Uutiset

Venäjä: "Serbian sotarikollisia ei piilotella"

Huhut siitä, että sotarikoksista epäiltyjä serbejä piileskelee Venäjällä elävät sitkeinä Serbian pääkaupungissa Belgradissa, vaikka Venäjä kiistää ne jyrkästi. Lehtitietojen mukaan sotarikoksista Bosnian muslimeja vastaan 1992-1995 syytetty Bosnian serbipoliisin päällikkö Gojko Jankovic oleskeli viisi vuotta Venäjällä ennen antautumistaan.

Belgrad, 29.03.05 (IPS) - Huhut siitä, että sotarikoksista epäiltyjä serbejä piileskelee Venäjällä elävät sitkeinä Serbian pääkaupungissa Belgradissa, vaikka Venäjä kiistää ne jyrkästi.

Huhumylly kiihtyi sen jälkeen, kun Bosnian serbipoliisin päällikkö Gojko Jankovic ilmoittautui entisen Jugoslavian sotarikoksia tutkivalle oikeusistuimelle, joka istuu Hollannin Haagissa. Jankovicia syytetään sotarikoksista Bosnian muslimeja vastaan 1992-1995. Lehtitietojen mukaan hän oleskeli viisi vuotta Venäjällä ennen antautumistaan Bosnian serbiosan pääkaupungissa Banja Lukassa.

Jankovicin vaimo Milica kertoi lehdille, että hän kävi tapaamassa miestään Moskovassa joulukuussa ja tämä näytti hänelle venäläiselle nimelle kirjoitettua venäläistä passia. Nainen sanoi tavanneensa Moskovassa myös miehen, jolla oli Venäjän salaisen poliisin FSB:n henkilökortti.

Bosnian serbiosan viranomaiset kieltäytyivät kommentoimasta tapahtunutta. Venäjän suurlähetystö Bosnia-Hertsegovinassa torjui huhut sotarikollisten piileskelystä Venäjällä muistuttaen, että maa tekee yhteistyötä Jugoslavian sotarikostuomioistuimen kanssa. Oikeusistuin tutkii Jugoslavian hajoamissotiin vuosina 1991-1995 liittyneitä rikoksia. Sodissa kuoli noin 200 000 ihmistä, joista suurin osa oli Bosnian muslimeja.

Serbiaa ja Venäjää on menneinä aikoina yhdistänyt yhtäältä kommunismi ja toisaalta ortodoksinen usko. Jugoslavian sotien alkaessa Serbian silloinen johtaja Slobodan Milosevic - joka on nyt tuomiolla Haagissa - kiitti Venäjää lännen hylkimän maansa ainoaksi ystäväksi.

Milosevicin veli Borislav on asunut Moskovassa sodan ajoista asti, ensin Serbian suurlähettiläänä ja myöhemmin liikemiehenä. Slobodan Milosevicin menetettyä valtansa Serbiassa vuonna 2000 hänen poikansa Marko pakeni Moskovaan, jonne myös Milosevicin aikoinaan erittäin vaikutusvaltainen vaimo, Mira Markovic, siirtyi 2003.

Tarkkailijoiden mukaan Serbian ja Venäjän nykyiset linkit juontuvat vain osaksi virallisista ystävyyssuhteista.

"Turvallisuuspalvelujen entisten työntekijöiden yksityiset kontaktit tarjoavat suojelua sotarikoksista etsityille. Venäjän viranomaiset suhtautuvat ongelmaan välinpitämättömästi", aikanaan Serbian armeijan turvallisuuspalvelusta vastannut kenraali Aleksandar Vasiljevic kertoi maansa lehdistölle.

"Kyse on yksinomaan rahasta", vakuuttaa puolestaan tutkija Aleksandar Radic. Hänen mukaansa osa entisen Neuvostoliiton salaisen palvelun KGB:n väestä siirtyi 1990-luvun alussa liiketoimintaan ja yhteistyöhön Serbian uuden bisnesluokan kanssa.

Kun länsimaat julistivat Serbian saartoon Bosnian sodan vuoksi, moni rikastui salakuljetuksella. Joukon tunnetuimpia nimiä oli Marko Milosevic. Venäjä kuului niihin harvoihin maihin, jonne rikastuneet serbit saattoivat siirtää pääomiaan. "Säilyneet kontaktit tarjosivat suojaa niille, joita virkavalta jahtasi", Radic sanoo.

Venäläinen tutkija Aleksandr Pikajev myönsi serbilehdille, että rikoksista etsittyjä serbejä voi piileskellä Venäjällä. Hänkin arvelee, että näitä suojelevat yksityiset sopimukset.

Pikajev muistuttaa, että Venäjä kannatti 1993 YK:ssa Jugoslavian sotarikostuomioistuimen perustamista, joten valtion ei ole järkevää suojella sitä pakoilevia.

Sotarikollisten luovuttaminen Haagiin on ehtona sille, että Serbia pääsee aloittamaan neuvottelut Euroopan unionin jäsenyydestä. EU:n on määrä pohtia asiaa huhtikuun puolivälissä.

(Inter Press Service)

oikeus ja rikos Itä-Eurooppa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi