Uutiset Kehityspolitiikka

Vuosituhattavoitteiden menestystarina on vielä kesken

YK:n tänä vuonna tiensä päähän tulevia vuosituhattavoitteita voi pitää menestyksenä – ainakin osittain. Puutteita paikataan uusissa tavoitteissa, joiden ongelmaksi voi kuitenkin muodostua laajuus.
89 prosenttia kehitysmaiden väestöstä saa puhdasta juomavettä. (Kuva: Arne Hoel/World Bank / cc 2.0)

YK:n tänä vuonna umpeutuvia vuosituhattavoitteita voi tällä viikolla ilmestyneen viimeisen väliraportin perusteella pitää menestystarinana – ainakin osittain.

Vuoden 1990 vertausarvoihin verrattuna äärimmäinen köyhyys on puolittunut, koulua käyvien lasten osuus on kehitysmaissa noussut yli 90 prosenttiin ja 2,6 miljardia ihmistä on saanut puhdasta juomavettä. Tuberkuloosin, malarian ja hivin leviämistä on onnistuttu hillitsemään.

Myös lasten peruskoulutuksessa, sanitaation lisäämisessä ja äitiys- ja lapsikuolleisuuden vähentämisessä on edistytty mutta ei niin paljon, että viralliset tavoitteet olisi saavutettu. Samaan aikaan konfliktit ja ympäristöongelmat ovat hidastaneet kehitystä.

Voiko menestyksestä siis puhua?

"Kysymyksen voisi kääntää toisin päin: mitä, jos tavoitteita ei olisi koskaan ollutkaan? Uskon, että näinkään paljon ei olisi saavutettu", toteaa suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen.

Myös ulkoministeriön YK:n kehityskysymysten yksikön päällikön Johanna Karangon mielestä vuosituhattavoitteissa jäätiin plussan puolelle. YK:n jäsenmaat onnistuivat kasamaan vuonna 2000 voimaan astuneesta kahdeksasta tavoitteesta tiiviin, mitattavan paketin, ja maat myös sitoutuivat niihin. Vaikka monia tavoitteita ei täsmälleen saavutettu, niissä edistyttiin paljon, ja se on oleellisinta.

"Tietenkin kehitys on ollut epätasaista sekä maiden välillä että sisällä, mutta tämä on selvästi ollut menestyksellinen tapa edistää kehitystä ja saada sekä kehitysmaat että kehittyneet maat tukemaan tavoitteita", hän sanoo.

Liikaa tilastoja?

Karangon mukaan esimerkiksi tärkeimmän tavoitteen, köyhyyden puolittamisen, onnistumista, selittää Kiinan tapaisten isojen maiden menestys, samoin se, että maat asettivat juuri köyhyyden vähentämisen painopisteeksi.

Vuosituhattavoitteet ovat kuitenkin saaneet paljon pyyhkeitä keskiarvoihin nojaamisesta, sillä ne peittävät alleen suuren epätasa-arvon. Esimerkiksi Saharan eteläpuolinen Afrikka on jäänyt lähes kaikissa tavoitteissa jumboksi muihin alueisiin verrattuna – tosin myös sen lähtötaso oli heikoin.

Karangon mukaan myös miesten ja naisten välisessä tasa-arvossa on yhä tekemistä, vaikka tyttöjen koulutuksessa edistyttiinkin huimasti. Sukupuolten epätasa-arvo saattaa osittain selittää sitä, miksi äitiys- ja lapsikuolleisuus eivät pudonneet riittävästi tavoitteisiin nähden.

"Terveyspalveluihin pääsy on miehille helpompaa kuin naisille. Tämä selittää ehkä osaltaan sitä, miksi niin hyviin tuloksiin ei päästy", Karanko sanoo.

Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen emeritusprofessorin Juhani Koposen mukaan toisaalta koko vuosituhattavoitteiden konseptia voi pitää ongelmallisena. Ne eivät puuttuneet ongelmien rakenteellisiin syihin ja keskittyivät liikaa noin 60 indikaattoriin, joilla tavoitteiden toteutumista mitattiin.

Esimerkiksi koulutustavoitteen tarkoituksena oli saada kaikki maailman lapset käymään peruskoulu, ja 91-prosenttisesti siihen päästiinkin. Koposen mukaan ongelmana kuitenkin oli, että valtiot satsasivat vain siihen, mitä mitattiin: koulua käyvien lasten prosentuaaliseen osuuteen, eivät koko koulutusjärjestelmän korjaamiseen.

"Tavoite johti siihen, että peruskoulutukseen pantiin hirveä määrä paukkuja, rakennettiin koulurakennuksia ja palkattiin opettajia. Mutta koulutuksen laatu on jäänyt ihan hunningolle. Kaikki lapset eivät opi edes lukemaan", hän toteaa.

Uudet tavoitteet tulossa

YK:n on määrä sopia vuosituhattavoitteiden jatkosta, kestävän kehityksen tavoitteista, syyskuussa. Tavoitteet ovat aiempaa laajempia ja kunnianhimoisempia. Päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, uusina tavoitteina mukaan tulevat esimerkiksi konfliktien vähentäminen sekä aiempaa selkeämmät ilmasto- ja ympäristötavoitteet, joiden puutteesta vanhoja moitittiin. Lisäksi tavoitteiden on määrä koskea kaikkia maailman maita, ei vain kehitysmaita.

Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua laajuus. Karangon mukaan maat ovat kyllä sitoutuneet varsinaisiin tavoitteisiin, joita on 17. Keskusteluja käydään kuitenkin yhä alatavoitteista, joita on tällä hetkellä 169 – eli liikaa.

"Monille kehitysmaille on erittäin haastavaa mitata näitä kaikkia", hän sanoo.

Rilli Lappalaisen mukaan on hyvä, että tavoitetaso on uusissa tavoitteissa korkea, muuten mailla ei olisi motivaatiota toimia.

"Enemmän haaste on siinä, miten ne toimeenpannaan ja miten niihin sitoudutaan. On tärkeää, että valtiot näkevät kontekstin paljon laajemmassa mittakaavassa kuin hallituskauden puitteissa", hän toteaa.

Vuosituhattavoitteiden saavutuksia kehitysmaissa

  • Äärimmäisessä köyhyydessä eli alle 1,25 dollarilla päivässä elävien osuus putosi kehitysmaissa 47 prosentista 14:een vuosina.
  • Nälkäisten osuus putosi 23,3 prosentista 12,9 prosenttiin.
  • Peruskoulua käyvien lasten osuus nousi 80 prosentista 91 prosenttiin.
  • Keskimäärin koulua käy nyt yhtä moni tyttö kuin poika.
  • Lapsikuolleisuus väheni 52 prosenttia ja äitiyskuolleisuus 46 prosenttia.
  • Puhdasta juomavettä saavien osuus nousi 70 prosentista 89 prosenttiin ja kunnollisen sanitaation piirissä olevien määrä 43 prosentista 62 prosenttiin.
  • Vertailuarvona olivat vuoden 1990 tilastotiedot.

Lähde: YK:n vuosituhattavoiteraportti 2015 (pdf)

Kehityspolitiikka kehitysMDGs Kehys ryUlkoministeriö

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan