(IPS) -- Venezuelan presidentin Nicolás Maduron elokuussa ilmoittamat uudistukset uhkaavat vain syventää maan taloudellista ahdinkoa, jota kuvataan Latinalaisen Amerikan nykyhistorian pahimmaksi.

Maduro päätti muun muassa nostaa minipalkan 35-kertaiseksi, lisätä sosiaalitukia, jäädyttää perustarvikkeiden hintoja ja korottaa arvonlisäveroa. Maan rahayksiköstä leikattiin viisi nollaa, jotta leivän ostamiseen ei enää tarvittaisi miljoonia bolivareja.

”Hinnat ovat kaksinkertaistuneet, esimerkiksi kananmunat maksavat nyt tuplasti sen, mitä heinäkuussa. Jouduimme ojasta allikkoon”, sähkömies Andrés Chacín valittaa.

Hänen mukaansa seuraavat viikot ratkaisevat, jääkö kolmihenkiselle perheelle muuta vaihtoehtoa kuin lähteä maasta.

Palkkauudistus kaataa yrityksiä

”Uudistukset iskevät kovimmin yrityksiin, kuten pankkeihin ja yksityisiin terveysklinikoihin tai kouluihin”, Metropolitana-yliopiston taloustieteen professori Luis Oliveros arvioi.

”Yli 90 prosenttia asiakkaistani uhkaa mennä nurin uuden minimipalkan takia”, sanoo nimettömänä esiintyvä kirjanpitotoimiston johtaja, joka palvelee noin 200:aa pientä ja keskisuurta yritystä.

Hallituskin olettaa, että moni firma sulkee ovensa tai vähentää väkeä ennen syyskuuta. Uusi minimipalkka tulee silloin voimaan, ja valtio on luvannut tukea yritysten palkanmaksua kolmen kuukauden ajan.

”Hallituksen keinot edellyttävät vastikkeettoman rahan lisäämistä kiertoon. Kriisistä kärsivät jatkossakin eniten köyhät, joilla ei ole mitään puskureita, ja heitä tulee koko ajan lisää keskiluokan kutistuessa”, Oliveros ennustaa.

Kaikki mittarit punaisella

Viime vuonna Venezuelan 32-miljoonaisesta väestöstä eli köyhyydessä tulojen perusteella 87 prosenttia ja elintasolla mitattuna 51 prosenttia, paikallisten yliopistojen selvitys kertoo. Tuorein virallinen tilasto vuodelta 2012 ilmoittaa köyhien osuudeksi 33 prosenttia.

Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa, että Venezuelan inflaatio yltää vuoden lopussa miljoonaan prosenttiin.  Yliopistollisen selvityksen mukaan 80 prosenttia asukkaista kärsii ruokapulasta. Terveysjärjestöt raportoivat, että malaria, tuberkuloosi ja muut tarttuvat taudit yleistyvät.

Lääkäriliiton mukaan 22 000 ammattikunnan jäsentä on lähtenyt maasta vuodesta 2014 lähtien. Lakot ovat yleisiä julkisissa sairaaloissa tarvikepulan ja muiden ongelmien vuoksi.

Talouskurjuuden rajuin seuraus on maastamuutto. YK:n mukaan Venezuelasta on lähtenyt kolmessa vuodessa 2,3 miljoonaa henkeä. Pääkohteina ovat Latinalaisen Amerikan maat, mutta menijöitä on myös Yhdysvaltoihin ja Espanjaan.

Zimbabwen ja Kuuban tiellä

”Maduro koettaa palauttaa kansan ostovoiman painamalla lisää rahaa. Hän haluaa säilyttää asemansa mutta vaarantaa sen romuttamalla talouden”, Simón Bolívar -yliopiston politiikan tutkimuksen johtaja Colette Capriles arvioi.

Oliverosin mukaan Venezuelan kriisi on Latinalaisen Amerikan nykyhistorian pahin ja muistuttaa Zimbabwen vuonna 2008 alkanutta kurimusta, jossa hinnat tuplaantuivat 24 tunnin välein. ”Eikä Zimbabwessa kansantuote kutistunut, kuten Venezuelassa, jossa siitä on kadonnut 45 prosenttia kolmessa vuodessa.”

Eläkkeellä oleva kehitystutkimuksen professori Margarita López Maya ennustaa, että tilanne jatkaa pahenemistaan. ”Maalla ei ole voimavaroja hillitä maksidevalvaatiota ja hyperinflaatiota.”

”Valtaa pitävät klaanit ovat musertaneet sisäisen vastarinnan niin, ettei se pysty saamaan aikaan suunnanmuutosta. Huomattava osa yksityisestä sektorista katoaa, ja siirrymme valtiollisen kollektiivitalouden malliin, kuten Kuubassa”, hän visioi.