Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Vuohet pelastavat kuivuuden seurauksilta Etelä-Afrikassa

Kehityshankkeessa kannustetaan ihmisiä siirtymään vuohitarhaukseen, sillä vuohet kestävät lehmiä paremmin kuivuutta ja sopeutuvat ilmastonmuutokseen muutenkin luontevammin.
Etelä-Afrikan KwaZulu Natalin maakunnan Jozinissa asuva Nomsa Mthethwa on kouluttanut lapsensa yliopistoon asti vuohitarhauksesta saamillaan tuloilla. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Eteläafrikkalainen Bongekile Ndimande on menettänyt yli 30 nautaa viime vuonna alkaneen ankaran kuivuuden seurauksena. Onneksi vuohet selviytyivät.

Ilmastonmuutos ja El Niño toivat eteläiseen Afrikkaan alueen historian pahimpiin kuuluvan kuivuuden, jonka seurauksena jopa 40 miljoonaa ihmistä on ruoka-avun tarpeessa.

Ncunjanan kylässä Etelä-Afrikan KwaZulu Natalin maakunnassa tilaa pitävä Ndimande onkin siirtynyt kokonaan vuohiin, jotka kestävät ilmastonmuutosta karjaa paremmin.

Lehmät menetettyään nainen on pystynyt lisäämään vuohilaumaansa 30:stä 57 aikuiseen ja 15 kiliin. Hän myi viime vuonna kuusi vuohta noin 60 euron kappalehintaan ja sijoitti rahat uuden tiilitalon rakentamiseen.

Vuohitarhat tuplataan

Ndimane on hyötynyt Mdukatshani-järjestön maaseudun kehityshankkeesta. Se aikoo kaksinkertaistaa KwaZulun vuohitarhauksen tukemalla 7 000:ta naisyrittäjää ja luomalla 600 työpaikkaa alueen nuorille. Etelä-Afrikan valtion ja maakunnan ohella hanke saa tukea Heifer International -järjestöltä.

"Saan sekä ruokaa että tuloja vuohista, jotka voi myydä paljon nopeammin kuin naudat", Ndimane kiittelee.

Vuohia ylistää myös Mdukatshanin kehityshankkeen johtaja Rauri Alcock: ne pärjäävät kuivuuden sekä haavoittuvan ja muuttuvan ympäristön kanssa paljon paremmin kuin lehmät.

"Huomiomme keskittyy naisiin, koska he ovat monen perheen pääelättäjiä ja alttiina muutosten aiheuttamille riskeille. Vuohet, naiset ja ilmaston lämpeneminen muodostavat toimivan yhtälön", hän selittää.

Puuaines maistuu vuohille

Alcockin mukaan hanke auttaa tarhaajia pitämään kilit hengissä, jotta he pääsevät hankkimaan tuloja vuohien myynnillä.

Vuohien kyky sopeutua ilmastonmuutokseen liittyy myös kasvillisuuteen. "Ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidi lisää kasvien puuainesta. Vuohet soveltuvat hyvin harventamaan pensaikkoa ja saavat siitä sopivaa ravintoa", tutkija Sikhalazo Dube sanoo.

Karjan rehun vähetessä vuohitarhaus on hänen mukaansa ihanteellinen ratkaisu. "Pieni vuohilauma pärjää suppealla alueella ja vähällä rehulla. Vailla omia tiluksia olevat naiset ja nuoretkin voivat päästä sen avulla tulonhankinnan alkuun", Dube pohtii.

Alcockin mukaansa myös karjaa pitävät miehet ovat jo huomanneet, että vuohet helpottavat sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousilmastonmuutos Etelä-Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.
Pengerrettyä maata.

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.