Uutiset Ympäristö

Viemärijäte vie kalat Tyynenmeren saarilta

Kaupungistumisen mukanaan tuomat slummit saastuttavat Tyyntämerta. Esimerkiksi Salomonsaarilla saasteet uhkaavat koko kalastuselinkeinoa.
Hökkeli ja jätteitä rannalla, ihmisiä vedessä
Salomonsaarten pääkaupungin Honiaran hökkelislummit saastuttavat vesistöjä. (Kuva: Catherine Wilson / IPS)

(IPS) -- Rannikkokalastus on vuosisatojen ajan ollut tärkeä ruuan tuoja ja elinkeino Tyynenmeren saarilla. Nyt kaupungistuminen kiihtyy saarillakin ja rannoille pakkautuvat slummit saastuttavat meren antimet syömäkelvottomiksi.

Kalan ja muiden merenelävien pienimuotoinen pyynti tuo 22 prosenttia Tyynenmeren saarien kansantuotteesta.

Salomonsaarten kaupungit kasvavat lähes viiden prosentin vuosivauhtia. Pääkaupunki Honiaran 67 000 asukkaasta 40 prosenttia asuu hökkelislummeissa, joita on noin 30. Viemäröinti ei ulotu slummeihin, ja muuallakin viemärijäte lasketaan pääasiassa vesistöihin.

”Käsittelemätön jätevesi päätyy rannikon riutoille ja vaarantaa kalastuksen, joka on ollut asukkaiden pääelinkeino”, Fidžillä toimivan Eteläisen Tyynenmeren ammattikorkeakoulun rehtori Johann Poinapen sanoo.

Kalakuolemia ja ruokamyrkytyksiä

Kolme neljäsosaa maailman valtamerien saasteista on viemärijätettä. Tyynenmeren saarilla se aiheuttaa terveysongelmia, jotka ulottuvat kalakuolemista ihmisten saamiin ruokamyrkytyksiin.

”Saastuminen kiihdyttää vesistön rehevöitymistä ja levän kasvua. Se vaarantaa paikalliset kalakannat ja saattaa houkutella tulokaslajeja”, ekotoksikologian asiantuntija Monique Gagnon Australian Curtin-yliopistosta kertoo.

Myrkylliset leväkukinnot ja happikato vaikuttavat tuhoisasti mereneläviin. Niiden syöminen vaarantaa myös ihmisten terveyden.

Vuonna 2016 Marshallinsaarilla tutkituista laguuneista 90 prosenttia on pahasti saastunut ja täynnä ihmisten ja eläinten jätöksistä levinneitä bakteereja. Samoassa on yhdistetty lavantautitapauksia rannikolta pyydettyihin mereneläviin.

Ruokaa tarvitaan lisää

Salomonsaarten Honiara sijaitsee Matanikojoen suulla. ”Ylävirralla on viemäriputkia, joiden sisältö valuu jokeen. Alempana joenrannassa näkyvät pienet tönöt ovat vessoja”, Vois Blong Mere -naisjärjestön puheenjohtaja Josephine Teakeni selittää.

Vuosina 1990–2015 kunnollisten viemäripalvelujen piirissä olevien ihmisten osuus Tyynenmeren saarilla nousi 29 prosentista 31 prosenttiin, Maailman terveysjärjestö WHO raportoi. Noin seitsemän miljoonaa henkeä on yhä viemärittä.

Slummeissa ongelman taustalla ovat sekavat maanomistusolot ja asumusten sijainti alueilla, jotka ovat usein alttiina tulville ja muille luonnonkatastrofeille. Edistystä jarruttavat infrastruktuurin, asiantuntemuksen, teknisen kapasiteetin ja rahoituksen puute.

Ilmastonmuutos, ylikalastus ja saastuminen verottavat kalakantoja, mikä nostaa hintoja ja voi johtaa ruokapulaan. Alueen yhteistyöjärjestö laskee, että väestön ruokkimiseen tarvittaisiin 15 vuoden päästä 115 000 tonnia nykyistä enemmän kalaa.

Ympäristö kalastusympäristömeretsaastuminen Aasia ja Tyynenmeren alue Suomen IPS

Lue myös

Muoviroskaa vedessä

Afrikassa pohditaan keinoja muovijätteen välttelyyn - Köyhimmät heräävät, kun muovi kytketään toimeentuloon, uskovat asiantuntijat

Maailman pahimpien muovisaastuttajien joukkoon kuuluu myös viisi Afrikan maata. ”Jos muoviroskan keskellä Etelä-Afrikassa kasvaneet ihmiset keksivät, että muovi on pahaksi perheen terveydelle ja sen kierrättämisestä voi saada tuloja, tilanne muuttuu”, uskoo Sustainable Seas Trust -järjestön johtaja Tony Ribbink.
Kaksi miestä katselee puuntaimia katoksen alla

Yhteisöllinen metsätalous tuottaa tulosta Meksikossa

Meksikon yhteisöllinen metsätalous on noussut kansainväliseksi esimerkiksi, koska se pystyy tuottamaan sekä ympäristöllistä että taloudellista ja sosiaalista hyötyä.
Meritähti taskulaskimen päällä

Raportti: Ylikulutus ja maankäytön muutokset johtaneet selkärankaisten määrän romahtamiseen

WWF:n tuoreen Living Planet -raportin mukaan eläinten määrän väheneminen on kriittisellä tasolla, mutta se on vielä mahdollista pysäyttää.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Mielenosoittajia Brasilian lippujen kera

Konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa hiv-työtä Brasiliassa – Haavoittuvimpia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Brasiliaa on usein pidetty hivin vastaisen työn pioneerina, mutta nyt yhä konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa vaarantaa pitkäjänteisen työn tulokset. Stigmatisoituvassa ilmapiirissä nuorten miesten tartuntojen määrä on pahimmillaan jopa kolminkertaistunut, kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Parturi leikkaa miehen hiuksia

Siirtolaisten rahalähetykset auttavat köyhiä mutta eivät muuta talouden rakenteita – Italiassa keksittiin ratkaisuksi kanaloihin sijoittaminen

Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.
Palmuja ja myrskyn tuhoamia rakennuksia

Filippiineillä tutkitaan, ovatko energiayhtiöt syypäitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin – Tavoitteena ennakkotapaus

Ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta on nostettu viime vuosina useita oikeusjuttuja. Filippiineillä tutkitaan ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksia.