Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Vuoden pakolaisnainen tulee Etelä-Sudanista

"Naisten on herättävä ja rohkaistava toisiaan osallistumaan", sanoo Theresa Ngouth.
Theresa Ngouth työskentelee lastenohjaajana. (Kuva: Suomen Pakolaisapu / Mirva Helenius)

Suomen Pakolaisapu on valinnut tämänvuotisen Vuoden pakolaisnainen -palkinnon saajaksi vantaalaisen Theresa Ngouthin.

Teologiksi kouluttautunut, alun perin eteläsudanilainen Ngouth työskentelee lastenohjaajana Korson seurakunnassa. Hän toimii työnsä ja vapaaehtoistoiminnan kautta kulttuurien välisenä tulkkina ja rauhan puolestapuhujana, Pakolaisapu sanoo tiedotteessaan.

Ngouth saapui Suomeen vuonna 2004 kiintiöpakolaisena. Hän on toiminut useissa eri järjestöissä, seurakunnassa ja työelämässä ja haluaa kannustaa myös muita pakolaisnaisia osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan.

"Naisten on herättävä ja rohkaistava toisiaan osallistumaan. Sitä työtä haluan tehdä myös vuoden pakolaisnaisena. Lisäksi naisten on vaadittava koulutusta itselleen ja lapsilleen", Ngouth toteaa.

Hän pitää kielitaitoa avainasiana osallistumisen kannalta. Keskusteluyhteyden voi avata vaikkapa pyytämällä apua, hän vinkkaa.

"Kun pyydän naapuriani opastamaan minulle pesutuvan käyttöä, alamme pian jutella myös muista aiheista. Ei pidä tuomita, vaan tutustua."

Suomen Pakolaisapu on myöntänyt vuoden pakolaisnaisen tunnustuspalkinnon vuodesta 1998. Viime vuonna palkinnon sai irakilaistaustainen bussinkuljettaja Kazhal Ali Ibrahim.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka genderpakolaisetsiirtolaisuus Etelä-SudanSuomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.