Uutiset Venezuelan kehitys

Venezuelan media kamppailee talouskriisin ja kovan politiikan kourissa

Digitaalinen media on Venezuelassa korvannut perinteisen, sillä moni perinteinen media on joutunut lopettamaan tai siirtynyt hallituksen valvontaan. Hallitusta arvostelevien verkkolehtien tekijät kertovat toistuvista sulkemisista, hakkeroinnista ja hyökkäyksistä sivustojen kaatamiseksi.
Nettimedia El Estímulon toimitus Venezuelassa
Nettiportaali El Estímulon tomitus edustaa Venezuelan uutta digimediaa. Pöydän päässä päätoimittaja Omar Lugo (Kuva: Humberto Márquez / IPS)

Venezuelan tiedonvälitys räpistelee poliittisen ja taloudellisen kriisin kurimuksessa. Yhä useampi kansalainen etsii tietoa nettijulkaisuista, mutta nekin ovat vaikeuksissa.

Venezuelassa toimii puolensataa uutissivustoa, joita on syntynyt sitä mukaa kuin perinteisiä viestimiä on suljettu tai siirretty valtaapitävien valvontaan.

Maan vanhin ja suosituin tv-asema Radio Caracas TV menetti toimilupansa 2007 presidentti Hugo Chávezin määräyksestä. Vainon kohteeksi joutuivat lukuisat muutkin sähköiset viestimet.

Painettua sanaa näivettivät jo vuonna 2003 voimaan tulleet valuuttasäädökset, joiden vuoksi lehdet eivät pystyneet ostamaan paperia ja muita tarvikkeita. Päivälehdistä tuli viikkolehtiä, ja sivumäärät kutistuivat. Osa lopetti kokonaan, ja toiset siirtyivät verkkoon.

Nicolás Maduron tultua valtaan 2013 kaksi valtakunnallista lehteä ja tv-asema Globovisión vaihtoivat omistajaa ja siirtyivät hallituksen linjalle.

Sananvapausjärjestö Ipys Venezuela on vuodesta 2005 kirjannut sadan joukkoviestimen sulkemisen, joista 60 Maduron kaudella.

Hidasta ja hankalaa

Digitaalinen media on korvannut perinteisen. Kyselyjen mukaan 81 prosenttia Venezuelan netinkäyttäjistä etsii sieltä uutisia, kun vastaava osuus koko Latinalaisessa Amerikassa on 72 prosenttia.

Venezuelan 32 miljoonasta asukkaasta pääsee nettiin 62 prosenttia, mutta nopeudet ovat maanosan alhaisimpia. ”Teknologian puute, netin hitaus ja häirintä ovat vakavia ongelmia digitaaliselle medialle”, uutisportaali El Pitazon toimittaja Yelitza Linares valittaa.

Hallitusta arvostelevien verkkolehtien tekijät kertovat toistuvista sulkemisista, hakkeroinnista ja hyökkäyksistä sivustojen kaatamiseksi.

Tunnettu toimittaja Omar Lugo johtaa nyt El Estímulo -digimediaa. Hänen mukaansa alaa vaivaavat teknisten pulmien ohella samat ongelmat kuin perinteistäkin mediaa: tiedonsaannin vaikeudet, sensuuri, itsesensuuri ja talousahdinko.

”Viralliset tietolähteet on suljettu riippumattomalta journalismilta. Talousportaalimme El Interés ei saa haastatteluja ministereiltä tai korkeilta virkamiehiltä. Meillä ei ole pääsyä päätöksentekoa, valtionyhtiöitä tai talous- ja terveystilastoja koskeviin tietoihin”, Lugo kertoo.

Talouskriisi tuntuu kaikkialla, sillä Venezuelan kansantuote on kutistunut 37 prosenttia neljässä vuodessa. Opposition mukaan viime vuoden inflaatio oli 2 700 prosenttia.

Toimittajia vainotaan

Toimittajien työ on vaikeutunut, ja kärjistyneen poliittisen tilanteen raportointi käy vaaralliseksi. Vuoden 2017 katumellakoissa kuoli muutamassa kuukaudessa yli sata henkeä.

Julkinen tila -sananvapausjärjestö kirjasi viime vuonna Venezuelassa 1 001 ilmaisunvapauden loukkausta, joihin mahtuu hyökkäyksiä, uhkauksia, toimittajien pidätyksiä, työvälineiden vahingoittamisia, sensuuria, viestimien sulkemisia ja muita rankaisutoimia.

”Kyse on uimisesta vastavirtaan”, Efecto Cocuyo -sivustoa johtava toimittaja Luz Mely Reyes sanoo. Hänellä on pitkä ura tutkivan ja poliittisen journalismin parissa.

Digimediat ovat liittoutuneet keskenään selvitäkseen vihamielisessä ympäristössä. Reyesin sivusto tekee yhteistyötä myös meksikolaisen, perulaisen ja kolumbialaisen digimedian kanssa.

”Etsimme yhteistyömuotoja parantaaksemme turvallisuuttamme fyysisten ja juridisten hyökkäysten alla”, Lugo vahvistaa. Hän viittaa Venezuelassa valmisteilla olevaan vihapuhelakiin, jonka pelätään kaventavan sananvapautta entisestään.

Lisää haasteita toimittajille tuovat toukokuun 20. päivän presidentinvaalit.

Venezuelan kehitys mediainformaatioteknologiainternetsananvapaustiedotusvälineet Venezuela Suomen IPS

Lue myös

Mies puolilähikuvassa.

Nicolás Maduron johtama Venezuela on täydessä humanitaarisessa kriisissä – ”Taloudellisesti ja sosiaalisesti maa on jo romahtanut”

Unohdetut kriisit -sarjamme toinen osa kertoo Venezuelasta, jossa talousongelmat ja huono hallinto ovat johtaneet yhteen maailman pahimmista ruokakriiseistä. Diktaattorin ottein hallitsevan presidentti Maduron vallasta hyötyvät ainakin Venezuelan armeija, Venäjä, Kiina ja Kuuba, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mikael Wigell.
Venezuelan lippu Euroopan parlamentin istuntosalissa osallistujien pöytien edustalla

Näkökulma: Oikeusjuttuun Nicolás Maduroa vastaan voi olla kansanterveydellisiä perusteita

Lääketieteen professori Akash Goel ehdottaa, että kansainvälinen rikostuomioistuin nostaisi Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan syytteen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syynä on kansan näännyttäminen nälkään.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ja YK:n pääsihteeri António Guterres kättelevät

Tutkijat vaativat YK:ta julistamaan Venezuelaan täyden humanitaarisen kriisin – ”Terveysjärjestelmä on romahtamassa”

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch sekä Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat tekivät vuoden ajan työtä selvittääkseen Venezuelan kriisin laajuuden. Niiden mukaan maan viranomaiset eivät voi enää piilotella todellisuutta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija