaan kaikkia maita, jotka ovat ratifioineet sopimuksen, sekä myös prosessissa mukana ollutta kansalaisyhteiskuntaa.

122 maata hyväksyi sopimuksen YK:n yleiskokouksessa vuonna 2017. Samana vuonna ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Sopimusta varjostaa se, ettei yksikään suurista ydinasevaltioista ole ratifioinut sopimusta. Myös harva Euroopan maa on mukana sopimuksessa. Esimerkiksi Itävalta ja Irlanti ovat kuitenkin ratifioineet sen.

ICAN Finlandin viime vuonna tekemän kyselyn mukaan 84 prosenttia suomalaisista kannattaisi sopimukseen liittymistä. Suomi ei kuitenkaan ollut mukana edes sopimusneuvotteluissa, sillä se on halunnut mieluummin tukea voimassa olevaa ydinsulkusopimusta.

Viime eduskuntavaalien alla vasemmistoliitto, vihreät ja sdp ilmoittivat kannattavansa sopimusta, mutta nykyisen hallitusohjelman mukaan Suomi vain seuraa sopimuksen kehitystä sekä arvioi prosessin edetessä liittymistä.

“Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon. Suomen on lopulta valittava puolensa ja otettava kantaa, haluaako se oikeasti kieltää ydinaseet joukkotuhoaseina vai puolustaako se ydinasevaltioiden oikeutta uhata niillä koko ihmiskuntaa”, kritisoi  ICAN Finland -verkoston toinen koordinaattori Claus Montonen rauhanjärjestöjen tiedotteessa.

Aseistariisunta politiikkaaseet & armeijakonfliktikonfliktinratkaisuydinaseetYK Suomen Rauhanliitto

Kommentit

Lähettänyt spinaakkerix (ei varmistettu) 4.11.2020 - 01:27

Suomalaiset eivät ole ilmeisesti ymmärtäneet sitä, että allekirjoittamalla sopimuksen Suomi sulkisi lopullisesti mahdollisuuden liittyä Natoon tulevaisuudessa. Yksikään Nato maa ei tule allekirjoittamaan sopimusta, eikä sen allekirjoittanut valtio voisi koskaan Natoon liittyä. Tämähän taas sopisi hyvin Venäjälle.

Lue myös

YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.

Tuoreimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan