Uutiset

Venezuelan öljydiplomatian tulevaisuus askarruttaa

Kuuban talous on Venezuelan kauppakumppaneista haavoittuvin muutoksille, jos Chávezin linjasta luovutaan, kirjoittaa Mario Osava.
(Kuva: rhonal / Flickr.com / cc 2.0)

(IPS) -- Venezuelassa jännitetään, kuka valitaan edesmenneen Hugo Chávezin seuraajaksi huhtikuun 14. päivän presidentinvaaleissa. Naapureita kiinnostaa enemmän Venezuelan talouden kehitys.

Erityisen riippuvainen Venezuelasta ja sen öljystä on Kuuba. Venezuela vastaa noin viidesosasta Kuuban tavara- ja palvelukauppaa. Neuvostoliiton osuus oli aikoinaan 30 prosenttia, ja sen romahtaminen syöksi Kuuban köyhyyteen, Kolumbiassa työskentelevä kuubalainen taloustieteilijä Pável Vidal muistuttaa.

Vidalin mukaan Venezuelan-kaupan asteittainenkin väheneminen ajaisi Kuuban lamaan.

Vaikka Kuuban matkailuala on nyt vahvempi kuin ennen 1990-luvun talouskriisiä, maan palkansaajien ja eläkeläisten ostovoima on vain 27 prosenttia vuoden 1989 tasosta, Vidal sanoo.

Lääkäreitä öljyä vastaan

Tutkija Carlos Alzugaray uskoo, että molempia osapuolia hyödyttävät suhteet Kuuban kanssa jatkuvat, vaikka oikeisto-oppositio voittaisi Venezuelan vaalit.

Kuuba ostaa Venezuelasta öljyä edullisin ehdoin, mutta vastineeksi se on lähettänyt yli 50 000 lääketieteen ja muiden alojen ammattilaista Venezuelaan. Pelkästään lääkintäpalvelujen vienti hipoo miljardia euroa vuodessa.

Kuuballe koituisi ongelmia, jos Venezuelaan lähetetyt äkkiä palaisivat, mutta uhkaa ei pidetä kovin todennäköisenä.

Chávezilaisen linjan pitäisi jatkua kuusi vuotta, jotta Kuuba ehtisi neuvotella itselleen yhtä edullista öljyä – mahdollisesti Angolasta tai Algeriasta – ja kehittää omaa öljyntuotantoaan sekä uudistaa talouttaan, analyytikot laskevat.

Kehitysapua Karibialla

Myös Nicaragua on hyötynyt Venezuelan halvasta öljystä, jota se on vuodesta 2007 lähtien ostanut noin 400 miljoonan euron edestä vuodessa. Nicaraguan talous on viime vuosina kohentunut, mikä auttaa sitä kestämään mahdolliset muutokset, taloustieteilijä Adolfo Acevedo sanoo.

Nicaraguan johto ei kuitenkaan odota nopeita muutoksia, sillä yhteistyöstä sovittiin jo ennen kuin Chávez tuli valtaan 1999.

Meksiko ja Venezuela sitoutuivat vuonna 1980 toimittamaan öljyä edullisesti 11 maalle Karibialla ja Keski-Amerikassa, Venezuelan Nicaraguan-lähettiläs José Arrúe kertoo. Chávez laajensi tätä kehitysyhteistyötä merkittävästi vuonna 2005.

Chávez suunnitteli myös öljynjalostamon rakentamista Nicaraguaan, mutta hanke joudutaan neuvottelemaan uudelleen vaalien jälkeen.

Vaalien voittajaksi povataan Chávezin seuraajakseen toivomaa ja nyt väliaikaisesti tehtävää hoitavaa Nicolás Maduroa. Gallupit lupaavat hänelle 49 prosentin kannatusta, kun tärkein vastaehdokas, oikeiston Henrique Capriles, saisi noin 35 prosenttia äänistä.

Brasilian vienti kasvoi

Brasilia ei ole riippuvainen Venezuelan öljystä, mutta se pelkää vientinsä kutistuvan, jos naapurimaa ajautuu talousvaikeuksiin. Vaikka Venezuelaan menee vain reilu prosentti Brasilian viennistä, määrä kuusinkertaistui kymmenen viime vuoden aikana ja kauppa on reilusti ylijäämäistä.

"Brasilian edut vaarantuvat, kun Venezuelan on ryhdyttävä hillitsemään inflaatiota ja valtion velkaa. Se merkitsee korotuksia veroihin ja polttoaineen hintaan", brasilialainen ex-diplomaatti ja elinkeinoelämän vaikuttaja Rubens Barbosa pohtii.

Brasilialaisilla rakennusyhtiöillä on Venezuelassa hankkeita 15 miljardin euron arvosta. Venezuelan talouden romahdusta ei kuitenkaan tarvitse pelätä niin kauan kuin öljyn hinta on korkealla, hän arvioi.

Venezuelan kehitys politiikkatalouskauppaliiketoiminta BrasiliaVenezuelaKaribiaKuuba Suomen IPS

Lue myös

Venezuelan lippu Euroopan parlamentin istuntosalissa osallistujien pöytien edustalla

Näkökulma: Oikeusjuttuun Nicolás Maduroa vastaan voi olla kansanterveydellisiä perusteita

Lääketieteen professori Akash Goel ehdottaa, että kansainvälinen rikostuomioistuin nostaisi Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan syytteen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syynä on kansan näännyttäminen nälkään.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ja YK:n pääsihteeri António Guterres kättelevät

Tutkijat vaativat YK:ta julistamaan Venezuelaan täyden humanitaarisen kriisin – ”Terveysjärjestelmä on romahtamassa”

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch sekä Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat tekivät vuoden ajan työtä selvittääkseen Venezuelan kriisin laajuuden. Niiden mukaan maan viranomaiset eivät voi enää piilotella todellisuutta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset