Uutiset Venezuelan kehitys

Venezuelan öljyteollisuus hajoaa käsiin

Öljy on Venezuelan liki ainoa vientituote, mutta viime vuosina tuotanto on laskenut. Taustalla on muun muassa korruptio ja talouden huono tila.
Kaksi miestä ja kalastusvene
Carirubanan kunnassa Venezuelan rannikolla sijaitsee maailman suurimpiin kuuluva öljynjalostamokeskittymä, ja siellä toimii myös Venezuelan toiseksi suurin kalasatama. (Kuva: Yanethe Gamboa / IPS)

(IPS) -- Venezuelan öljyteollisuus on hyvin heikoissa kantimissa, vaikka maalla on maailman suurimmat tunnetut öljyvarat. Taustalla on korruptiota ja huonoa johtamista.

Vuoden 2013 lopulla Venezuela tuotti öljyä liki kolme miljoonaa barrelia päivässä, mutta nyt määrä jää alle kahteen miljoonaan ja uhkaa pudota vielä siitäkin, taloustieteilijä Luis Oliveros sanoo.

Öljy on Venezuelan liki ainoa vientituote. Se tuo 95 prosenttia valuuttatuloista ja muodosti vielä vuosikymmenen puolivälissä yli viidesosan kansantuotteesta. Tuotanto on pääosin valtiollisen PDVSA-yhtiön käsissä.

Korruptiotutkimukset veivät joulkuussa yhtiön aiempia johtajia telkien taa. Maata vuodesta 2013 johtanut presidentti Nicolás Maduro nimitti marraskuun lopulla PVDSA:n johtoon kenraali Manuel Quevedon, jolla ei ole aiempaa kokemusta alalta. Hallitus toivoo, että hän kasvattaa päivätuotantoa miljoonalla barrelilla.

Ei ole varaa investoida

Välitön tavoite on täyttää 1,97 miljoonan barrelin päiväkiintiö, jonka öljyntuottajamaiden järjestö Opec määräsi Venezuelalle kaudelle 2017–2018.

”Pelkästään päivätuotannon pitäminen nykyisessä 1,85 miljoonassa barrelissa vaatisi 3–4 miljoonan euron investoinnin teollisuuteen, eikä rahaa ole”, alan konsulttifirmaa johtava Alberto Cisneros sanoo.

Hän muistuttaa, että Venezuelan taloutta kalvavat lukuisat ongelmat: nelinumeroinen inflaatio, rinnakkaiset valuutat, joiden arvo heikkenee päivittäin, pula ruuasta, lääkkeistä ja välttämättömyystavaroista sekä sadan miljardin euron ulkomaanvelka.

Öljy-yhtiön toiminta on vaikeuksissa myös siksi, että sieltä irtisanottiin 18 000 henkeä eli puolet työvoimasta hallitusta vastustaneen lakon jälkeen vuonna 2003, muistuttaa vuosien 1999–2002 apulaisenergiaministeri Víctor Poleo.

Korruptio räjähti silmille

Korruptio räjähti silmille joulukuussa 2017, jolloin 67 PVDSA:n johtajaa passitettiin vankilaan. Syytteet ulottuvat tuotantolukujen väärentämisestä kavallukseen ja maan itsenäisyyden vaarantamiseen.

Tuomittujen joukossa oli kaksi presidentti Maduron kauden öljyministeriä, Eulogio del Pino ja Nelson Martínez. Kumpikin toimi virka-aikanaan myös PVDSA:n hallituksen puheenjohtajana ja johti sen yhdysvaltalaista tytäryhtiötä Citgoa. Syytteiden mukaan ministerit ajoivat Citgon tuhoon neuvotellessaan sen velkoja uusiksi.

Rikostutkinnassa on myös vuosien 2002–2014 öljyministeri Rafael Ramírez, joka toimi viimeksi maansa YK-suurlähettiläänä vuoden 2017 marraskuuhun asti. Häntä epäillään osallisuudesta rahanpesuun Banca Privada d'Andorran välityksellä.

Espanjalaisen El País -lehden mukaan Ramírezin lähipiirin uskotaan saaneen vähintään kahden miljardin euron laittomat tulot vuosina 1999–2013.

Pakotteet kiihdyttävät kuolemankierrettä

Konsultti Cisneros syyttää Venezuelan öljyntuotannon alamäestä sijoitusten ja ylläpidon puutetta. Esimerkiksi tärkeällä Maracaibojärven alueella tuotettiin 1900-luvulla miljoona barrelia päivässä, mutta nyt vanhentuneen kaluston vuoksi alle puolet siitä.

Texasin Rice-yliopiston tutkija Francisco Monaldi sanoo, että öljyntuonti Venezuelasta Yhdysvaltoihin on pudonnut alle 1,4 miljoonaan barreliin päivässä. Yhdysvallat on ollut vuosikymmeniä Venezuelan öljyn suurin ostaja ja tärkein tulonlähde. Kiinaan viedyllä öljyllä on lähinnä maksettu velkoja.

Presidentti Maduron vasemmistolaista politiikkaa ja omavaltaisia otteita vastustava Yhdysvallat on asettanut Venezuelalle pakotteita, jotka mutkistavat valtion ja PVDSA:n velkajärjestelyjä.

”Asetelma vaikeuttaa yhteisyrityksistä kiinnostuneiden sijoittajien löytämistä. Venezuelan öljyntuotanto näyttää joutuneen kuolemankierteeseen”, Monaldi arvioi.

Cisneros näkee kaksi ratkaisumallia: joko hallitus kääntää talous- ja öljypolitiikkansa suunnan tai maan johto vaihtuu.

Maailman halvinta bensaa

(IPS) -- Venezuelan öljyntuotannon ahdinko iskee kovimmin jalostamoihin. Niiden kapasiteetti on 1,3 miljoonaa barrelia päivässä, mutta siitä on käytössä 30–35 prosenttia. ”Emme pysty tyydyttämään edes omia tarpeitamme vaan joudumme tuomaan polttoainetta”, öljyalan konsultti Alberto Cisneros sanoo.

Jakeluongelmat näkyvät 1 650 bensiiniasemalla maassa, jossa on 31 miljoonaa asukasta ja 4 miljoonaa moottoriajoneuvoa.

Bensiinin hinta on Venezuelassa maailman halvin: litra maksaa yhden bolivarin, joka vastaa virallisen vaihtokurssin mukaan alle kymmentä eurosenttiä ja mustassa pörssissä alle sentin tuhannesosaa.

Halpa hinta on kiihdyttänyt polttoaineen salakuljetusta Kolumbiaan, Brasiliaan ja Karibialle. Salakauppaa koetetaan suitsia valvonnalla ja säännöstelyllä, joista puolestaan seuraa bensapulaa ja pitkiä jonoja varsinkin rajaseudun huoltoasemilla.

Venezuelan kehitys kehitysenergiatalous Venezuela Suomen IPS

Lue myös

Mies puolilähikuvassa.

Nicolás Maduron johtama Venezuela on täydessä humanitaarisessa kriisissä – ”Taloudellisesti ja sosiaalisesti maa on jo romahtanut”

Unohdetut kriisit -sarjamme toinen osa kertoo Venezuelasta, jossa talousongelmat ja huono hallinto ovat johtaneet yhteen maailman pahimmista ruokakriiseistä. Diktaattorin ottein hallitsevan presidentti Maduron vallasta hyötyvät ainakin Venezuelan armeija, Venäjä, Kiina ja Kuuba, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mikael Wigell.
Venezuelan lippu Euroopan parlamentin istuntosalissa osallistujien pöytien edustalla

Näkökulma: Oikeusjuttuun Nicolás Maduroa vastaan voi olla kansanterveydellisiä perusteita

Lääketieteen professori Akash Goel ehdottaa, että kansainvälinen rikostuomioistuin nostaisi Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan syytteen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syynä on kansan näännyttäminen nälkään.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ja YK:n pääsihteeri António Guterres kättelevät

Tutkijat vaativat YK:ta julistamaan Venezuelaan täyden humanitaarisen kriisin – ”Terveysjärjestelmä on romahtamassa”

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch sekä Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat tekivät vuoden ajan työtä selvittääkseen Venezuelan kriisin laajuuden. Niiden mukaan maan viranomaiset eivät voi enää piilotella todellisuutta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi