Uutiset

Valtiot onnistuneet heikosti Itämeren suojelussa

Itämeren valtiot eivät ole vieläkään onnistuneet täyttämään Itämeren suojelusopimusten sisältöä, sanoo WWF.

Ympäristöjärjestö WWF julkaiseman selvityksen mukaan Itämeren valtiot eivät yrityksistä huolimatta ole onnistuneet täyttämään Itämeren suojelusopimusten sisältöä.

Järjestön arvion mukaan valtioiden yhteisarvosana oli neliportaisen luokittelun alin arvosana, eli välttävä, mikä kertoo epäonnistumisesta täytäntöönpanossa. Huonoiten valtiot olivat onnistuneet rehevöitymisen vähentämisessä ja monimuotoisuuden suojelemisessa.

"Tulos muistuttaa ikävällä tavalla meitä siitä, että sanat ja sopimukset eivät voi pelastaa huonosti voivaa Itämerta. Yhteisistä lupauksista on pidettävä kiinni", WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.

Saksa ja Ruotsi saivat Itämeren yhdeksästä rantavaltiosta parhaat tulokset. Ne saivat molemmat 36 pistettä, alle puolet täydestä 79 pisteestä. Latvia ja Venäjä olivat suoriutuneet huonoiten.

Suomi sijoittui selvityksessä kolmanneksi 29 pisteellä, ja sai huonoimmat pisteensä monimuotoisuuden suojelussa ja rehevöitymisen estämisessä. Toisaalta maa on pystynyt tehokkaasti vähentämään dioksiini- ja furaanipäästöjä.

Baltic Sea Scorecard 2011-selvitys mittasi tänä vuonna Itämeren ympärysvaltioiden ympäristötoimia viidellä aihealueella, joita ovat rehevöityminen, haitalliset aineet, luonnon monimuotoisuus, merenkulkuun liittyvä toiminta ja merien aluekäyttö.

Merien tila meretsuojelu Pohjois-Eurooppa

Lue myös

Laituri Itämerellä Pohjois-Saksassa.

Suomi toiseksi paras Itämeren suojelussa

Ruotsi suoriutui parhaiten ja Venäjä heikoiten Itämeren suojelussa, selviää ympäristöjärjestö WWF:n selvityksestä. Suojelussa ei olla edetty kuitenkaan toivotulla tavalla, joten kaikilla Itämeren rantavaltioilla riittää petrattavaa.

YK julisti sodan merten muoviroskalle

YK:n #Cleanseas-kampanjan tavoitteena on saada valtiot ja yritykset vähentämään muovijätettä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.