Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Vuoden ensimmäiset rankkasateet alkoivat Bangladeshissa – rohingya-pakolaiset vaarassa

Pelätty monsuunikausi alkaa pian Bangladeshissa, jonne on lyhyessä ajassa paennut lähes 700 000 Myanmarin rohingyaa. Avustusjärjestöt yrittävät vahvistaa huteria leirejä, jotta katastrofilta vältyttäisiin.
Pakoalisleirin asumuksia Bangladeshissa
Monsuunikausi voi vaikeuttaa entisestään Bangladeshiin paenneiden satojen tuhansien rohingyojen elämää. Kuvassa Kutupalongin pakolaisleirin rakennuksia lähellä Cox's Bazaria. (Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingya-pakolaisten asuttamalla Cox's Bazarin alueella Bangladeshissa koettiin eilen vuoden ensimmäiset rankkasateet. 

Rankkasateet ovat Bangladeshissa yleisiä ennen touko–kesäkuussa alkavaa monsuunikautta, mutta tänä vuonna niitä on odotettu erityisen huolestuneina Myanmarista paenneiden rohingya-pakolaisten vuoksi. 

Myanmarista on paennut väkivaltaa Bangladeshiin viime vuoden elokuun 25. päivän jälkeen lähes 700 000 etnistä rohingyaa. Alueella oli jo valmiiksi yli 200 000 rohingya-pakolaista. Tuhannet pakolaiset elävät asumuksissa, jotka eivät kestä sateita, tulvia ja maanvyörymiä. 

”Kuten osasimme pelätä, tämä ensimmäinen kuuro sai jo aikaan tuhoa leireillä, joissa vettä tulvi alaville alueille vaikeuttaen niille pääsyä.  Maa-aines muuttui hälyttävän nopeasti mudaksi ja tulvavesi muodosti suuria lammikoita”, kertoo Pelastakaa Lasten Cox's Bazarin viestintäpäällikkö Daphnee Cook tiedotteessa.

Monsuunikauden odotetaan tuovan tullessaan myös sykloneita.

Pakolaisten tilanne on jo ennestään vaikea. He ovat riippuvaisia ruoka-avusta. Leirien hygieniatilanne on hutera eikä terveyspalveluita ole tarpeeksi. Vaikeat sääolosuhteet voivat hankaloittaa myös avustusten kuljettamista leireille.

Avustusjärjestöt ja viranomaiset ovat viime kuukausina taistelleet aikaa vastaan varautuakseen monsuunikauteen. Esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on evakuoinut pakolaisia turvallisemmille alueille.

Pelastakaa Lapset kertoo muun muassa jakaneensa perheille tarvikepakkauksia asumusten vahvistamiseksi, parantaneensa viemäröintiä, vahvistaneensa siltoja ja maanvyörymien uhkaamia rinteitä sekä terveysklinikoita. Lapsille on jaettu turvarannekkeita, joiden avulla heidät voi helpommin yhdistää perheisiinsä jos he joutuvat huoltajistaan eroon. Noin 450 000 euroa avusta on kerätty suomalaisilta lahjoittajilta, järjestö kertoo.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus avustustyökatastrofiapupakolaisetluonnonkatastrofit BangladeshBurma, Myanmar Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Buddhalainen temppeli, jonka yllä värikkäitä rukouslippuja.

Korona ei vähentänyt siirtolaisten rahalähetyksiä Nepaliin, ainakaan vielä – Moni reagoi kriisin lähettämällä lisää rahaa

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset notkahtivat, mutta ovat sittemmin lähteneet taas kasvuun. Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.
Kaksi hengityssuojaimin varustautunutta naista harjaa roskia kaduilla.

Libanonin räjähdyksen seuraukset koettelevat etenkin siirtolaisia – Jo ennen onnettomuutta useimmat kärsivät ruokapulasta

Afrikan sarvesta ja Aasiasta lähtöisin olevat pakolaiset ja siirtotyöläiset kärsivät pahimmin Libanonin talouskriisistä, ja koronapandemia vielä pahensi tilannetta. Nyt päälle tulevat vielä ammoniumnitraattivaraston räjähdyksen vaikutukset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.