Uutiset Ympäristö

Viemärijäte vie kalat Tyynenmeren saarilta

Kaupungistumisen mukanaan tuomat slummit saastuttavat Tyyntämerta. Esimerkiksi Salomonsaarilla saasteet uhkaavat koko kalastuselinkeinoa.
Hökkeli ja jätteitä rannalla, ihmisiä vedessä
Salomonsaarten pääkaupungin Honiaran hökkelislummit saastuttavat vesistöjä. (Kuva: Catherine Wilson / IPS)

(IPS) -- Rannikkokalastus on vuosisatojen ajan ollut tärkeä ruuan tuoja ja elinkeino Tyynenmeren saarilla. Nyt kaupungistuminen kiihtyy saarillakin ja rannoille pakkautuvat slummit saastuttavat meren antimet syömäkelvottomiksi.

Kalan ja muiden merenelävien pienimuotoinen pyynti tuo 22 prosenttia Tyynenmeren saarien kansantuotteesta.

Salomonsaarten kaupungit kasvavat lähes viiden prosentin vuosivauhtia. Pääkaupunki Honiaran 67 000 asukkaasta 40 prosenttia asuu hökkelislummeissa, joita on noin 30. Viemäröinti ei ulotu slummeihin, ja muuallakin viemärijäte lasketaan pääasiassa vesistöihin.

”Käsittelemätön jätevesi päätyy rannikon riutoille ja vaarantaa kalastuksen, joka on ollut asukkaiden pääelinkeino”, Fidžillä toimivan Eteläisen Tyynenmeren ammattikorkeakoulun rehtori Johann Poinapen sanoo.

Kalakuolemia ja ruokamyrkytyksiä

Kolme neljäsosaa maailman valtamerien saasteista on viemärijätettä. Tyynenmeren saarilla se aiheuttaa terveysongelmia, jotka ulottuvat kalakuolemista ihmisten saamiin ruokamyrkytyksiin.

”Saastuminen kiihdyttää vesistön rehevöitymistä ja levän kasvua. Se vaarantaa paikalliset kalakannat ja saattaa houkutella tulokaslajeja”, ekotoksikologian asiantuntija Monique Gagnon Australian Curtin-yliopistosta kertoo.

Myrkylliset leväkukinnot ja happikato vaikuttavat tuhoisasti mereneläviin. Niiden syöminen vaarantaa myös ihmisten terveyden.

Vuonna 2016 Marshallinsaarilla tutkituista laguuneista 90 prosenttia on pahasti saastunut ja täynnä ihmisten ja eläinten jätöksistä levinneitä bakteereja. Samoassa on yhdistetty lavantautitapauksia rannikolta pyydettyihin mereneläviin.

Ruokaa tarvitaan lisää

Salomonsaarten Honiara sijaitsee Matanikojoen suulla. ”Ylävirralla on viemäriputkia, joiden sisältö valuu jokeen. Alempana joenrannassa näkyvät pienet tönöt ovat vessoja”, Vois Blong Mere -naisjärjestön puheenjohtaja Josephine Teakeni selittää.

Vuosina 1990–2015 kunnollisten viemäripalvelujen piirissä olevien ihmisten osuus Tyynenmeren saarilla nousi 29 prosentista 31 prosenttiin, Maailman terveysjärjestö WHO raportoi. Noin seitsemän miljoonaa henkeä on yhä viemärittä.

Slummeissa ongelman taustalla ovat sekavat maanomistusolot ja asumusten sijainti alueilla, jotka ovat usein alttiina tulville ja muille luonnonkatastrofeille. Edistystä jarruttavat infrastruktuurin, asiantuntemuksen, teknisen kapasiteetin ja rahoituksen puute.

Ilmastonmuutos, ylikalastus ja saastuminen verottavat kalakantoja, mikä nostaa hintoja ja voi johtaa ruokapulaan. Alueen yhteistyöjärjestö laskee, että väestön ruokkimiseen tarvittaisiin 15 vuoden päästä 115 000 tonnia nykyistä enemmän kalaa.

Ympäristö kalastusympäristömeretsaastuminen Aasia ja Tyynenmeren alue Suomen IPS

Lue myös

Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa