Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen lähikuvassa
Achol Jok Mach syntyi nykyisen Etelä-Sudanin alueella mutta on kasvanut Kuubassa ja Kanadassa. Jok osallistui viime viikolla ulkoministeriön, Kirkon Ulkomaanavun, CMI:n ja Suomen Lähetysseuran järjestämään rauhanteknologiakonferenssiin. (Kuva: Heli Pekkonen / Suomen Lähetysseura)

Vihapuhetta on helppo pitää länsimaisen nettikansan ilmiönä, mutta todellisuudessa se on yleinen ilmiö muuallakin.

Etelä-Sudanissa vihapuheesta on tullut yleinen ongelma etenkin vuonna 2013 puhjenneen sisällissodan aikana.

Vaikka vain kahdeksan prosenttia ihmisistä käyttää nettiä ja vasta runsaalla viidenneksellä on kännykkäliittymä, vihapuhe leviää tehokkaasti etenkin diasporan, eli muualla asuvien eteläsudanilaisten, kautta.

”Etelä-Sudanissa uskotaan, että muualla asuvat ovat koulutettuja ja vastuullisia ihmisiä. Siksi diasporan puheisiin uskotaan. Vihapuhe voi levitä vaikka niin, että pääkaupungissa asuva sukulainen lukee ulkomailla asuvan postauksen, uskoo sen ja soittaa sitten maaseudun serkulle, että tällaista tapahtuu”, kuvailee eteläsudanilainen Achol Jok Mach.

Viesti paisuu nopeasti, ja käytännössä vihapuhe voikin Jokin mukaan levitä maassa suusta suuhun ikään kuin vahingossa, juuri diasporan välityksellä.

Sanakirja auttaa tunnistamaan vihapuheen

Kanadalainen, nykyisen Etelä-Sudanin alueella syntynyt Jok johtaa yhdysvaltalaisen Peace Tech Lab -järjestön Etelä-Sudan-ohjelmaa. Hän työskentelee Kenian pääkaupungissa Nairobissa ja vieraili viime viikolla Suomen Lähetysseuran, ulkoministeriön ja Kirkon Ulkomaanavun järjestämässä rauhanteknologiatapahtumassa.

Peace Tech Labin tarkoituksena on lisätä teknologian käyttöä rauhan edistämisessä.

”Rauhanteknologia ei ole mikään trendi, vaan sen avulla voidaan tavoittaa sellaisia ihmisryhmiä, joita aiemmin ei tavoitettu. Sen avulla voidaan esimerkiksi varoittaa ajoissa ja ehkäistä konflikteja. Keksijöiden ja käyttäjien pitäisi kuitenkin keskustella enemmän keskenään, jotta sovellukset olisivat käyttökelpoisia”, Jok sanoo.

PeaceTech Lab taistelee vihapuhetta vastaan muun muassa ”vihapuhesanakirjan” avulla. Sinne on koottu verkon vihapuhetermejä, joita on kerätty sekä eteläsudanilaisten tarkkailijoiden avulla että automatisoidusti. Keräämisessä keskitytään etenkin Facebookiin, joka on eteläsudanilaisille tärkeä sosiaalinen media.

Sanakirjan avulla valistetaan esimerkiksi paikallisia järjestöjä siitä, miten tunnistaa vihapuhe. Se ei ole yksinkertaista, sillä Etelä-Sudanin kontekstissa esimerkiksi jo sana MTN voi olla vihapuhetta. Virallisesti se tarkoittaa eteläafrikkalaista teleoperaattoria, mutta vihapuheessa sillä viitataan dinka-heimon edustajiin. Usein vihapuheen taustalla Etelä-Sudanissa ovat juuri heimojaot. Maassa on arviolta 64 eri heimoa.

Etelä-Sudanin konflikti puhkesi vuonna 2013, kun dinkapresidentti Salva Kiir ja nuer-heimoon kuuluva Riek Machar riitaantuivat. Etnisten jakolinjojen ja valtataistelun lisäksi konfliktissa on kyse myös pitkään jatkuneesta köyhyydestä, heikosta hallinnosta ja luonnonvaroista.

Konfliktissa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, se on ajanut miljoonia kodeistaan ja vienyt entisestään köyhän maan nälänhädän partaalle. Seksuaalista väkivaltaa on käytetty laajasti aseena.

Kriittistä ajattelua tarvitaan

Sitä, onko vihapuhe todella johtanut Etelä-Sudanissa suoraan väkivallantekoihin, on vaikea todentaa täsmällisesti, mutta selvää on, että huhut leviävät nopeasti maassa, jossa iso osa väestöstä on lukutaidottomia. Etenkin konfliktitilanteessa se voi olla vaarallista.

YK:n kansanmurhien ehkäisyn erityisneuvonantaja Amang Dieng varoitti jo vuonna 2016, että Etelä-Sudanin tappojen ja raiskauksien yhteydessä on esiintynyt provosoivaa retoriikkaa ja että vihaa lietsotaan myös median välityksellä. Hänen mukaansa jopa kansanmurha voi olla mahdollinen.

Jokin mukaan verkossa on jaettu esimerkiksi kuvia ruumiista Ruandasta ja väitetty niden olevan Etelä-Sudanin Equatorian osavaltiosta. Se on johtanut väkivaltaan ja kostoiskuihin.

Viime vuonna Etelä-Sudanissa solmittiin rauhansopimus, mutta käytännössä maassa on yhä käynnissä konflikti. Jokin mukaan myöskään verkon vihapuhe ei ole vähentynyt. Sen kitkemiseen tarvittaisiin etenkin tietoisuuden lisäämistä.

”Tietojen todenperäisyyttä ei osata varmistaa. Tarvittaisiin lisää koulutusta ja kriittistä ajattelua. Yritämme kouluttaa ihmisiä esimerkiksi kertomalla, miten voi varmistaa kuvien tai tekstin todenperäisyyden”, hän kertoo.

Koska suurin osa eteläsudanilaisista ei pääse nettiin, vihapuhetta on kitkettävä myös verkon ulkopuolella. Yksi tapa on PeaceTech Labin radio-ohjelma Sawa Shabab, joka käsittelee tasa-arvoa, rauhaa ja liennytystä, nuorten vastuuta ja traumoista parantumista. Myös vihapuhetta on käsitelty. Kohderyhmänä ovat 18–30-vuotiaat.

”Sarja on fiktiivinen, mutta siihen on helppo samastua Etelä-Sudanin kontekstissa”, Jok kertoo.

Sarjaa esitetään nyt neljättä kautta yli 20 eri radiokanavalla. Sitä aiotaan ryhtyä esittämään myös Keniassa Kakuman pakolaisleirillä, jonne on paennut eteläsudanilaisia.

Radio-ohjelma on tavoittanut yli neljä miljoonaa ihmistä ja vaikuttanut PeaceTech Labin mukaan heidän ajattelutapoihinsa. Ennen ohjelmaa 64 prosenttia koki voivansa vaikuttaa myönteisesti yhteisönsä ongelmiin, ohjelman kuuntelun jälkeen 92 prosenttia.

Etelä-Sudanin konflikti informaatioteknologiainternetsananvapaustiedotusvälineetkonflikti Etelä-Sudan Suomen LähetysseuraKirkon UlkomaanapuUlkoministeriö

Lue myös

Juhlivia ihmisiä liput käsissä.

Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on ottanut mallia muista enemmistödemokratian maista, joissa vaalivoittaja sanelee säännöt. Monietnisessä maassa se ei toimi, ja seurauksena on jatkuva valtataistelu. International Crisis Groupin raportti suosittelee laveaa vallanjakoa.
Ihmisiä laivassa.

Etelä-Sudanissa oli alkuvuonna ainakin 415 väkivaltaista yhteenottoa – Nyt moni pakenee myös tulvia

Koronapandemia on vain yksi onnettomuus monien joukossa Etelä-Sudanissa, jossa yhteisöjen välinen väkivalta ja pakolaisuus ovat aiheuttaneet vakavan terveyskriisin. Tartuntataudit leviävät ja myös koroonisiin sairauksiin on vaikea saada hoitoa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen