Uutiset Kuolemanrangaistus

Viime vuonna teloitettiin vähiten ihmisiä vuosikymmeneen – ”On vain ajan kysymys, milloin tämä julma rangaistus on siirtynyt historiaan”

Maailmassa on 142 maata, jotka eivät enää teloita ihmisiä. Amnestyn uuden raportin mukaan teloitusten määrä väheni tuntuvasti viime vuonna.
Hirttosilmukka, taustalla kerrostalo
Vuonna 2018 teloitettiin vähiten ihmisiä vuosikymmeneen. (Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Viime vuonna teloitettiin 31 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin vuonna 2018, selviää ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkaisemasta raportista.

Vuosittain julkaistavan, kuolemanrangaistusta käsittelevän raportin mukaan määrä oli alin vuosikymmeneen. Teloituksia oli 690; vuonna 2017 määrä oli 993.

Luvut eivät sisällä tilastoja Kiinasta, jossa kuolemanrangaistukset luokitellaan valtionsalaisuudeksi. Amnesty arvioi, että Kiinassa on annettu ja pantu täytäntöön tuhansia kuolemantuomioita.

”Vaikka jotkut maat ottivat taantumuksellisia askelia, teloitusten määrä kaikkein eniten teloittavissa maissa laski merkittävästi. Tämä on toiveikas merkki siitä, että on vain ajan kysymys, milloin tämä julma rangaistus on siirtynyt historiaan, minne se kuuluukin”, toteaa Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo tiedotteessa.

Eniten teloituksia tapahtui Kiinassa. Muita eniten teloittavia maita olivat Iran 253 teloituksella, Saudi-Arabia, Vietnam ja Irak. Menneen vuoden aikana teloitukset kuitenkin vähenivät Iranissa ja Irakissa.

Teloituksia laitettiin täytäntöön aiempaa useammin Valko-Venäjällä, Japanissa, Singaporessa, Etelä-Sudanissa ja Yhdysvalloissa. Thaimaassa taas teloitettiin ensimmäinen ihminen sitten vuoden 2009. Niin ikään Sri Lankan presidentti Maithripala Sirisena ilmoitti, että teloitukset otetaan maassa takaisin käyttöön yli 40 vuoden tauon jälkeen.

Amnesty on huolissaan myös siitä, että muutamissa maissa langetettiin aiempaa enemmän kuolemantuomioita. Annettujen kuolemantuomioiden määrä onkin kokonaisuutena laskenut edellisvuodesta vain vähän. Esimerkiksi Irakissa annettujen kuolemantuomioiden luku nelinkertaistui.

Vuoden lopulla kaikkiaan 142 valtiota oli kieltänyt kuolemanrangaistuksen tai ei toteuttanut sitä käytännössä. Kuolemantuomiosta oli kokonaan luovuttu 106 maassa.

Esimerkiksi Burkina Fasossa kuolemanrangaistus poistui uuden rikoslain myötä viime kesäkuussa. Gambia ja Malesia ilmoittivat keskeyttävänsä kuolemantuomioiden täytäntöönpanon. Washingtonista tuli Yhdysvaltojen 20. osavaltio, joka luopui kuolemanrangaistuksesta, raportissa kerrotaan.

Vuonna 2018 ainakin 19 336 ihmistä oli vankilassa tuomittuna kuolemaan.

Kuolemanrangaistus ihmisoikeudetlakioikeus ja rikos Amnesty International

Lue myös

Iranin lippuja

Iran teloitti alaikäisenä tehdystä murhasta tuomitun naisen

Iranin viranomaiset teloittivat Zeinab Sekaanvandin, joka tunnusti aviomiehensä murha epäreilussa oikeusprosessissa. Amnestyn mukaan maa teloittaa alaikäisenä tuomittuja yhä lyhyemmällä varoitusajalla.
Sri Lankan presidentti Maithripala Sirisena puhujanpöntössä

Sri Lanka suunnittelee kuolemanrangaistusten palauttamista huumerikollisuuden suitsimiseksi yli 40 vuoden tauon jälkeen

Sri Lankan presidentti haluaa toistaa Filippiinien ”menestyksen” huumesodassa. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan maa vain pilaa maineensa, mikäli se ottaa kuolemanrangaistuksen taas käyttöön.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.