Uutiset

Vuosikausia jatkunut konflikti tekee lapsista perheen elättäjiä Kašmirissa

Intian ja Pakistanin kiista Kašmirista on ollut pisimpään YK:n ratkaisemattomien konfliktien listalla. Moni lapsi joutuu töihin, koska väkivalta on vienyt perheeltä elättäjän. Uhrien omaiset ovat oikeutettuja valtion taloudelliseen tukeen, mutta tapaukset käsitellään liian hitaasti.
Mies ja poika korjaavat autoa
Väkivalta ja köyhyys ovat aiheuttaneet sen, että jopa neljännesmiljoona lasta tekee työtä Intan Jammun ja Kašmirin alueella. Moni heistä uurastaa autokorjaamossa. (Kuva: Umer Asif / IPS)

(IPS) -- Mubeen Ahmad oli yhdeksänvuotias, kun äiti myi hänet mitättömästä summasta töihin autokorjaamoon. Jammun ja Kašmirin osavaltiossa asuvalla perheellä
ei ollut muuta elättäjää isä kuoltua Intian-vastaisissa mielenosoituksissa 2008.

”Talvisin työskentelin jäätävässä kylmyydessä enkä voinut valittaa tilanteestani kenellekään”, muistelee 20-vuotias Ahmad, joka pitää nyt pientä kauppaa osavaltion pääkaupungissa Srinagarissa.

Vastaavassa tilanteessa olevia lapsia löytyy Kašmirissa joka kulmalta, sillä huomattava osa perheiden elättäjistä on kuollut alueen loputtomiin jatkuneessa selkkauksessa, ihmisoikeusjuristi Aijaz Mir muistuttaa.

Intian ja Pakistanin kiista Kašmirista on ollut pisimpään YK:n ratkaisemattomien konfliktien listalla. 30 viime vuoden aikana arviolta 100 000 ihmistä on kuollut, ja aseellinen vastarinta Intian valtaa vastaan jatkuu yhä.

Vaiettu lapsityö kuuluu selkkauksen synkkiin seurauksiin. Elättäjänsä menettäneillä perheillä ei ole varaa lähettää lapsiaan kouluun, Mir sanoo.

Kutoja haaveilee koulusta

Srinagarin laidalla asuva Shaista Akhtar, 13, kutoo tekstiilejä perinteisillä kangaspuilla. Hän oli kahdeksanvuotias koululainen menettäessään isänsä. Islamistien kranaatti-iskun piti kohdistua armeijan ajoneuvoon, mutta se osuikin kadulla kulkeviin siviileihin.

Akhtarin koulunkäynti katkesi ja hänet lähetettiin kutojan oppiin. ”Ansaitsen 45 euroa kuukaudessa,  mikä auttaa perhettäni selviytymään. Mutta haluaisin käydä koulua ja oppia asioita muiden lasten kanssa”, huokaa Akhtar, jonka haaveena olisi tulla englanninopettajaksi.

Professori Fayaz Ahmad Nikan raportti vuodelta 2010 kertoo, että 12 miljoonan asukkaan Jammussa ja Kašmirissa on yli 250 000 lapsityöläistä. He uurastavat autokorjaamoilla, tiilitehtaissa, kotiapulaisina sekä kutojina ja kirjojina.

Samoihin aikoihin tehty yliopiston selvitys arvioi, että 90 prosenttia lapsityöläisistä on 11–14-vuotiaita. 80 prosenttia lapsista lopettaa koulunkäynnin ryhtyessään ansaitsemaan rahaa, ja pääsyy lapsityöhön on köyhyys.

Laki kieltää lapsityön

Kašmirin laki vuodelta 1986 kieltää työnteon alle 14-vuotiailta, mutta tapauksia päätyy harvoin oikeuteen. ”Useimmiten uhrit ovat niin köyhiä, että viranomaiset eivät puutu asiaan, koska lapsi menettäisi silloin työnsä”, paikallisen lehden päätoimittaja Zahid Mushtaq selittää.

Hänen mukaansa valtio on osasyyllinen lapsityön yleisyyteen. Väkivallan uhrien omaiset ovat oikeutettuja valtion taloudelliseen tukeen, mutta tapaukset käsitellään niin hitaasti, että he ehtisivät kuolla nälkään apua odotellessaan.

Jaettu Kašmir

(IPS) -- Kašmir on Intian niemimaan vuoristoinen luoteisalue Intian, Pakistanin ja Kiinan raja-alueella. Koko Kašmirin alueen noin 14 miljoonaa asukasta elävät enimmäkseen maanviljelyllä ja karjanhoidolla.

Kašmirin ongelmat juontuvat vuodesta 1947, jolloin hinduvoittoinen Intia ja muslimien hallitsema Pakistan itsenäistyivät Britannian vallasta.

YK:n päätöslauselma lupasi kašmirilaisille oikeuden liittyä Intiaan tai Pakistaniin tai itsenäistyä. Äänestystä ei koskaan järjestetty, ja alue jaettiin Intian ja Pakistanin kesken. Maat ovat sotineet Kašmirista kolmesti.

Nykyisen Kašmirin alueesta noin kolmannes on Pakistanin hallinnassa, Kiina miehittää pientä kolkkaa ja Intia hallitsee loppuosaa. Intian autonomisen Jammun ja Kašmirin osavaltion yli 12-miljoonaisen väestön enemmistö on muslimeja. Siellä alkoi itsenäisyyttä vaativa liikehdintä 1989.

Vuonna 2018 alueella tapahtui 614 väkivaltaista välikohtausta, joissa kuoli 257 kapinallista, 91 turvallisuusjoukkojen jäsentä ja 38 siviiliä.

Helmikuussa 2019 kapinalliset tekivät Intian joukkoja vastaan pahimman hyökkäyksen 30 vuoteen. Vähintään 40 sotilasta kuoli. Myös Intian vaalien aikaan toukokuussa on tapahtunut iskuja äänestyspaikoille.

ihmisoikeudetlapsettyökonflikti IntiaPakistan Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.
Kokoussali ja mies puhumassa kahdella näytöllä.

Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP

Avunantajat keräsivät 1,4 miljardin euron avustuspotin Keski-Sahelin maihin. Pakolaisten määrä on yli 20-kertaistunut alueella vain muutamassa vuodessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.

Tuoreimmat

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”