Uutiset Venezuelan kehitys

Venezuelan öljyteollisuus hajoaa käsiin

Öljy on Venezuelan liki ainoa vientituote, mutta viime vuosina tuotanto on laskenut. Taustalla on muun muassa korruptio ja talouden huono tila.
Kaksi miestä ja kalastusvene
Carirubanan kunnassa Venezuelan rannikolla sijaitsee maailman suurimpiin kuuluva öljynjalostamokeskittymä, ja siellä toimii myös Venezuelan toiseksi suurin kalasatama. (Kuva: Yanethe Gamboa / IPS)

(IPS) -- Venezuelan öljyteollisuus on hyvin heikoissa kantimissa, vaikka maalla on maailman suurimmat tunnetut öljyvarat. Taustalla on korruptiota ja huonoa johtamista.

Vuoden 2013 lopulla Venezuela tuotti öljyä liki kolme miljoonaa barrelia päivässä, mutta nyt määrä jää alle kahteen miljoonaan ja uhkaa pudota vielä siitäkin, taloustieteilijä Luis Oliveros sanoo.

Öljy on Venezuelan liki ainoa vientituote. Se tuo 95 prosenttia valuuttatuloista ja muodosti vielä vuosikymmenen puolivälissä yli viidesosan kansantuotteesta. Tuotanto on pääosin valtiollisen PDVSA-yhtiön käsissä.

Korruptiotutkimukset veivät joulkuussa yhtiön aiempia johtajia telkien taa. Maata vuodesta 2013 johtanut presidentti Nicolás Maduro nimitti marraskuun lopulla PVDSA:n johtoon kenraali Manuel Quevedon, jolla ei ole aiempaa kokemusta alalta. Hallitus toivoo, että hän kasvattaa päivätuotantoa miljoonalla barrelilla.

Ei ole varaa investoida

Välitön tavoite on täyttää 1,97 miljoonan barrelin päiväkiintiö, jonka öljyntuottajamaiden järjestö Opec määräsi Venezuelalle kaudelle 2017–2018.

”Pelkästään päivätuotannon pitäminen nykyisessä 1,85 miljoonassa barrelissa vaatisi 3–4 miljoonan euron investoinnin teollisuuteen, eikä rahaa ole”, alan konsulttifirmaa johtava Alberto Cisneros sanoo.

Hän muistuttaa, että Venezuelan taloutta kalvavat lukuisat ongelmat: nelinumeroinen inflaatio, rinnakkaiset valuutat, joiden arvo heikkenee päivittäin, pula ruuasta, lääkkeistä ja välttämättömyystavaroista sekä sadan miljardin euron ulkomaanvelka.

Öljy-yhtiön toiminta on vaikeuksissa myös siksi, että sieltä irtisanottiin 18 000 henkeä eli puolet työvoimasta hallitusta vastustaneen lakon jälkeen vuonna 2003, muistuttaa vuosien 1999–2002 apulaisenergiaministeri Víctor Poleo.

Korruptio räjähti silmille

Korruptio räjähti silmille joulukuussa 2017, jolloin 67 PVDSA:n johtajaa passitettiin vankilaan. Syytteet ulottuvat tuotantolukujen väärentämisestä kavallukseen ja maan itsenäisyyden vaarantamiseen.

Tuomittujen joukossa oli kaksi presidentti Maduron kauden öljyministeriä, Eulogio del Pino ja Nelson Martínez. Kumpikin toimi virka-aikanaan myös PVDSA:n hallituksen puheenjohtajana ja johti sen yhdysvaltalaista tytäryhtiötä Citgoa. Syytteiden mukaan ministerit ajoivat Citgon tuhoon neuvotellessaan sen velkoja uusiksi.

Rikostutkinnassa on myös vuosien 2002–2014 öljyministeri Rafael Ramírez, joka toimi viimeksi maansa YK-suurlähettiläänä vuoden 2017 marraskuuhun asti. Häntä epäillään osallisuudesta rahanpesuun Banca Privada d'Andorran välityksellä.

Espanjalaisen El País -lehden mukaan Ramírezin lähipiirin uskotaan saaneen vähintään kahden miljardin euron laittomat tulot vuosina 1999–2013.

Pakotteet kiihdyttävät kuolemankierrettä

Konsultti Cisneros syyttää Venezuelan öljyntuotannon alamäestä sijoitusten ja ylläpidon puutetta. Esimerkiksi tärkeällä Maracaibojärven alueella tuotettiin 1900-luvulla miljoona barrelia päivässä, mutta nyt vanhentuneen kaluston vuoksi alle puolet siitä.

Texasin Rice-yliopiston tutkija Francisco Monaldi sanoo, että öljyntuonti Venezuelasta Yhdysvaltoihin on pudonnut alle 1,4 miljoonaan barreliin päivässä. Yhdysvallat on ollut vuosikymmeniä Venezuelan öljyn suurin ostaja ja tärkein tulonlähde. Kiinaan viedyllä öljyllä on lähinnä maksettu velkoja.

Presidentti Maduron vasemmistolaista politiikkaa ja omavaltaisia otteita vastustava Yhdysvallat on asettanut Venezuelalle pakotteita, jotka mutkistavat valtion ja PVDSA:n velkajärjestelyjä.

”Asetelma vaikeuttaa yhteisyrityksistä kiinnostuneiden sijoittajien löytämistä. Venezuelan öljyntuotanto näyttää joutuneen kuolemankierteeseen”, Monaldi arvioi.

Cisneros näkee kaksi ratkaisumallia: joko hallitus kääntää talous- ja öljypolitiikkansa suunnan tai maan johto vaihtuu.

Maailman halvinta bensaa

(IPS) -- Venezuelan öljyntuotannon ahdinko iskee kovimmin jalostamoihin. Niiden kapasiteetti on 1,3 miljoonaa barrelia päivässä, mutta siitä on käytössä 30–35 prosenttia. ”Emme pysty tyydyttämään edes omia tarpeitamme vaan joudumme tuomaan polttoainetta”, öljyalan konsultti Alberto Cisneros sanoo.

Jakeluongelmat näkyvät 1 650 bensiiniasemalla maassa, jossa on 31 miljoonaa asukasta ja 4 miljoonaa moottoriajoneuvoa.

Bensiinin hinta on Venezuelassa maailman halvin: litra maksaa yhden bolivarin, joka vastaa virallisen vaihtokurssin mukaan alle kymmentä eurosenttiä ja mustassa pörssissä alle sentin tuhannesosaa.

Halpa hinta on kiihdyttänyt polttoaineen salakuljetusta Kolumbiaan, Brasiliaan ja Karibialle. Salakauppaa koetetaan suitsia valvonnalla ja säännöstelyllä, joista puolestaan seuraa bensapulaa ja pitkiä jonoja varsinkin rajaseudun huoltoasemilla.

Venezuelan kehitys kehitysenergiatalous Venezuela Suomen IPS

Lue myös

Venezuelan lippu Euroopan parlamentin istuntosalissa osallistujien pöytien edustalla

Näkökulma: Oikeusjuttuun Nicolás Maduroa vastaan voi olla kansanterveydellisiä perusteita

Lääketieteen professori Akash Goel ehdottaa, että kansainvälinen rikostuomioistuin nostaisi Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan syytteen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syynä on kansan näännyttäminen nälkään.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ja YK:n pääsihteeri António Guterres kättelevät

Tutkijat vaativat YK:ta julistamaan Venezuelaan täyden humanitaarisen kriisin – ”Terveysjärjestelmä on romahtamassa”

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch sekä Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat tekivät vuoden ajan työtä selvittääkseen Venezuelan kriisin laajuuden. Niiden mukaan maan viranomaiset eivät voi enää piilotella todellisuutta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.