Uutiset

Vasemmistovalta uudistaa kilvan Andien maiden perustuslakeja

Etelä-Amerikan Andien alueella valtaan nousseet vasemmistohallitukset pyrkivät muutoksiin uudistamalla maittensa perustuslakia. Venezuelan tuore esimerkki osoittaa, ettei tämä aina onnistu.

Etelämpänä Etelä-Amerikassa keskustavasemmistolaiset hallitukset ovat jättäneet perustuslain rauhaan ja keskittyneet sosiaaliohjelmiin tai aiempien diktaattorien rikosten rankaisuun.

Andien maista Ecuadorissa, Boliviassa ja Venezuelassa politiikan keskiöön on noussut perustuslaki.

"Ecuadorilaisten enemmistö haluaa eroon tuhoisasta uusliberalismista, joka on johtanut valtavaan eriarvoisuuteen", Ecuadorin perustuslakia säätävän kokouksen puheenjohtaja Alberto Acosta sanoo.

Acosta edustaa presidentti Rafael Correan tavoin Alianza País -puoluetta, jolla on liittolaisineen vahva enemmistö hiljan työnsä aloittaneessa peruslakikokouksessa.

Uuden perustuslain tulee luoda pohja solidaariselle taloudelle, jossa valtio säätelee markkinoita, Acosta katsoo.

Chávez lupasi toppuutella muutoksia

Venezuelassa presidentti Hugo Chávez hävisi täpärästi joulukuisen kansanäänestyksen, jossa hän yritti ajaa läpi uuden perustuslain.

Chávez pyrki lisäämään valtaoikeuksiaan viedäkseen maansa "21. vuosisadan sosialismiin". Kannattajat uskovat, että hän pystyy toteuttamaan uudistukset tavallisillakin laeilla. Loppiaisena Chávez lupasi kuitenkin jarrutella muutosten vauhtia.

Morales intiaanien asialla

Intiaanipresidentti Evo Moralesin johtamassa Boliviassa viime vuonna valittu kansankokous hyväksyi marraskuun lopulla luonnoksen uudeksi perustuslaiksi, joka alistetaan vielä kansanäänestykseen.

Lakiesitys pyrkii vähentämään eriarvoisuutta rajoittamalla yksityisten suurtilojen kokoa ja parantamalla intiaanien asemaa.

Bolivian oikeisto ja itäosien suurmaanomistajat vastustavat esitystä jyrkästi. He vaativat sen sijaan lisää itsehallintoa alueelle, jolla sijaitsevat parhaat viljelymaat ja kaasuesiintymät.

Oppositio boikotoi perustuslakikokousta, jossa Moralesin MAS-puolueella liittolaisineen oli enemmistö.

Bolivia on Venezuelan tavoin jakautunut poliittisesti kahtia. Opposition mielenosoitukset johtivat yhteenottoihin marraskuussa perustuslakikokouksen pitopaikassa Sucressa.

Kolumbia ja Peru, joiden nykyhallitukset noudattavat oikeistolaista tai talousliberalistista politiikkaa, uudistivat perustuslakinsa 1990-luvulla, mutta kummassakin vasemmisto vaatii lisää muutoksia.

Tilkettä "demokraattisten prosessien" reikiin

Andien alueen perustuslakiuudistusten tarkoituksena on "korjata 20. vuosisadan aikana rakennettujen demokraattisten prosessien puutteita", Venezuelan keskusyliopiston professori Héctor Maldonado selittää.

Epäkohtia riittää "Bolivian pöyristyttävästä eriarvoisuudesta Ecuadorin poliittisten laitosten krooniseen epävakauteen".

Professori Elsa Cardoso muistuttaa, että perustuslakiuudistus voi myös epäonnistua, jos se nojaa liiaksi presidentin suosioon.

Sekä Boliviassa että Venezuelassa on alkanut näyttää tältä, ja Ecuadorin kannattaa ottaa niistä opiksi, hän vinkkaa.

"Varsinkin Bolivia on kriisissä, josta voi kehittyä edellistä pahempi", Cardoso varoittaa ja viittaa vuoden 2003 levottomuuksiin, jotka pakottivat presidentti Gonzalo Sánchez de Lozadan eroamaan.

Poliisi surmasi tuolloin kymmeniä ihmisiä mielenosoituksissa, joiden johtajiin Morales kuului.

Venezuelan oppositio uudessa nousussa

Cardoso varoittaa presidenttejä sortumasta absoluuttisen vallan houkutukseen. Hätäisesti ilman neuvotteluja ja konsensusta toteutettu perustuslakiuudistus voi mennä metsään.

Chávez sai kokea tämän, ja samalla Venezuelan oppositio heräsi uuteen eloon, joka voi värittää poliittista elämää jatkossakin, politiikan tutkija Maryclen Stelling arvioi.

Hän ennustaa opposition vahvistavan tuntuvasti asemiaan Venezuelan maakunta- ja kaupunkihallinnossa tänä vuonna.

Muut Venezuelan jäljillä – tai eivät

Chávezin puolueen kansanedustaja Calixto Ortega arvelee, että Bolivian ja Ecuadorin oikeisto-oppositio yrittää hyödyntää Venezuelan tapahtumia torjuessaan omia peruslakiuudistuksiaan.

Tutkija Cardoso näkee asian toisin:

"Ihmiset Boliviassa, Ecuadorissa tai (myös vasemmiston hallitsemassa) Nicaraguassa saattavat päätyä tulkintaan, että rauhanomainen vastarinta voi tuottaa tulosta näissä prosesseissa."

politiikkalaki Etelä-Amerikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista