Uutiset Venezuelan kehitys

Venezuelan öljyteollisuus hajoaa käsiin

Öljy on Venezuelan liki ainoa vientituote, mutta viime vuosina tuotanto on laskenut. Taustalla on muun muassa korruptio ja talouden huono tila.
Kaksi miestä ja kalastusvene
Carirubanan kunnassa Venezuelan rannikolla sijaitsee maailman suurimpiin kuuluva öljynjalostamokeskittymä, ja siellä toimii myös Venezuelan toiseksi suurin kalasatama. (Kuva: Yanethe Gamboa / IPS)

(IPS) -- Venezuelan öljyteollisuus on hyvin heikoissa kantimissa, vaikka maalla on maailman suurimmat tunnetut öljyvarat. Taustalla on korruptiota ja huonoa johtamista.

Vuoden 2013 lopulla Venezuela tuotti öljyä liki kolme miljoonaa barrelia päivässä, mutta nyt määrä jää alle kahteen miljoonaan ja uhkaa pudota vielä siitäkin, taloustieteilijä Luis Oliveros sanoo.

Öljy on Venezuelan liki ainoa vientituote. Se tuo 95 prosenttia valuuttatuloista ja muodosti vielä vuosikymmenen puolivälissä yli viidesosan kansantuotteesta. Tuotanto on pääosin valtiollisen PDVSA-yhtiön käsissä.

Korruptiotutkimukset veivät joulkuussa yhtiön aiempia johtajia telkien taa. Maata vuodesta 2013 johtanut presidentti Nicolás Maduro nimitti marraskuun lopulla PVDSA:n johtoon kenraali Manuel Quevedon, jolla ei ole aiempaa kokemusta alalta. Hallitus toivoo, että hän kasvattaa päivätuotantoa miljoonalla barrelilla.

Ei ole varaa investoida

Välitön tavoite on täyttää 1,97 miljoonan barrelin päiväkiintiö, jonka öljyntuottajamaiden järjestö Opec määräsi Venezuelalle kaudelle 2017–2018.

”Pelkästään päivätuotannon pitäminen nykyisessä 1,85 miljoonassa barrelissa vaatisi 3–4 miljoonan euron investoinnin teollisuuteen, eikä rahaa ole”, alan konsulttifirmaa johtava Alberto Cisneros sanoo.

Hän muistuttaa, että Venezuelan taloutta kalvavat lukuisat ongelmat: nelinumeroinen inflaatio, rinnakkaiset valuutat, joiden arvo heikkenee päivittäin, pula ruuasta, lääkkeistä ja välttämättömyystavaroista sekä sadan miljardin euron ulkomaanvelka.

Öljy-yhtiön toiminta on vaikeuksissa myös siksi, että sieltä irtisanottiin 18 000 henkeä eli puolet työvoimasta hallitusta vastustaneen lakon jälkeen vuonna 2003, muistuttaa vuosien 1999–2002 apulaisenergiaministeri Víctor Poleo.

Korruptio räjähti silmille

Korruptio räjähti silmille joulukuussa 2017, jolloin 67 PVDSA:n johtajaa passitettiin vankilaan. Syytteet ulottuvat tuotantolukujen väärentämisestä kavallukseen ja maan itsenäisyyden vaarantamiseen.

Tuomittujen joukossa oli kaksi presidentti Maduron kauden öljyministeriä, Eulogio del Pino ja Nelson Martínez. Kumpikin toimi virka-aikanaan myös PVDSA:n hallituksen puheenjohtajana ja johti sen yhdysvaltalaista tytäryhtiötä Citgoa. Syytteiden mukaan ministerit ajoivat Citgon tuhoon neuvotellessaan sen velkoja uusiksi.

Rikostutkinnassa on myös vuosien 2002–2014 öljyministeri Rafael Ramírez, joka toimi viimeksi maansa YK-suurlähettiläänä vuoden 2017 marraskuuhun asti. Häntä epäillään osallisuudesta rahanpesuun Banca Privada d'Andorran välityksellä.

Espanjalaisen El País -lehden mukaan Ramírezin lähipiirin uskotaan saaneen vähintään kahden miljardin euron laittomat tulot vuosina 1999–2013.

Pakotteet kiihdyttävät kuolemankierrettä

Konsultti Cisneros syyttää Venezuelan öljyntuotannon alamäestä sijoitusten ja ylläpidon puutetta. Esimerkiksi tärkeällä Maracaibojärven alueella tuotettiin 1900-luvulla miljoona barrelia päivässä, mutta nyt vanhentuneen kaluston vuoksi alle puolet siitä.

Texasin Rice-yliopiston tutkija Francisco Monaldi sanoo, että öljyntuonti Venezuelasta Yhdysvaltoihin on pudonnut alle 1,4 miljoonaan barreliin päivässä. Yhdysvallat on ollut vuosikymmeniä Venezuelan öljyn suurin ostaja ja tärkein tulonlähde. Kiinaan viedyllä öljyllä on lähinnä maksettu velkoja.

Presidentti Maduron vasemmistolaista politiikkaa ja omavaltaisia otteita vastustava Yhdysvallat on asettanut Venezuelalle pakotteita, jotka mutkistavat valtion ja PVDSA:n velkajärjestelyjä.

”Asetelma vaikeuttaa yhteisyrityksistä kiinnostuneiden sijoittajien löytämistä. Venezuelan öljyntuotanto näyttää joutuneen kuolemankierteeseen”, Monaldi arvioi.

Cisneros näkee kaksi ratkaisumallia: joko hallitus kääntää talous- ja öljypolitiikkansa suunnan tai maan johto vaihtuu.

Maailman halvinta bensaa

(IPS) -- Venezuelan öljyntuotannon ahdinko iskee kovimmin jalostamoihin. Niiden kapasiteetti on 1,3 miljoonaa barrelia päivässä, mutta siitä on käytössä 30–35 prosenttia. ”Emme pysty tyydyttämään edes omia tarpeitamme vaan joudumme tuomaan polttoainetta”, öljyalan konsultti Alberto Cisneros sanoo.

Jakeluongelmat näkyvät 1 650 bensiiniasemalla maassa, jossa on 31 miljoonaa asukasta ja 4 miljoonaa moottoriajoneuvoa.

Bensiinin hinta on Venezuelassa maailman halvin: litra maksaa yhden bolivarin, joka vastaa virallisen vaihtokurssin mukaan alle kymmentä eurosenttiä ja mustassa pörssissä alle sentin tuhannesosaa.

Halpa hinta on kiihdyttänyt polttoaineen salakuljetusta Kolumbiaan, Brasiliaan ja Karibialle. Salakauppaa koetetaan suitsia valvonnalla ja säännöstelyllä, joista puolestaan seuraa bensapulaa ja pitkiä jonoja varsinkin rajaseudun huoltoasemilla.

Venezuelan kehitys kehitysenergiatalous Venezuela Suomen IPS

Lue myös

Mies puolilähikuvassa.

Nicolás Maduron johtama Venezuela on täydessä humanitaarisessa kriisissä – ”Taloudellisesti ja sosiaalisesti maa on jo romahtanut”

Unohdetut kriisit -sarjamme toinen osa kertoo Venezuelasta, jossa talousongelmat ja huono hallinto ovat johtaneet yhteen maailman pahimmista ruokakriiseistä. Diktaattorin ottein hallitsevan presidentti Maduron vallasta hyötyvät ainakin Venezuelan armeija, Venäjä, Kiina ja Kuuba, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mikael Wigell.
Venezuelan lippu Euroopan parlamentin istuntosalissa osallistujien pöytien edustalla

Näkökulma: Oikeusjuttuun Nicolás Maduroa vastaan voi olla kansanterveydellisiä perusteita

Lääketieteen professori Akash Goel ehdottaa, että kansainvälinen rikostuomioistuin nostaisi Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan syytteen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syynä on kansan näännyttäminen nälkään.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ja YK:n pääsihteeri António Guterres kättelevät

Tutkijat vaativat YK:ta julistamaan Venezuelaan täyden humanitaarisen kriisin – ”Terveysjärjestelmä on romahtamassa”

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch sekä Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat tekivät vuoden ajan työtä selvittääkseen Venezuelan kriisin laajuuden. Niiden mukaan maan viranomaiset eivät voi enää piilotella todellisuutta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija