Uutiset Intian kehitys

Vessoista puhuminen voi olla vaarallista Intiassa

Vihainen miesjoukko hyökkäsi toimittaja Stella Paulin ja hänen haastattelemiensa naisten kimppuun kesken jutunteon Intiassa, koska kastittomat eivät heidän mukaansa saa edes puhua vessasta.

(IPS) -- Vihainen miesjoukko hyökkäsi toimittaja Stella Paulin ja hänen haastattelemiensa naisten kimppuun kesken jutunteon Intiassa. Naisia mukiloineiden miesten mielestä kastittomilla ei ole oikeutta edes puhua vessoista saati saada sellaisia.

Kansainvälisesti palkittu toimittaja Paul oli tekemässä juttua laittomille rautakaivoksille orjuutetuista naisista Kaakkois-Intiassa. "Köyhät kastittomat naiset pakotettiin päivällä raatamaan kaivoksessa ja yöllä miesten seksiorjiksi", Paul kertoo.

Jotkut naiset olivat onnistuneet pakenemaan palkattomasta työtä ja päässeet kouluun. He olivat kuulleet mahdollisuudesta saada oma vessa valtion käynnistämän sanitaatio-ohjelman kautta.

Kyynisyys pysyy loitolla

Koillis-Intiassa syntynyt Stella Paul kiertää maata raportoiden riistosta ja korruptiosta. Näihin aiheisiin valtaosa toimittajista ei kajoa.

"Kastittomat elävät koiran elämää. Heidät pakotetaan tekemään tarpeensa ulkona, koska niin on aina ollut. Heidän tarinaansa ei halua kertoa kukaan, joten minä päätin tehdä sen", Paul sanoo.

Hän kokee kasvaneensa ihmisenä ja oppineensa paljon näitä juttuja tehdessään. "Katkeruus ja kyynisyys katoavat, ja kunnioitus köyhiä kohtaan kasvaa."

Vaaratonta työ ei kuitenkaan ole, kuten kaivoksen naisorjien haastattelu osoitti.

Vessarahat omaan taskuun

Yli 500 miljoonaa intialaista eli lähes puolet kansasta on yhä vailla vessoja. YK:n lastenrahaston Unicefin mukaan tarpeiden tekeminen ulos on pääsyy siihen, että lähes 200 000 alle viisivuotiasta lasta kuolee vuosittain ripuliin Intiassa.

Valtio on päättänyt helpottaa vessakurjuutta, mutta sekään ei suju ongelmitta. "Jaossa on paljon rahaa, ja paikallisviranomaiset, joihin päällekarkaajammekin kuuluivat, kahmivat sitä omiin taskuihinsa. Siksi aiheesta ei olisi saanut puhua", Paul kertoo.

Hän marssi välikohtaukset jälkeen paikalliseen virastoon – ei valitusta tekemään vaan saadakseen haastattelun.

Joutilaana huoneessa istunut virkamies kieltäytyi tapaamisesta kiireisiin vedoten. "Kun seuraavana aamuna tunkeuduin miehen puheille, hän teeskenteli, ettei ymmärtänyt hindiä eikä englantia. Lopulta hän suostui vastaamaan kysymyksiini yhdellä lauseella."

Uhkauksia satelee

Paulin mukaan naistoimittaja on Intiassa jatkuvasti alttiina seksuaaliselle väkivallalle.

"Miespuolisten kollegojen ei tarvitse kantaa huolta asiattomasta kähminnästä, ahdistelusta tai raiskauksesta."

Raportointia sukupuolten eriarvoisuudesta ja sen aiheuttamista ongelmista vaikeuttaa myös viranomaisten piittaamattomuus. "Siitä tulee hyvin yksinäinen olo."

Paul on saanut uhkauksia sekä nimettöminä että vasten kasvoja. Kun hän teki kotiseudullaan juttua lapsityövoimaa käyttävästi tiilitehtaasta, eräs mies nappasi hänen kännykkänsä ja heitti sen jokeen.

Paul kertoo miehen kysyneen, näkikö hän, miten nopeasti puhelin katosi. Mies jatkoi sormiaan napsauttaen: "Me saamme ihmiset katoamaan samalla tavalla."

Vuosia IPS:n avustajana toiminut Paul otti lokakuussa New Yorkissa vastaan Kansainvälisen naisten mediasäätiön Rohkean journalismin palkinnon.

Intian kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkavesi ja viemäröintimediasananvapaus Intia Suomen IPS

Lue myös

Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria