Uutiset Venäjän kehitys

Venäläinen kansalaisyhteiskunta ei saa näkyä eikä kuulua

Suomessa vierailleet venäläisjärjestöjen johtajat kertovat, että etenkin laki ulkomaanagenteista vaikeuttaa jatkuvasti toimintaa. Lehdistöinstituutin johtaja Anna Sharogradskajaa on tutkittu myös terrorismiepäiltynä.
Anna Sharogradskajan (oik.) johtama lehdistöinstituutti on luokiteltu Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi. Kuvassa myös Russian LGBT Networkin johtaja Igor Kochetkov sekä Centre of Social Technologiesin johtaja Maria Mihailova. (Kuva: Teija Laakso)

Venäläinen kansalaisyhteiskunta sinnittelee valtion yhä tiukkenevassa otteessa. Moni järjestöaktiivi on viime vuosina kokenut kouriintuntuvasti etenkin ulkomaanagenttilain vaikutukset.

"Sanonnan mukaan lapset saavat näkyä mutta eivät kuulua. Järjestöille tilanne on vielä pahempi: ne eivät saa näkyä eivätkä kuulua", sanoo Pietarissa toimivan Venäjän alueellisen lehdistöinstituutin johtaja Anna Sharogradskaja.

Sharogradskaja vieraili helmikuun alussa Suomessa muiden venäläisten kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa EU–Venäjä-kansalaisyhteiskuntafoorumin yleiskokouksessa. Tällä kertaa hän pääsi maasta, toisin kuin vuonna 2014.

Tuolloin hänet otettiin kiinni lentokentällä hänen ollessaan matkalla Yhdysvaltoihin. Häntä epäiltiin terrorismista ja ekstremismistä, ja samana vuonna myös hänen johtamansa mediaoikeuksia puolustava Regional Press Institute luokiteltiin Venäjän lain mukaan ulkomaiseksi agentiksi.

Sama luokitus on ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan nykyään ainakin 157 muullakin järjestöllä.

Ulkomaanagenttiin ei voi luottaa

Laki ulkomaisista agenteista tuli voimaan Venäjällä vuonna 2012. Se velvoittaa järjestöjä rekisteröitymään ulkomaanagenteiksi, mikäli ne saavat rahoitusta ulkomailta ja mikäli niillä on – erittäin laveasti määriteltynä – poliittista toimintaa. Agenttien pitää ilmoittaa kaikessa toiminnassaan ja julkaisuissaan olevansa ulkomaanagentti – kuin juutalaiset keltaisella tähdellään, Sharogradskaja vertasi.

Ulkomaanagentti-sanalla on Venäjällä huono kaiku, sillä sitä käytettiin Stalinin aikana "pettureista".

"Venäjällä ulkomaanagentti on joku, joka on vakooja, joka toimii omaa maataan vastaan. Ulkomaanagentti on joku, johon ei voi luottaa", Sharogradskaja kertoi keskustelutilaisuudessa Aleksanteri-instituutissa.

Regional Press Instituten lisäksi ulkomaanagenttien listalla on myös muun muassa ay-järjestö Centre for Social and Labor Rights, jonka johtaja Elena Gerasimova kertoi, että syynä oli muun muassa hänen kollegansa kanssa tekemänsä tutkimus Venäjän työoikeuksien suhteesta kansainväliseen lainsäädäntöön.

Agenttiluokituksen jälkeen järjestöjen uskottavuus on ollut vaakalaudalla. Yhteistyö viranomaisten ja muiden tahojen kanssa on vaikeutunut ja kotimaista rahoitusta on käytännössä mahdoton saada.

Samoin on käynyt monelle muulle järjestölle. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan ainakin 27 järjestöä on lopettanut agenttiluokituksen jälkeen toimintansa. Samalla ovat loppuneet myös monet niiden tarjoamat palvelut.

Paha pitää hiljentää

Ulkomaanagenttilaki ei ole ainoa kansalaisyhteiskuntaa koskeva rajoitus Venäjällä. Esimerkiksi sakot luvattomista mielenosoituksista ovat viime aikoina kiristyneet ja muun muassa Ukrainaa tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä käsitteleviin mielenosoituksiin on nykyään käytännössä mahdoton saada lupaa, kertoi Aleksei Kozlov, venäläistä kansalaisyhteiskuntaa tukevan saksalaisen Solidarus-järjestön ihmisoikeusjohtaja.

Ilmapiirin kiristymiseen on monia syitä. Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen etujärjestön Russian LGBT Networkin johtajan Igor Kochetkovin mukaan Venäjällä haikaillaan yhä Neuvostoliiton aikaista yksinkertaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset nähtiin joko hyvinä tai pahoina – ja toimitaan sen mukaisesti.

"Yhteiskunnasta on tullut monimutkaisempi ja moninaisempi. Jos ihmiset eivät ymmärrä jotain, he pitävät sitä automaattisesti pahana. Ja paha pitää tuhota tai hiljentää."

Yhteiskunta on hänen mukaansa myös politisoitunut nopeasti, ensin vuosien 2011–2012 vaalien vastaisten mielenosoitusten, sitten Ukrainan tilanteen vuoksi. Toisaalta positiivisiakin merkkejä on ilmassa.

"Sosiologien tutkimusten mukaan yhä useammat ihmiset uskovat, ettei hallitus kuuntele, mitä ihmisillä on sanottavanaan. Yksi myönteisistä seurauksista on, että ihmiset yrittävät itse enemmän tehdä asioille jotain", Kochetkov sanoi.

Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustajat ovat organisoituneet itse antaakseen tukea sitä tarvitseville.

Venäjän kehitys ihmisoikeudetsananvapauspolitiikkaaktivismidemokratiahallintokansalaisyhteiskunta Venäjä Kehys ry

Lue myös

Juristi Irina Birjukova kirjahyllyn edustalla

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia

Suomessa vierailleen Irina Birjukovan mukaan rankaisemattomuus on johtanut siihen, ettei poliisien tarvitse enää pelätä seurauksia. Toisaalta samaan aikaan yhä useampi myös uskaltaa nousta väärinkäytöksiä vastaan.
Kreml

Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta

Venäjän viranomaiset ovat asettaneet kotiarestiin Anastasija Shevtshenkon, joka on toiminut kielletyssä järjestössä. Amnesty kutsuu oikeuslaitoksen toimia julmiksi, sillä Shevtshenko päästettiin tapaamaan kuoleva tyttärensä vasta viime hetkellä.
Jalkapallostadion, etualalla ihmisiä rannalla

Ihmisoikeusjärjestö: Maailman johtajien boikotoitava jalkapallon MM-kisojen avajaisia Moskovassa

Venäjä on Syyrian liittolainen, ja siksi valtioiden johtajien ei pitäisi matkustaa jalkapallon MM-kisojen avajaisiin, vaatii Human Rights Watch.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”