Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Vuoden ensimmäiset rankkasateet alkoivat Bangladeshissa – rohingya-pakolaiset vaarassa

Pelätty monsuunikausi alkaa pian Bangladeshissa, jonne on lyhyessä ajassa paennut lähes 700 000 Myanmarin rohingyaa. Avustusjärjestöt yrittävät vahvistaa huteria leirejä, jotta katastrofilta vältyttäisiin.
Pakoalisleirin asumuksia Bangladeshissa
Monsuunikausi voi vaikeuttaa entisestään Bangladeshiin paenneiden satojen tuhansien rohingyojen elämää. Kuvassa Kutupalongin pakolaisleirin rakennuksia lähellä Cox's Bazaria. (Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingya-pakolaisten asuttamalla Cox's Bazarin alueella Bangladeshissa koettiin eilen vuoden ensimmäiset rankkasateet. 

Rankkasateet ovat Bangladeshissa yleisiä ennen touko–kesäkuussa alkavaa monsuunikautta, mutta tänä vuonna niitä on odotettu erityisen huolestuneina Myanmarista paenneiden rohingya-pakolaisten vuoksi. 

Myanmarista on paennut väkivaltaa Bangladeshiin viime vuoden elokuun 25. päivän jälkeen lähes 700 000 etnistä rohingyaa. Alueella oli jo valmiiksi yli 200 000 rohingya-pakolaista. Tuhannet pakolaiset elävät asumuksissa, jotka eivät kestä sateita, tulvia ja maanvyörymiä. 

”Kuten osasimme pelätä, tämä ensimmäinen kuuro sai jo aikaan tuhoa leireillä, joissa vettä tulvi alaville alueille vaikeuttaen niille pääsyä.  Maa-aines muuttui hälyttävän nopeasti mudaksi ja tulvavesi muodosti suuria lammikoita”, kertoo Pelastakaa Lasten Cox's Bazarin viestintäpäällikkö Daphnee Cook tiedotteessa.

Monsuunikauden odotetaan tuovan tullessaan myös sykloneita.

Pakolaisten tilanne on jo ennestään vaikea. He ovat riippuvaisia ruoka-avusta. Leirien hygieniatilanne on hutera eikä terveyspalveluita ole tarpeeksi. Vaikeat sääolosuhteet voivat hankaloittaa myös avustusten kuljettamista leireille.

Avustusjärjestöt ja viranomaiset ovat viime kuukausina taistelleet aikaa vastaan varautuakseen monsuunikauteen. Esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on evakuoinut pakolaisia turvallisemmille alueille.

Pelastakaa Lapset kertoo muun muassa jakaneensa perheille tarvikepakkauksia asumusten vahvistamiseksi, parantaneensa viemäröintiä, vahvistaneensa siltoja ja maanvyörymien uhkaamia rinteitä sekä terveysklinikoita. Lapsille on jaettu turvarannekkeita, joiden avulla heidät voi helpommin yhdistää perheisiinsä jos he joutuvat huoltajistaan eroon. Noin 450 000 euroa avusta on kerätty suomalaisilta lahjoittajilta, järjestö kertoo.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus avustustyökatastrofiapupakolaisetluonnonkatastrofit BangladeshBurma, Myanmar Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Miespuolinen maanviljelijä lehmänsä vieressä

Ilmastonmuutos ajaa ihmisiä siirtolaisiksi Keski-Amerikassa

Turvattomuus ei ole ainoa syy siihen, miksi Keski-Amerikan maista lähdetään siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Elsalvadorilaisen maanviljelijän Gilberto Gómezin kolme lasta lähtivät, kun ilmastonmuutos teki elämästä kotikylässä liian vaikeaa.
Palestiinalaispakolainen sekoittamassa punaista maustetta

Selviytyminen palestiinalaisena Libanonissa on elämänmittainen haaste – Kaksi pakolaisnaista kertoo tarinansa

Palestiinalaisia pakeni joukoittain Libanoniin 70 vuotta sitten, kun Israelin valtio perustettiin. Heillä ei vieläkään ole kansalaisoikeuksia. Pakolaisleireissä elämä on usein raskasta, köyhää ja rajallista, mutta elämänilo voi löytyä vaikkapa lastenkasvatuksesta tai työstä.
Parturi leikkaa miehen hiuksia

Siirtolaisten rahalähetykset auttavat köyhiä mutta eivät muuta talouden rakenteita – Italiassa keksittiin ratkaisuksi kanaloihin sijoittaminen

Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.