Uutiset Venäjän kehitys

Venäjää vaaditaan tutkimaan ympäristöaktivistin pahoinpitely

Venäläisjärjestön johtaja pahoinpideltiin ja ryöstettiin tämän kuvattua mahdollisesti laittomia rakennustöitä.
Kukkuloita Gelendžikin kaupungissa Venäjällä
Gelendžik, jossa Andrei Rudomakha tutki ympäristörikoksia, on turistikaupunki Mustanmeren rannalla. (Kuva: Wasile / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Kansainväliset järjestöt vaativat Venäjää tutkimaan joulukuun lopussa sattuneen ympäristöaktivisti Andrei Rudomakhan ja tämän kollegoiden pahoinpitelyn.

Venäläistä Environmental Watch on North Caucasus (EWNC) -järjestö johtava Rudomakha, tämän kaksi kollegaa sekä yksi toimittaja kuvasivat Krasnodarin alueelle Mustanmeren rannalle rakennettavan kartanon rakennustöitä ja hakkuita, joita he epäilivät laittomiksi.

Paluumatkalla kolme naamioitunutta miestä hyökkäsi heidän kimppuunsa. Rudomakha sai kallonmurtumia ja aivotärähdyksen ja hänen nenänsä murtui. Kamerat vietiin. Tapahtuman jälkeen hän ja hänen kollegansa ovat saaneet sähköposteja, joissa heitä painostetaan lähtemään maasta.

Venäjän viranomaiset ovat alkanet tutkia tapahtumia ryöstönä ja pahoinpitelynä. Ympäristöjärjestöjen mukaan kyse on kuitenkin muusta.

”Tämä on tapa esittää hyökkäys kotimaisena rikoksena ja välttää ongelman tunnustaminen: alueen säännölliset rikkomukset ympäristö- ja ihmisoikeusaktivisteja vastaan, ja poliittinen ja systemaattinen paine niitä ryhmiä ja aktivisteja kohtaan, jotka paljastavat nämä rikkomukset”, Rudomakha sanoo kansainvälisen Maan ystävät -ympäristöjärjestön sivuilla.

Järjestöt keräävät parhaillaan nimiä vetoomukseen, jotta tapaus tutkittaisiin kunnolla. Suomen Maan ystävät on vedonnut myös Venäjän Suomen-suurlähetystöön sekä Suomen ulkoministeriöön.

EWNC pyrkii suojelemaan Kaukasuksen alueen ympäristöä, ja se on aiemmin muun muassa paljastanut laittomia maakaappauksia. Sen aktivistit ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi ennenkin.

Vuonna 2016 Venäjä julisti sen ”ulkomaiseksi” agentiksi, mutta luokitus peruttiin viime vuoden lopulla, koska järjestö ei enää saa ulkomaista rahoitusta.

Vuonna 2012 voimaan tullut agenttilaki on vaikuttanut kielteisesti kansalaisjärjestöjen toimintaan. Ulkomaanagentti-sanalla on Venäjällä huono kaiku, sillä sitä käytettiin Stalinin aikana ”pettureista”. Se vaikeuttaa esimerkiksi kotimaisen rahoituksen saamista.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan lain voimaantulon jälkeen ainakin 14 venäläistä ympäristöjärjestöä on lopettanut toimintansa.

Venäjän kehitys mediaaktivismioikeus ja rikosympäristö Venäjä Maan ystävät

Lue myös

Juristi Irina Birjukova kirjahyllyn edustalla

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia

Suomessa vierailleen Irina Birjukovan mukaan rankaisemattomuus on johtanut siihen, ettei poliisien tarvitse enää pelätä seurauksia. Toisaalta samaan aikaan yhä useampi myös uskaltaa nousta väärinkäytöksiä vastaan.
Kreml

Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta

Venäjän viranomaiset ovat asettaneet kotiarestiin Anastasija Shevtshenkon, joka on toiminut kielletyssä järjestössä. Amnesty kutsuu oikeuslaitoksen toimia julmiksi, sillä Shevtshenko päästettiin tapaamaan kuoleva tyttärensä vasta viime hetkellä.
Jalkapallostadion, etualalla ihmisiä rannalla

Ihmisoikeusjärjestö: Maailman johtajien boikotoitava jalkapallon MM-kisojen avajaisia Moskovassa

Venäjä on Syyrian liittolainen, ja siksi valtioiden johtajien ei pitäisi matkustaa jalkapallon MM-kisojen avajaisiin, vaatii Human Rights Watch.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.

Tuoreimmat