Uutiset Venäjän kehitys

Venäjää vaaditaan tutkimaan ympäristöaktivistin pahoinpitely

Venäläisjärjestön johtaja pahoinpideltiin ja ryöstettiin tämän kuvattua mahdollisesti laittomia rakennustöitä.
Kukkuloita Gelendžikin kaupungissa Venäjällä
Gelendžik, jossa Andrei Rudomakha tutki ympäristörikoksia, on turistikaupunki Mustanmeren rannalla. (Kuva: Wasile / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Kansainväliset järjestöt vaativat Venäjää tutkimaan joulukuun lopussa sattuneen ympäristöaktivisti Andrei Rudomakhan ja tämän kollegoiden pahoinpitelyn.

Venäläistä Environmental Watch on North Caucasus (EWNC) -järjestö johtava Rudomakha, tämän kaksi kollegaa sekä yksi toimittaja kuvasivat Krasnodarin alueelle Mustanmeren rannalle rakennettavan kartanon rakennustöitä ja hakkuita, joita he epäilivät laittomiksi.

Paluumatkalla kolme naamioitunutta miestä hyökkäsi heidän kimppuunsa. Rudomakha sai kallonmurtumia ja aivotärähdyksen ja hänen nenänsä murtui. Kamerat vietiin. Tapahtuman jälkeen hän ja hänen kollegansa ovat saaneet sähköposteja, joissa heitä painostetaan lähtemään maasta.

Venäjän viranomaiset ovat alkanet tutkia tapahtumia ryöstönä ja pahoinpitelynä. Ympäristöjärjestöjen mukaan kyse on kuitenkin muusta.

”Tämä on tapa esittää hyökkäys kotimaisena rikoksena ja välttää ongelman tunnustaminen: alueen säännölliset rikkomukset ympäristö- ja ihmisoikeusaktivisteja vastaan, ja poliittinen ja systemaattinen paine niitä ryhmiä ja aktivisteja kohtaan, jotka paljastavat nämä rikkomukset”, Rudomakha sanoo kansainvälisen Maan ystävät -ympäristöjärjestön sivuilla.

Järjestöt keräävät parhaillaan nimiä vetoomukseen, jotta tapaus tutkittaisiin kunnolla. Suomen Maan ystävät on vedonnut myös Venäjän Suomen-suurlähetystöön sekä Suomen ulkoministeriöön.

EWNC pyrkii suojelemaan Kaukasuksen alueen ympäristöä, ja se on aiemmin muun muassa paljastanut laittomia maakaappauksia. Sen aktivistit ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi ennenkin.

Vuonna 2016 Venäjä julisti sen ”ulkomaiseksi” agentiksi, mutta luokitus peruttiin viime vuoden lopulla, koska järjestö ei enää saa ulkomaista rahoitusta.

Vuonna 2012 voimaan tullut agenttilaki on vaikuttanut kielteisesti kansalaisjärjestöjen toimintaan. Ulkomaanagentti-sanalla on Venäjällä huono kaiku, sillä sitä käytettiin Stalinin aikana ”pettureista”. Se vaikeuttaa esimerkiksi kotimaisen rahoituksen saamista.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan lain voimaantulon jälkeen ainakin 14 venäläistä ympäristöjärjestöä on lopettanut toimintansa.

Venäjän kehitys mediaaktivismioikeus ja rikosympäristö Venäjä Maan ystävät

Lue myös

Juristi Irina Birjukova kirjahyllyn edustalla

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia

Suomessa vierailleen Irina Birjukovan mukaan rankaisemattomuus on johtanut siihen, ettei poliisien tarvitse enää pelätä seurauksia. Toisaalta samaan aikaan yhä useampi myös uskaltaa nousta väärinkäytöksiä vastaan.
Kreml

Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta

Venäjän viranomaiset ovat asettaneet kotiarestiin Anastasija Shevtshenkon, joka on toiminut kielletyssä järjestössä. Amnesty kutsuu oikeuslaitoksen toimia julmiksi, sillä Shevtshenko päästettiin tapaamaan kuoleva tyttärensä vasta viime hetkellä.
Jalkapallostadion, etualalla ihmisiä rannalla

Ihmisoikeusjärjestö: Maailman johtajien boikotoitava jalkapallon MM-kisojen avajaisia Moskovassa

Venäjä on Syyrian liittolainen, ja siksi valtioiden johtajien ei pitäisi matkustaa jalkapallon MM-kisojen avajaisiin, vaatii Human Rights Watch.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen