Uutiset Intian kehitys

Vesi on naisten asia intialaiskylissä

Veden ystävät -verkosto korjaa vesipumput EU:n tuella.
Naisverkosto Veden ystäviin kuuluva Kamlesh Kumari Intian Dharaupurin kylästä esittelee työkaluja, joiden avulla hän pystyy korjaamaan kaikki käsikäyttöisen vesipumpun tavalliset viat. (Kuva: Stella Paul / IPS.)

(IPS) -- Intialaisessa Mamnan kylässä ovat jäljellä vain lapset, vanhukset ja invalidit, kuten Prema Bai, 58, joka liikkuu pyörätuolillaan lähes autiolla kylänraitilla. Ankara kuivuus on ajanut kaikki kynnelle kykenevät etsimään työtä muulta.

"Me olemme tällaisena aikana samanlainen rasite kuin karja: syömme, mutta emme tuota mitään", huokaa Bai, jonka kaksi poikaa lähti vaimoineen tiilitehtaalle 255 kilometrin päässä sijaitsevaan Agraan.

Vammastaan huolimatta Bai on kuitenkin suureksi hyödyksi kylälleen, sillä hän kuuluu Veden ystäviin. Naisista koostuva verkosto on ottanut kylien vesihuollon vastuulleen.

Syrjintä loppui

Intian perustuslaki kieltää kasti- ja muun syrjinnän, mutta esimerkiksi vettä saa moni paikoin tiukan nokkimisjärjestyksen mukaan. Bundelkhandin alueella naisverkosto lupaa vettä kaikille.

Intian runsasväkisimmässä osavaltiossa Uttar Pradeshissa sijaitseva Bundelkhand kattaa 110 kylää.

"Täällä naiset ovat perinteisesti käyttäneet 3–5 tuntia päivässä vedenhakuun, joka katsotaan heidän velvollisuudekseen. Siksi arvioimme, että tilannetta voidaan helpottaa vain naisten johdolla", kertoo Satish Chandra paikallisesta Parmarth-järjestöstä. Se toteuttaa vesihuoltohanketta EU:n tuella.

Veden ystävät syntyi, kun Chandra koulutti naiset hoitamaan vesihuoltoa pumppujen korjaamista myöten.

Suunnitelmallista työtä

Mamnan kylän Veden ystäviin kuuluva Kunti Devi kertoo, että kylän naiset perustivat vesineuvoston, joka kartoitti kaikki kylän vesilähteet kastelukanavista kaivoihin ja lampiin.

Sen jälkeen laskettiin kylän jokaisen perheen vedentarve sekä etäisyys vesilähteisiin. Lopuksi tehtiin suunnitelma vesilähteiden kunnostamisesta, suojelusta ja käytöstä.

"Kutsumme sitä vesiturvallisuussuunnitelmaksemme. Siinä on eritelty heikkoudet ja keinot, joilla ne voitetaan", Devi kertoo.

Vesihuolto on saatu kuntoon kolmasosassa Buldelkhandin kylistä, mutta yhä tiheämmin iskevät kuivuudet vaikeuttavat tilannetta. Viime vuoden kesä-syyskuussa esimerkiksi Lalitpurissa saatiin vain kolmannes normaalista sademäärästä.

Kuivuus riivaa

"Aioimme syventää kylän lampea tänä vuonna, mutta suunnitelmasta oli luovuttava kuivuuden takia", kertoo Veden ystäviin kuuluva Kamlesh Kumari Dharaupurin kylästä.

"Valtio on tehnyt porakaivon vehnäpeltojen kastelemista varten. Ensi kuussa, kun vehnä ei enää kaipaa vettä, täytämme lammen porakaivosta. Kuumuuden vuoksi vesi kuitenkin haihtuu tavallista nopeammin, joten täyttö on uusittava parin viikon välein", hän jatkaa.

Lampien ja jokien kuivuttua useimmat kyläläiset saavat vetensä valtion tekemästä käsin pumpattavasta kaivosta. Pumppu menee helposti epäkuntoon, joten naiset opettelivat korjaamaan sen.

"Selviämme tavallisista vioista omin avuin, mutta kaivon syventämiseen tarvitaan valtio avuksi", Kumari sanoo.

"Hankkeemme neljän ensimmäisen vuoden aikana pohjaveden pinta on laskenut ainakin kuudesosan", arvioi kouluttaja Chandra.

Intian naisten asema kehitysvesi ja viemäröinti Intia Suomen IPS

Lue myös

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz taustallaan YK-logot

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt

Intia saattaa häätää miljoonia alkuperäiskansojen jäseniä ympäristöjärjestöjen vaatimusten takia. YK-asiantuntijat muistuttavat, että alkuperäiskansojen maat kuuluvat näille itselleen ja häätöjä voi tehdä vain viimeisenä vaihtoehtona.
Selkäpuolelta kuvattu tyttö katsomassa metsää

Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan ympäristösuojelun nimissä

Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.
Nainen korjaa riisisatoa pellolla

Intia parantaa maailman suurinta työllistämisohjelmaa avaruusteknologialla

Miljoonat intialaiset ovat hyötyneet ohjelmasta, joka takaa maaseudun köyhille töitä sadaksi päiväksi vuodessa. Nyt töiden suunnittelua parannetaan satelliittipaikannuksella ja korruptiota vähennetään avoimen tietokannan avulla. Virkamiehet olivat aluksi kauhuissaan, kertoo järjestelmää kehittänyt tohtori Jagdish Purohit.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Mies maatilalla

Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

Brasilialaiseen Entre Rios do Oesten kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua. Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitetaan terveyteen ja koulutukseen.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset