Uutiset Ympäristö

Viemärijäte vie kalat Tyynenmeren saarilta

Kaupungistumisen mukanaan tuomat slummit saastuttavat Tyyntämerta. Esimerkiksi Salomonsaarilla saasteet uhkaavat koko kalastuselinkeinoa.
Hökkeli ja jätteitä rannalla, ihmisiä vedessä
Salomonsaarten pääkaupungin Honiaran hökkelislummit saastuttavat vesistöjä. (Kuva: Catherine Wilson / IPS)

(IPS) -- Rannikkokalastus on vuosisatojen ajan ollut tärkeä ruuan tuoja ja elinkeino Tyynenmeren saarilla. Nyt kaupungistuminen kiihtyy saarillakin ja rannoille pakkautuvat slummit saastuttavat meren antimet syömäkelvottomiksi.

Kalan ja muiden merenelävien pienimuotoinen pyynti tuo 22 prosenttia Tyynenmeren saarien kansantuotteesta.

Salomonsaarten kaupungit kasvavat lähes viiden prosentin vuosivauhtia. Pääkaupunki Honiaran 67 000 asukkaasta 40 prosenttia asuu hökkelislummeissa, joita on noin 30. Viemäröinti ei ulotu slummeihin, ja muuallakin viemärijäte lasketaan pääasiassa vesistöihin.

”Käsittelemätön jätevesi päätyy rannikon riutoille ja vaarantaa kalastuksen, joka on ollut asukkaiden pääelinkeino”, Fidžillä toimivan Eteläisen Tyynenmeren ammattikorkeakoulun rehtori Johann Poinapen sanoo.

Kalakuolemia ja ruokamyrkytyksiä

Kolme neljäsosaa maailman valtamerien saasteista on viemärijätettä. Tyynenmeren saarilla se aiheuttaa terveysongelmia, jotka ulottuvat kalakuolemista ihmisten saamiin ruokamyrkytyksiin.

”Saastuminen kiihdyttää vesistön rehevöitymistä ja levän kasvua. Se vaarantaa paikalliset kalakannat ja saattaa houkutella tulokaslajeja”, ekotoksikologian asiantuntija Monique Gagnon Australian Curtin-yliopistosta kertoo.

Myrkylliset leväkukinnot ja happikato vaikuttavat tuhoisasti mereneläviin. Niiden syöminen vaarantaa myös ihmisten terveyden.

Vuonna 2016 Marshallinsaarilla tutkituista laguuneista 90 prosenttia on pahasti saastunut ja täynnä ihmisten ja eläinten jätöksistä levinneitä bakteereja. Samoassa on yhdistetty lavantautitapauksia rannikolta pyydettyihin mereneläviin.

Ruokaa tarvitaan lisää

Salomonsaarten Honiara sijaitsee Matanikojoen suulla. ”Ylävirralla on viemäriputkia, joiden sisältö valuu jokeen. Alempana joenrannassa näkyvät pienet tönöt ovat vessoja”, Vois Blong Mere -naisjärjestön puheenjohtaja Josephine Teakeni selittää.

Vuosina 1990–2015 kunnollisten viemäripalvelujen piirissä olevien ihmisten osuus Tyynenmeren saarilla nousi 29 prosentista 31 prosenttiin, Maailman terveysjärjestö WHO raportoi. Noin seitsemän miljoonaa henkeä on yhä viemärittä.

Slummeissa ongelman taustalla ovat sekavat maanomistusolot ja asumusten sijainti alueilla, jotka ovat usein alttiina tulville ja muille luonnonkatastrofeille. Edistystä jarruttavat infrastruktuurin, asiantuntemuksen, teknisen kapasiteetin ja rahoituksen puute.

Ilmastonmuutos, ylikalastus ja saastuminen verottavat kalakantoja, mikä nostaa hintoja ja voi johtaa ruokapulaan. Alueen yhteistyöjärjestö laskee, että väestön ruokkimiseen tarvittaisiin 15 vuoden päästä 115 000 tonnia nykyistä enemmän kalaa.

Ympäristö kalastusympäristömeretsaastuminen Aasia ja Tyynenmeren alue Suomen IPS

Lue myös

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi tuulivoimalaa sumuisten vihreiden kukkuloiden keskellä.

Ekonomistit vaativat ympäristöystävällistä koronaelvytystä – Parempi vaihtoehto myös talouden kannalta

Valtiot pohtivat parhaillaan, miten saada taloudet jaloilleen koronakriisin jälkeen. Oxfordin yliopiston raportin mukaan esimerkiksi uusiutuvaan energiaan investoiminen on taloudellisesti tehokkaampaa kuin fossiilisiin satsaaminen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”