Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen lähikuvassa
Achol Jok Mach syntyi nykyisen Etelä-Sudanin alueella mutta on kasvanut Kuubassa ja Kanadassa. Jok osallistui viime viikolla ulkoministeriön, Kirkon Ulkomaanavun, CMI:n ja Suomen Lähetysseuran järjestämään rauhanteknologiakonferenssiin. (Kuva: Heli Pekkonen / Suomen Lähetysseura)

Vihapuhetta on helppo pitää länsimaisen nettikansan ilmiönä, mutta todellisuudessa se on yleinen ilmiö muuallakin.

Etelä-Sudanissa vihapuheesta on tullut yleinen ongelma etenkin vuonna 2013 puhjenneen sisällissodan aikana.

Vaikka vain kahdeksan prosenttia ihmisistä käyttää nettiä ja vasta runsaalla viidenneksellä on kännykkäliittymä, vihapuhe leviää tehokkaasti etenkin diasporan, eli muualla asuvien eteläsudanilaisten, kautta.

”Etelä-Sudanissa uskotaan, että muualla asuvat ovat koulutettuja ja vastuullisia ihmisiä. Siksi diasporan puheisiin uskotaan. Vihapuhe voi levitä vaikka niin, että pääkaupungissa asuva sukulainen lukee ulkomailla asuvan postauksen, uskoo sen ja soittaa sitten maaseudun serkulle, että tällaista tapahtuu”, kuvailee eteläsudanilainen Achol Jok Mach.

Viesti paisuu nopeasti, ja käytännössä vihapuhe voikin Jokin mukaan levitä maassa suusta suuhun ikään kuin vahingossa, juuri diasporan välityksellä.

Sanakirja auttaa tunnistamaan vihapuheen

Kanadalainen, nykyisen Etelä-Sudanin alueella syntynyt Jok johtaa yhdysvaltalaisen Peace Tech Lab -järjestön Etelä-Sudan-ohjelmaa. Hän työskentelee Kenian pääkaupungissa Nairobissa ja vieraili viime viikolla Suomen Lähetysseuran, ulkoministeriön ja Kirkon Ulkomaanavun järjestämässä rauhanteknologiatapahtumassa.

Peace Tech Labin tarkoituksena on lisätä teknologian käyttöä rauhan edistämisessä.

”Rauhanteknologia ei ole mikään trendi, vaan sen avulla voidaan tavoittaa sellaisia ihmisryhmiä, joita aiemmin ei tavoitettu. Sen avulla voidaan esimerkiksi varoittaa ajoissa ja ehkäistä konflikteja. Keksijöiden ja käyttäjien pitäisi kuitenkin keskustella enemmän keskenään, jotta sovellukset olisivat käyttökelpoisia”, Jok sanoo.

PeaceTech Lab taistelee vihapuhetta vastaan muun muassa ”vihapuhesanakirjan” avulla. Sinne on koottu verkon vihapuhetermejä, joita on kerätty sekä eteläsudanilaisten tarkkailijoiden avulla että automatisoidusti. Keräämisessä keskitytään etenkin Facebookiin, joka on eteläsudanilaisille tärkeä sosiaalinen media.

Sanakirjan avulla valistetaan esimerkiksi paikallisia järjestöjä siitä, miten tunnistaa vihapuhe. Se ei ole yksinkertaista, sillä Etelä-Sudanin kontekstissa esimerkiksi jo sana MTN voi olla vihapuhetta. Virallisesti se tarkoittaa eteläafrikkalaista teleoperaattoria, mutta vihapuheessa sillä viitataan dinka-heimon edustajiin. Usein vihapuheen taustalla Etelä-Sudanissa ovat juuri heimojaot. Maassa on arviolta 64 eri heimoa.

Etelä-Sudanin konflikti puhkesi vuonna 2013, kun dinkapresidentti Salva Kiir ja nuer-heimoon kuuluva Riek Machar riitaantuivat. Etnisten jakolinjojen ja valtataistelun lisäksi konfliktissa on kyse myös pitkään jatkuneesta köyhyydestä, heikosta hallinnosta ja luonnonvaroista.

Konfliktissa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, se on ajanut miljoonia kodeistaan ja vienyt entisestään köyhän maan nälänhädän partaalle. Seksuaalista väkivaltaa on käytetty laajasti aseena.

Kriittistä ajattelua tarvitaan

Sitä, onko vihapuhe todella johtanut Etelä-Sudanissa suoraan väkivallantekoihin, on vaikea todentaa täsmällisesti, mutta selvää on, että huhut leviävät nopeasti maassa, jossa iso osa väestöstä on lukutaidottomia. Etenkin konfliktitilanteessa se voi olla vaarallista.

YK:n kansanmurhien ehkäisyn erityisneuvonantaja Amang Dieng varoitti jo vuonna 2016, että Etelä-Sudanin tappojen ja raiskauksien yhteydessä on esiintynyt provosoivaa retoriikkaa ja että vihaa lietsotaan myös median välityksellä. Hänen mukaansa jopa kansanmurha voi olla mahdollinen.

Jokin mukaan verkossa on jaettu esimerkiksi kuvia ruumiista Ruandasta ja väitetty niden olevan Etelä-Sudanin Equatorian osavaltiosta. Se on johtanut väkivaltaan ja kostoiskuihin.

Viime vuonna Etelä-Sudanissa solmittiin rauhansopimus, mutta käytännössä maassa on yhä käynnissä konflikti. Jokin mukaan myöskään verkon vihapuhe ei ole vähentynyt. Sen kitkemiseen tarvittaisiin etenkin tietoisuuden lisäämistä.

”Tietojen todenperäisyyttä ei osata varmistaa. Tarvittaisiin lisää koulutusta ja kriittistä ajattelua. Yritämme kouluttaa ihmisiä esimerkiksi kertomalla, miten voi varmistaa kuvien tai tekstin todenperäisyyden”, hän kertoo.

Koska suurin osa eteläsudanilaisista ei pääse nettiin, vihapuhetta on kitkettävä myös verkon ulkopuolella. Yksi tapa on PeaceTech Labin radio-ohjelma Sawa Shabab, joka käsittelee tasa-arvoa, rauhaa ja liennytystä, nuorten vastuuta ja traumoista parantumista. Myös vihapuhetta on käsitelty. Kohderyhmänä ovat 18–30-vuotiaat.

”Sarja on fiktiivinen, mutta siihen on helppo samastua Etelä-Sudanin kontekstissa”, Jok kertoo.

Sarjaa esitetään nyt neljättä kautta yli 20 eri radiokanavalla. Sitä aiotaan ryhtyä esittämään myös Keniassa Kakuman pakolaisleirillä, jonne on paennut eteläsudanilaisia.

Radio-ohjelma on tavoittanut yli neljä miljoonaa ihmistä ja vaikuttanut PeaceTech Labin mukaan heidän ajattelutapoihinsa. Ennen ohjelmaa 64 prosenttia koki voivansa vaikuttaa myönteisesti yhteisönsä ongelmiin, ohjelman kuuntelun jälkeen 92 prosenttia.

Etelä-Sudanin konflikti informaatioteknologiainternetsananvapaustiedotusvälineetkonflikti Etelä-Sudan Suomen LähetysseuraKirkon UlkomaanapuUlkoministeriö

Lue myös

Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.

Tuoreimmat

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat