Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Vauras länsi rapauttaa Afrikan taloutta halvoilla kanankoivilla

Koska rikkaille maille kelpaa vain vaalea kananliha, ruskea liha, kuten kanankoivet, myydään halvalla kehittyviin maihin. Tämä puolestaan horjuttaa paikallisia markkinoita ja ruoantuottajien taloutta.
Afrikkalainen maanviljelijä pitää kädessään kanaa.
Maanviljelijä Nelson Haulamballa on sylissään Boschveldin kana, kolmen afrikkalaisen alkperäiskanarodun risteytys. (Kuva: Marianne Pretorius / IPS)

(IPS) -- "Yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten mieltymys valkoiseen lihaan uhkaa koko Afrikan siipikarjaelinkeinon tulevaisuutta”, väittää eteläafrikkalainen johtaja Luc Smalle.

Smallen johtama Rossgro on valtaisa maatalousyritys, jonka 40:ssä kanalassa kasvatetaan miljoonia kanoja. Yritys kasvattaa itse myös kanojen tarvitseman maissin ja soijan. Viime vuosien kehitys kuitenkin huolettaa Luc Smallea.

Vielä kolme vuotta sitten Yhdysvallat ja Eurooppa myivät kanojen reidet ja koivet Venäjälle. Tilanne muuttui vuonna 2014, kun Venäjän presidentti Putin kielsi kananlihan tuonnin. Kieltoa perusteltiin kuluttajien terveydellä, mutta monet näkivät sen poliittisena vastaiskuna länsimaiden Venäjälle Ukrainan tilanteen vuoksi asettamiin pakotteisiin.

Rikkaille kelpaa vain valkoinen liha

Smallelle tuontikiellon syyn selvittäminen ei ole olennaista. Olennaista hänen kannaltaan on, että Venäjän asettama tuontikielto sai Yhdysvallat ja Euroopan etsimään vaihtoehtoisia markkinoita kehittyvistä maista.

”Suurin osa ensimmäisestä maailmasta syö vain valkoista lihaa, joten he dumppaavat kanojen ruskean lihan kolmanteen maailmaan, erityisesti Afrikkaan”, Smalle sanoo.

Hänen mielestään koko Afrikan pitäisi asettua yhtenäisesti vastustamaan rikkaiden maiden halpamyyntiä ja asettaa länsimaista tuotaville kananjaloille tulleja ja tuontimaksuja maanosan kanatalouden pelastamiseksi.

Kanan valkoista lihaa ovat rintapalat ja siivet, ruskeaa lihaa puolestaan koivet ja reidet. Ravitsemuksellisesti ne eroavat toisistaan rasvan määrässä. Valkoisessa lihassa rasvaa on vähemmän, joten sitä pidetään terveellisempänä. Länsimaisissa marketeissa kärryihin poimitaan useimmin fileet ja rintaleikkeet, koivet ja reidet käyvät kaupaksi huonommin.

Smallen mielestä afrikkalaisen siipikarjaelinkeinon kilpailukyky kärsii merkittävästi vauraista maista tuotavan kananlihan vuoksi. Afrikassa kanojen tuotantokustannukset ovat suuremmat kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Myös vauraiden maiden maataloustuet vääristävät kilpailua. Suurin osa afrikkalaisista kanankasvattajista on yritystoiminnastaan velkaa pankille ja näin ollen huonommassa asemassa kuin eurooppalaiset ja amerikkalaiset tuottajat, jotka saavat valtiolta maataloustukia.

Afrikan talouskasvu uhkaa hyytyä

Smalle ei ole yksin aivoitustensa kanssa. Afrikan kilpailukykyraportti kuluvalta vuodelta näyttää tukevan hänen väitteitään.

Afrikan kehityspankin, Maailmanpankin ja Maailman talousfoorumin yhdessä tuottamassa raportissa varoitetaan, että ilman nopeita toimia Afrikan maihin ei saada luotua tarpeeksi työpaikkoja niille 450 miljoonalle nuorelle, joiden arvioidaan siirtyvän työmarkkinoille seuraavan 20 vuoden aikana. Nykypolitiikalla uusia työpaikkoja syntyy samana aikana vain 100 miljoonaa.

Lähes jokaisen Afrikan maan talouskasvu on hidastunut kymmenen vuoden suotuisan kasvun jälkeen ja uhkaa hyytyä entisestään. Yhdessä nopean väestönkasvun kanssa se muodostaa vaikean yhtälön.

Kilpailukykyraportin mukaan Afrikan väestönkasvu ei kuitenkaan ole pelkkä ongelma. Myös maanosan toivo on sen nuoressa ja dynaamisessa väestössä, joka voi vielä kääntää maanosan talouden nousuun.

maatalousruokatalous Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Mies kulkee pellolla syvää vakoa pitkin.

Elvyttävä maatalous pelastaa viljasatoja Keniassa – Luomuviljelyn perusperiaatteita toteuttavan tekniikan toivotaan johtavan eroon ruoka-avusta

Kenian Makuenin maakunnassa on aloitettu elvyttävän maatalouden kokeilu, jossa viljelijät kokeilevat esimerkkipalstojen avulla esimerkiksi pengertämistä ja viljelylajikkeiden vaihtelua. ”Olen ollut maanviljelijä monta vuotta, mutta milloinkaan en ole nähnyt yhtä tervettä satoa yhtä kuivana kasvukautena”, kertoo viljelijä Justus Kimeu.
Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia