Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Vuoden pakolaisnainen tulee Etelä-Sudanista

"Naisten on herättävä ja rohkaistava toisiaan osallistumaan", sanoo Theresa Ngouth.
Theresa Ngouth työskentelee lastenohjaajana. (Kuva: Suomen Pakolaisapu / Mirva Helenius)

Suomen Pakolaisapu on valinnut tämänvuotisen Vuoden pakolaisnainen -palkinnon saajaksi vantaalaisen Theresa Ngouthin.

Teologiksi kouluttautunut, alun perin eteläsudanilainen Ngouth työskentelee lastenohjaajana Korson seurakunnassa. Hän toimii työnsä ja vapaaehtoistoiminnan kautta kulttuurien välisenä tulkkina ja rauhan puolestapuhujana, Pakolaisapu sanoo tiedotteessaan.

Ngouth saapui Suomeen vuonna 2004 kiintiöpakolaisena. Hän on toiminut useissa eri järjestöissä, seurakunnassa ja työelämässä ja haluaa kannustaa myös muita pakolaisnaisia osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan.

"Naisten on herättävä ja rohkaistava toisiaan osallistumaan. Sitä työtä haluan tehdä myös vuoden pakolaisnaisena. Lisäksi naisten on vaadittava koulutusta itselleen ja lapsilleen", Ngouth toteaa.

Hän pitää kielitaitoa avainasiana osallistumisen kannalta. Keskusteluyhteyden voi avata vaikkapa pyytämällä apua, hän vinkkaa.

"Kun pyydän naapuriani opastamaan minulle pesutuvan käyttöä, alamme pian jutella myös muista aiheista. Ei pidä tuomita, vaan tutustua."

Suomen Pakolaisapu on myöntänyt vuoden pakolaisnaisen tunnustuspalkinnon vuodesta 1998. Viime vuonna palkinnon sai irakilaistaustainen bussinkuljettaja Kazhal Ali Ibrahim.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka genderpakolaisetsiirtolaisuus Etelä-SudanSuomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.
Vuorimaisema ja puita Intian Kashmirissa

Kashmirista on tullut ihmiskauppiaiden turvasatama – Konfliktin vaurioittamille sulhasille myydään teini-ikäisiä morsiamia

Ihmiskauppiaat toimittavat teini-ikäisiä vaimoja keski-ikäisille miehille, jotka ovat osallistuneet konfliktiin tai kärsivät sen seurauksista. Avioliitot päättyvät yleensä huonosti. ”Se ei ollut missään mielessä oikea avioliitto. Se oli pelkkä kauppatoimi”, sanoo 13-vuotiaana myyty Haseena Akhtar.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.