Vesi ja terveys | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Vesi ja terveys

Elääkseen ihminen tarvitsee päivässä yhdestä neljään litraan vetta, puolet juomavettä ja toinen puoli ruoan mukana. Lisäksi vettä tarvitaan peseytymiseen. YK:n suositusten mukaan jokaisella tulisi olla 15-20 litraa puhdasta vettä päivää kohti. Monissa kehitysmaissa tästä tavoitteesta jäädään jälkeen ja vastaavasti Suomessa vettä kulutetaan keskimäärin 200 litraa henkeä kohti vuorokaudessa.

Vesi on elämän perusta ja ihmisoikeus. Elossa säilymiseen ihminen tarvitsee 1 – 4 litraa puhdasta vettä päivässä ilmastosta riippuen. Veden tarpeesta noin puolet saadaan ruoan mukana ja loput nesteenä. Päivittäinen tarve on kuitenkin suurempi, sillä peseytymiseenkin tarvitaan puhdasta vettä. UNICEF:in laskelmien mukaan jokaisella tulisi olla käytössään puhdasta vettä vähintään 15 – 20 litraa vuorokaudessa pysyäkseen elossa ja terveenä.

YK:n suosituksen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus vähintään 20 litraan vettä 15 minuutin kävelymatkan päässä. Veden vähimmistarve ei täyty niissä perheissä, joissa vesi on kannettava kilometrien päästä joka päivä. Kehitysmaiden keskimääräinen vedenkulutus on selkeästi alle UNICEF:in terveysrajan, eli vain 10 – 15 litraa henkeä kohden vuorokaudessa. Suomessa kulutetaan vettä keskimäärin 200 litraa henkeä kohti vuorokaudessa.

Ilman kunnollista juomavettä on 1,1 miljardia ihmistä. Likainen juomavesi on kehitysmaiden suurin terveysriski: siellä sairauksista jopa 80 prosenttia johtuu likaisesta vedestä ja olemattomasta saniteettihuollosta. YK:n mukaan noin puolet maailman sairaalapaikoista täyttyy potilaista, jotka kärsivät huonon veden aiheuttamista sairauksista.

Ripuli kuriin puhtaalla vedellä Ripuli on kehitysmaissa jokapäiväinen kaikenikäisten ongelma, jonka syynä on likainen juomavesi ja huono hygienia. UNICEF:in mukaan joka vuosi esiintyy neljä miljardia ripulitapausta ja sairauteen kuolee arviolta kaksi miljoonaa ihmistä vuosittain.

Ripulin ehkäisy olisi kuitenkin halpaa ja yksinkertaista. Ripulitapauksia voisi UNICEF:in mukaan saada vähennettyä 35 – 39 prosenttia parantamalla juomaveden laatua helpoin kotikonstein, kuten kannellisilla vesiastioilla, asianmukaisella säilytyksellä ja vedenpuhdistustableteilla. Kun lisäksi kädet pestään puhtaalla vedellä ja saippualla sekä parannetaan saniteettihygieniaa, voidaan ripulitapauksia vähentää kaikkiaan jopa 45 prosenttia.

Ripuli aiheuttaa vuosittain huomattavaa taloudellista haittaa perheille ja kansantalouksille. Mikäli YK:n vesi- ja saniteettitavoite saavutetaan, tuottaa ripulin väheneminen WHO:n arvoiden mukaan kaikkiaan 700 miljoonaa dollaria.

Ripulin uhreista yli 90 prosenttia, eli noin 1,8 miljoonaa, on alle viisivuotiaita lapsia. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa pikkulapsen riski kuolla ripuliin on 520-kertainen Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin verrattuna. Ripuli on kehitysmaiden alle viisivuotiaiden lasten tappavin tauti.

Kehitysmaiden lapset yleisesti sairastavat ripulin neljä, viisi kertaa vuodessa. Toistuvat ripulit voivat aiheuttaa lapsille pysyviä, koko loppuelämän vaikuttavia fyysisiä ja psyykkisiä vaurioita. Ripulien heikentämät lapset lisäksi kärsivät enemmän aliravitsemuksesta ja sairastuvat helpommin muihin tulehdussairauksiin, jotka useinkin ovat kuolemaan johtavia.

Malaria, bilhartsia ja madot vähemmäksi Perinteiset vesipisteet – avoimet kaivot, lammikot, joet ja järvet - ovat usein varsinaisia tautipesiä. Vesipisteiden äärellä tavallisesti pestään pyykit, peseydytään, juotetaan karja ja noudetaan juomavesi. Kehitysmaissa yhdyskuntien jätevesistä 90 prosenttia ja teollisuuden jätevesistä 70 prosenttia lasketaan käsittelemättöminä suoraan vesistöihin. Saastuneessa vedessä viihtyvät muun muassa ripulia aiheuttavat bakteerit ja virukset sekä monenlaiset vakavia sairauksia aiheuttavat loiset ja madot. Teollisuuden jätevesissä on lisäksi runsaasti haitallisia kemikaaleja.

Vesiperäisten sairauksien vähentämisessä ensiarvoisen tärkeää on varmistaa juomaveden puhtaus ja suojata vesilähteet likaantumiselta. Vesi- ja saniteettihuoltoa rakentamalla ja parantamalla UNICEF:in arvioiden mukaan voidaan esimerkiksi bilhartsia-tartuntoja vähentää jopa 77 prosentilla ja trakoomaa 25 prosentilla. Järjestetty vesihuolto on kaiken perusta myös malarian kuriin saamisessa. Tautia levittävä moskiitto kehittyy seisovassa vedessä, joten kattamalla avoimet kaivot, vesisäiliöt ja lähteet voidaan tautia torjua tuloksekkaasti.

Lavantauti, kolera, suolistomadot, trakooma, bilhartsia ja malaria ovat yleisiä kehitysmaiden tauteja. Esimerkiksi erilaisista suolistomadoista UNICEF:in mukaan kärsii 10 prosenttia kehitysmaiden asukkaista. Sisäelimiä tuhoava bilhartsia-loinen on arviolta 200 miljoonan ihmisen vitsauksena. Lisäksi malariaa sairastaa 300 – 500 miljoonaa ihmistä ja miljoona alle viisivuotiasta kuolee siihen vuosittain.

Asianmukainen vesihuolto on tarpeen ihmisten suojelemiseksi saastuneelta pohjavedeltä. Varsinkin Aasian maissa lannoitteet ja torjunta-aineet ovat pilanneet vesilähteitä. Pohjavesi myös luonnostaan useissa maissa sisältää liikaa fluoria tai on maaperästä liuennen arseenin pilaamaa. Molempien jatkuva yliannostus aiheuttaa vakavia, jopa kuolemaan johtavia sairauksia. Liian korkeasta veden fluoripitoisuudesta johtuvasta fluoroosista kärsivät kymmenet miljoonat ihmiset 25 maassa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia