Uutiset

Venäjän kansalaisjärjestöt Putinin armoilla

"Putinin nimittämässä uudessa duumassa ei ole enää yhtään poliitikkoa, johon voisimme ottaa yhteyttä ympäristöasioissa. Edellisessä sentään oli vielä muutamia, joiden kanssa saatoimme keskustella", kertoo Aledsandr Nikitin, entinen mielipidevanki ja toimittaja. Venäläiset ihmisoikeusaktivistit analysoivat Putinin aikaa ja maansa demokratian tilaa keskiviikkona Helsingissä.
Vladimir Putin

”Viime päivien radikaalien poliittisten muutosten jälkeen olemme alkaneet analysoida Putinin neljän vuoden kautta ja tulleet siihen tulokseen, että Putinin hallitus ei ole ottanut yhtään myönteistä askelta ekologisesta näkökulmasta ajatellen. Itse asiassa se on ollut kuuro kaikille keskusteluyrityksillemme”, toteaa toimittaja Aleksandr Nikitin.

Nikitin tunnetaan vuonna 1996 saamastaan vakoilusyytteestä hänen toimitettuaan tietoja norjalaiselle ympäristöjärjestölle Venäjän Jäämeren laivaston ydinsukellusveneillä sattuneista onnettomuuksista. Nikitin oli Amnesty Internationalin adoptoimana mielipidevankina vuoteen 2000 asti, jolloinVenäjän korkein oikeus vapautti hänet. Nykyisin Nikitin työskentelee ympäristöjärjestö Bellonan tutkijana Pietarissa.

Ekologiset järjestöt kuuluvat Venäjällä laajempaan demokraattiseen liikkeeseen, joka suhtautuu kriittisesti nykyiseen hallintoon ja pyrkii löytämään sille vaihtoehtoja. ”Putinin nimittämässä uudessa duumassa ei ole enää yhtään poliitikkoa, johon voisimme ottaa yhteyttä ympäristöasioissa. Edellisessä sentään oli vielä muutamia, joiden kanssa saatoimme keskustella”, Nikitin jatkaa.

Esimerkkinä Putinin hallinnon asenteesta hän kertoo, miten venäläiset ympäristöjärjestöt keräsivät tarvittavat kolme miljoonaa allekirjoitusta vaatimukselle järjestää kansanäänestys ydinjätteen tuomisesta Venäjälle. ”Luovutimme 3 800 000 allekirjoitusta, joista julistettiin mitättömiksi juuri sen verran, ettei kansanäänestystä järjestetty. Tätä kutsutaan Venäjällä ’ohjatuksi demokratiaksi’”, Nikitin huomauttaa ironisesti.

Maanantaina Venäjän suurimmat ympäristöjärjestöt kokoontuivat Moskovassa tilaisuudessa, jossa ne päättivät perustaa yhteisen vihreän puolueen. Paikalla oli myös Aleksandr Nikitin.”Järjestöjen johto oli yhtä mieltä siitä, että keskinäiset rettelöt on jätettävä taakse ja keskityttävä luomaan demokraattista vastavoimaa Putinille seuraaviin vaaleihin vuodelle 2007.”

Nikitinin mukaan vihreän puolueen perustaminen on yksi viimeisistä keinoista yrittää muuttaa Venäjän kehitystä. ”Venäjän tilanne on johtanut siihen, että eurooppalaiset hallitukset - Skandinavia ja Suomi mukaan luettuna - ovat lakanneet jo kokonaan reagoimasta maamme pelottaviin tapahtumiin. Henkilökohtaisesti minulla on enää hyvin vähän optimismia jäljellä”, Nikitin sanoo.

Venäjän kansalaisten herättävä vastuuseen

Toinen Helsingissä vieraileva ihmisoikeusaktivisti, Tanja Lokshina, kiertää eri maissa kertomassa Venäjän ihmisoikeustilanteesta: ”Saamme kutsuja Pohjois-Eurooppaan enemmän kuin muualle, ja siksi toivomme onkin teissä. Pyrimme jakamaan tietoa maamme tilanteesta ja vaikuttamaan kansalaisyhteiskuntaan ja mediaan. Jos sitä kautta tavoitetaan hallitukset, voidaan ne saada painostamaan puolestaan Venäjän hallitusta.”

Lokshina on Moskovan Helsinki-ryhmän toiminnanjohtaja ja järjestön Ihmisoikeudet Venäjän alueilla -julkaisun päätoimittaja. Moskovan Helsinki-ryhmä on yksi tunnetuimpia ja aktiivisimpia ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta toimivia kansalaisjärjestöjä Venäjällä. ”Venäjän kansa tulee vielä heräämään ja ymmärtämään vastuunsa tilanteesta. Tällä hetkellä se uskoo vielä vahvasti, että Putin merkitsee turvallisuutta ja vakautta. Kansalaiset eivät vielä ymmärrä, että he voivat vaikuttaa asioihin.”

Tshetshenialaisen kirjailijan ja elokuvaohjaajan Islam Elsanovin mukaan jotkut Euroopan maat palauttavat tshetshenit suoraan takaisin Venäjälle, jossa nämä häviävät. ”Suhtautumalla pakeneviin tshetseneihin näin, eurooppalaiset valtiot ovat liittyneet Venäjän toteuttamaan kansanmurhaan”, Elsanov toteaa synkästi.”Tshetsenia on yhtä suurta keskitysleiriä. Se tarvitsee Euroopan apua, jotta Venäjä lopettaisi kansanmurhan.”

Kirjailija on asunut viimeiset pari vuotta PEN:in turvakaupunkiohjelman kautta Norjassa. ”Norja on suhtautunut tshetsenipakolaisiin kaikkein myönteisimmin. Nykyisin sekään ei kuitenkaan enää myönnä tshetseneille pakolaisstatusta humanitaarisista syistä.”

Vierailijoiden kutsujina ovat Suomen Helsinki-komitea, Suomen PEN ja Amnesty Internationalin Suomen osaston Venäjä-ryhmä. Tänään keskiviikkona klo 13-17 Uudella ylioppilastalolla järjestetään seminaari ”Demokratia ja ihmisoikeudet Putinin Venäjällä?”. Seminaarin on vapaa pääsy.

ihmisoikeudetkansalaisyhteiskunta Venäjä

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.
Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.

Tuoreimmat

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta