Uutiset

Vapaakaupan piti tuoda vaurautta, mutta paikalliset menettivätkin maansa – Filippiinien maa-aktivistit vaativat nyt oikeutta

Filippiinien kymmenen vuotta sitten perustetun erityistalousalue Apecon piti tuoda paikallisille asukkaille uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta toisin kävi. Luvattuja työpaikkoja ei kuulunut, ja maat vietiin osin väkivalloin. Luomuviljelijä Enes raahattiin pois pelloltaan.
Mies osoittaa peltoja ja palmua kohti
Filippiiniläinen luomuviljelijä Enes viljelee maissia, riisiä, maapähkinöitä, banaaneita ja kaakaota. Hän menetti osan maistaan erityistalousalue Apecolle. (Kuva: Anni Mustonen)

”Apeco” on Filippiinien Keski-Luzonissa sijaitseva Tyynenmeren talous- ja vapaakauppa-alue (The Aurora Pacific Economic Zone and Freeport), joka levittäytyy luonnonkatastrofien koetteleman Auroran maakunnan maille.

Se on yksi Filippiinien sadoista erikoistalousalueista. Niillä sovelletaan poikkeavaa lainsäädäntöä, jonka on tarkoitus houkutella investointeja purkamalla kaupan, tuotannon ja palveluiden esteitä.  

Auroran kuvernöörin Bellafora Castillo-Angaran mukaan Apeco on alueen heikon taloudellisen tilanteen vuoksi välttämätön. Paikallisille asukkaille on maalailtu mahdollisuuksia sinne visioidun turismin parissa. Kukaan ei ole silti onnistunut tarjoamaan korvaavia elinkeinoja kaikille maanviljelijöille, jotka ovat myyneet tai menettäneet maansa Apecolle.  

Kymmenessä vuodessa kylämaisema on muuttunut. Riisipelloille on noussut Apecon hallintorakennuksia, korvaavia asumuksia ja sotilaallisesti tärkeällä rantasijainnilla käydään Yhdysvaltain ja Filippiinien asevoimien yhteisharjoituksia.

”Aluksi Apecolla näytettiin tarkoittavan hyvää. ”

Taj Angelesin muotoilu on diplomaattinen. Hän on Apecon vastaisen kansalaisliikkeen aluekoordinaattori ja maa-aktivisti. Oppaakseni hänet on osoittanut liikkeen puhemies, katolinen isä Joefran Tabalan, jonka asuttamaa pappilaa tuntemattomat tulittivat vuonna 2010. Hän uskoo, että hyökkäyksen tarkoitus oli saada hänet lopettamaan Apecon vastainen työ.

Liikkeen tavoitteena on Apecon kumoaminen sekä korvaukset menetetyistä maa-alueista ja matalaan hintaan syntyneistä maa- ja asuntokaupoista. Verkoston kautta on dokumentoitu useita Apecoon liittyviä rikkomuksia.

Kun Apecon perustanut laki pantiin toimeen Filippiineillä vuonna 2008, hanke lähestyi alueen maanomistajia ostotarjouksella. Osa teki kaupat, osa kieltäytyi. Toiset viljelijät sekä metsiä ja maita kollektiivisesti omistavat alkuperäiskansat saivat jatkaa elämäänsä rauhassa, toiset taas kokivat joutuvansa Apecon painostuksen alaiseksi. Tunne lisääntyi, kun ympäröiviä maita myytiin Apecolle. Sitten Apecon otteet kovenivat.

Tapaamme luomuviljelijä Eneksen.

”Maanviljelijän ensisijainen tarve on maa. Emme tarvitse muuta”, hän summaa.

Vuonna 2017 Enes kohtasi pellollaan viisi Apecon aseistettua vartijaa, jotka ottivat maan haltuunsa. Lain mukaan Apecon talousaluetta voidaan nimittäin laajentaa ”tarvittaessa”. Vartijat raahasivat vastarintaa tekevän Enesin pois. Kolmetuhatta kiloa riisiä mätäni pelloille, sato oli menetetty. Myös hänen siskonsa menetti maata. Molemmat ovat nostaneet syytteen Apecoa vastaan, mutta oikeusprosessit ovat vielä kesken.

Merkittävä osa Auroran asukkaista saa elinkeinonsa kalastuksesta ja maanviljelystä. Maanviljelijät, kalastajat ja alkuperäiskansat puolestaan ovat Filippiinien köyhimpiä väestöryhmiä. Siksi maan myyminen on ollut toisille houkutteleva vaihtoehto. Eräskin dumaga-kansan kylän päällikkö oli itsevaltaisesti myynyt kansansa esi-isien metsää. Yhteisöjen sisäiset jännitteet eivät silti ole purkautuneet väkivaltaisesti.

Keltaisia rakennuksia palmujen alla
Filippiinien erityistalousalue Apeco on rakennuttanut sijaisasumuksia niille, jotka ovat suostuneet myymään maansa. Aktivistien mukaan talojen sähkötöitä ei ole toteutettu asianmukaisesti. (Kuva: Anni Mustonen)

Laillista maankaappausta?

Pääoman ja poliittisen vallan suhde on Filippiineillä vahva. Se myös ylläpitää Filippiinien perhe-dynastioiden valtaa maan poliittisessa järjestelmässä.

Myös Apecon takana on perhe. Angaroiden suvulla on Auroran maakunnassa merkittävä asema, ja heitä on istunut Apecon johtokunnassa alusta asti. Vuonna 2006 senaatti ja kongressi hyväksyivät Angaroiden aloitteet 500 hehtaarin vapaakauppa-alueen luomisesta. Laki pantiin toimeen vuonna 2008. Jo vuonna 2009 hyväksyttiin Angaroiden aloitteet, jotka laajensivat Apecon alueen lähes 13 000 hehtaariin. Laki antoi Apecolle oikeuden hankkia maata talousalueen sisällä tai sen läheisyydessä, mikäli se vahvistaa talousalueen kehitystä.

Taj Angelesin arvio Apeco-lain valmistelusta on jäätävä. Paikallisen hallinnon edustajia ei kuultu. Valtiontalous- ja kehitysvirasto teetti Apecosta arvioinnin vuonna 2013, eli viisi vuotta lain toimeenpanon jälkeen.

Mikä keskeisintä, Apeco-laki on ristiriidassa maareformia ja alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien lakien kanssa. Teoriassa nämä lait antavat alkuperäiskansoille ja maan ensisijaisille hyödynsaajille oikeuden maahan.

Kummallista on myös, että Apeco toimii kuin valtio-omisteinen yritys ja talousalue, mutta ei ole sellaisista vastaavan viranomaisen alainen.

Ristiriitaista kehitystä

Keski-Luzon on Filippiinien ruokaturvan kannalta merkittävä alue. Se on muodostanut useita prosenttia valtion bruttokansantuotteesta. Panostus alueeseen kannattaa.

”En vastusta kehitystä. Mutta Apeco on luvannut meille 600 työpaikkaa, eikä investoijia ole. Mitä kehitystä se on, että omaan elinkeinoon liittyvät taidot unohtuvat?” kysyy aktivisti Vic, joka löysi pihaltaan huolellisesti laminoidun tappouhkauksen (tekijä tuntematon).

Hän viittaa suunnitelmiin vapaasatamasta ja sotilastukikohdasta, jotka syrjäyttäisivät rannoilta pienkalastajien perinteiset veneet.

Kaikkien valtion toimijoiden usko vapaakauppa-alueen tuomaan talouskasvuun ei ole silti ehdoton. Apecon vastaisen kampanjan mukaan valtionvaroista vastaava viranomainen on suosittanut, ettei vapaasatamia tulisi rakentaa.

Taj selittää, että tarkastuskomissio paljasti epäselvyyksiä Apecon varainkäytössä. Selvitys sai aikaan sen, että marraskuussa 2017 senaatti pienensi Apecolle varattua budjettia merkittävästi.

Taj kertoo, että Apecon edustajat ovat valmiita neuvottelemaan ja tekemään
yhteistyötä paikallisten kanssa. Kyseessä on silti maakaappaus ja alun perin asukkaita konsultoimaton hanke.

Kuvernööri Castillo-Angaran mukaan väitteet eivät ole totta: paikallisia konsultointiin ja kaikilta on saatu maan luovuttamiseen vaadittava lupa.

”Apeco sivuuttaa vallan epätasapainon”, Taj toteaa.

Siispä liike jatkaa toimintaa Apecon kumoamiseksi, mutta samalla kehittää omaa vaihtoehtoa
paikallisesta kestävästä kehityksestä ja toteuttaa elinkeino- ja turvallisuuskoulutusta.

Filippiinit on yksi vaarallisimpia maita maa-aktivisteille. Tästä huolimatta isä Joefran kertoo rakastavansa köyhiä, heikoimpia ja alistettuja.

”Tekisin mitä tahansa heidän puolestaan, vaikka se maksaisi oman henkeni.”

Kirjoittaja on työskennellyt Suomi–Filippiinit-seuran kautta vapaaehtoisena ihmisoikeusjärjestö Task Force for Detainees of the Philippinesissä.

ihmisoikeudetkansalaisoikeudetmaanomistus Filippiinit

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.