Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen lähikuvassa
Achol Jok Mach syntyi nykyisen Etelä-Sudanin alueella mutta on kasvanut Kuubassa ja Kanadassa. Jok osallistui viime viikolla ulkoministeriön, Kirkon Ulkomaanavun, CMI:n ja Suomen Lähetysseuran järjestämään rauhanteknologiakonferenssiin. (Kuva: Heli Pekkonen / Suomen Lähetysseura)

Vihapuhetta on helppo pitää länsimaisen nettikansan ilmiönä, mutta todellisuudessa se on yleinen ilmiö muuallakin.

Etelä-Sudanissa vihapuheesta on tullut yleinen ongelma etenkin vuonna 2013 puhjenneen sisällissodan aikana.

Vaikka vain kahdeksan prosenttia ihmisistä käyttää nettiä ja vasta runsaalla viidenneksellä on kännykkäliittymä, vihapuhe leviää tehokkaasti etenkin diasporan, eli muualla asuvien eteläsudanilaisten, kautta.

”Etelä-Sudanissa uskotaan, että muualla asuvat ovat koulutettuja ja vastuullisia ihmisiä. Siksi diasporan puheisiin uskotaan. Vihapuhe voi levitä vaikka niin, että pääkaupungissa asuva sukulainen lukee ulkomailla asuvan postauksen, uskoo sen ja soittaa sitten maaseudun serkulle, että tällaista tapahtuu”, kuvailee eteläsudanilainen Achol Jok Mach.

Viesti paisuu nopeasti, ja käytännössä vihapuhe voikin Jokin mukaan levitä maassa suusta suuhun ikään kuin vahingossa, juuri diasporan välityksellä.

Sanakirja auttaa tunnistamaan vihapuheen

Kanadalainen, nykyisen Etelä-Sudanin alueella syntynyt Jok johtaa yhdysvaltalaisen Peace Tech Lab -järjestön Etelä-Sudan-ohjelmaa. Hän työskentelee Kenian pääkaupungissa Nairobissa ja vieraili viime viikolla Suomen Lähetysseuran, ulkoministeriön ja Kirkon Ulkomaanavun järjestämässä rauhanteknologiatapahtumassa.

Peace Tech Labin tarkoituksena on lisätä teknologian käyttöä rauhan edistämisessä.

”Rauhanteknologia ei ole mikään trendi, vaan sen avulla voidaan tavoittaa sellaisia ihmisryhmiä, joita aiemmin ei tavoitettu. Sen avulla voidaan esimerkiksi varoittaa ajoissa ja ehkäistä konflikteja. Keksijöiden ja käyttäjien pitäisi kuitenkin keskustella enemmän keskenään, jotta sovellukset olisivat käyttökelpoisia”, Jok sanoo.

PeaceTech Lab taistelee vihapuhetta vastaan muun muassa ”vihapuhesanakirjan” avulla. Sinne on koottu verkon vihapuhetermejä, joita on kerätty sekä eteläsudanilaisten tarkkailijoiden avulla että automatisoidusti. Keräämisessä keskitytään etenkin Facebookiin, joka on eteläsudanilaisille tärkeä sosiaalinen media.

Sanakirjan avulla valistetaan esimerkiksi paikallisia järjestöjä siitä, miten tunnistaa vihapuhe. Se ei ole yksinkertaista, sillä Etelä-Sudanin kontekstissa esimerkiksi jo sana MTN voi olla vihapuhetta. Virallisesti se tarkoittaa eteläafrikkalaista teleoperaattoria, mutta vihapuheessa sillä viitataan dinka-heimon edustajiin. Usein vihapuheen taustalla Etelä-Sudanissa ovat juuri heimojaot. Maassa on arviolta 64 eri heimoa.

Etelä-Sudanin konflikti puhkesi vuonna 2013, kun dinkapresidentti Salva Kiir ja nuer-heimoon kuuluva Riek Machar riitaantuivat. Etnisten jakolinjojen ja valtataistelun lisäksi konfliktissa on kyse myös pitkään jatkuneesta köyhyydestä, heikosta hallinnosta ja luonnonvaroista.

Konfliktissa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, se on ajanut miljoonia kodeistaan ja vienyt entisestään köyhän maan nälänhädän partaalle. Seksuaalista väkivaltaa on käytetty laajasti aseena.

Kriittistä ajattelua tarvitaan

Sitä, onko vihapuhe todella johtanut Etelä-Sudanissa suoraan väkivallantekoihin, on vaikea todentaa täsmällisesti, mutta selvää on, että huhut leviävät nopeasti maassa, jossa iso osa väestöstä on lukutaidottomia. Etenkin konfliktitilanteessa se voi olla vaarallista.

YK:n kansanmurhien ehkäisyn erityisneuvonantaja Amang Dieng varoitti jo vuonna 2016, että Etelä-Sudanin tappojen ja raiskauksien yhteydessä on esiintynyt provosoivaa retoriikkaa ja että vihaa lietsotaan myös median välityksellä. Hänen mukaansa jopa kansanmurha voi olla mahdollinen.

Jokin mukaan verkossa on jaettu esimerkiksi kuvia ruumiista Ruandasta ja väitetty niden olevan Etelä-Sudanin Equatorian osavaltiosta. Se on johtanut väkivaltaan ja kostoiskuihin.

Viime vuonna Etelä-Sudanissa solmittiin rauhansopimus, mutta käytännössä maassa on yhä käynnissä konflikti. Jokin mukaan myöskään verkon vihapuhe ei ole vähentynyt. Sen kitkemiseen tarvittaisiin etenkin tietoisuuden lisäämistä.

”Tietojen todenperäisyyttä ei osata varmistaa. Tarvittaisiin lisää koulutusta ja kriittistä ajattelua. Yritämme kouluttaa ihmisiä esimerkiksi kertomalla, miten voi varmistaa kuvien tai tekstin todenperäisyyden”, hän kertoo.

Koska suurin osa eteläsudanilaisista ei pääse nettiin, vihapuhetta on kitkettävä myös verkon ulkopuolella. Yksi tapa on PeaceTech Labin radio-ohjelma Sawa Shabab, joka käsittelee tasa-arvoa, rauhaa ja liennytystä, nuorten vastuuta ja traumoista parantumista. Myös vihapuhetta on käsitelty. Kohderyhmänä ovat 18–30-vuotiaat.

”Sarja on fiktiivinen, mutta siihen on helppo samastua Etelä-Sudanin kontekstissa”, Jok kertoo.

Sarjaa esitetään nyt neljättä kautta yli 20 eri radiokanavalla. Sitä aiotaan ryhtyä esittämään myös Keniassa Kakuman pakolaisleirillä, jonne on paennut eteläsudanilaisia.

Radio-ohjelma on tavoittanut yli neljä miljoonaa ihmistä ja vaikuttanut PeaceTech Labin mukaan heidän ajattelutapoihinsa. Ennen ohjelmaa 64 prosenttia koki voivansa vaikuttaa myönteisesti yhteisönsä ongelmiin, ohjelman kuuntelun jälkeen 92 prosenttia.

Etelä-Sudanin konflikti informaatioteknologiainternetsananvapaustiedotusvälineetkonflikti Etelä-Sudan Suomen LähetysseuraKirkon UlkomaanapuUlkoministeriö

Lue myös

Ihmisiä laivassa.

Etelä-Sudanissa oli alkuvuonna ainakin 415 väkivaltaista yhteenottoa – Nyt moni pakenee myös tulvia

Koronapandemia on vain yksi onnettomuus monien joukossa Etelä-Sudanissa, jossa yhteisöjen välinen väkivalta ja pakolaisuus ovat aiheuttaneet vakavan terveyskriisin. Tartuntataudit leviävät ja myös koroonisiin sairauksiin on vaikea saada hoitoa.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.
Kokoussali ja mies puhumassa kahdella näytöllä.

Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP

Avunantajat keräsivät 1,4 miljardin euron avustuspotin Keski-Sahelin maihin. Pakolaisten määrä on yli 20-kertaistunut alueella vain muutamassa vuodessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.

Tuoreimmat

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”