Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Valtioneuvoston selonteko vastaa kehitysapukritiikkiin

Tulosten saaminen kehitysyhteistyössä kestää pidempään kuin hallituskausi, muistutetaan tuoreessa selonteossa.
(Kuva: Hanna Öunap / global.finland.fi / cc 2.0)

Suomi kiinnittää entistä enemmän huomiota kehitysavun tuloksellisuuteen sekä väärinkäytösten suitsimiseen, sanoo valtioneuvosto tuoreessa kehityspoliittisessa selonteossaan.

Suomen kehitysavun vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta käsittelevän selonteon mukaan suunnitteilla on antaa kenelle tahansa mahdollisuus ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä netin kautta.

Samaan aikaan kehitysapu on muuttumassa entistä tulosperustaisemmaksi. Tietojärjestelmiä uudistetaan tulosten seuraamisen helpottamiseksi ja hankkeiden määrää on pyritty vähentämään ja niiden kokoa kasvattamaan voimavarojen keskittämiseksi, selonteossa kerrotaan.

Selonteko on ensimmäinen laatuaan, ja se on määrä hyväksyä valtioneuvoston yleisistunnossa tänään. Tarkoituksena on antaa kokonaisvaltainen selvitys kehitysyhteistyöstä, mutta myös osallistua viime aikojen kehitysapukeskusteluun, kertoo ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen.

"Viime aikoina on ollut paljon uutisointia kehitysyhteistyön väärinkäytösepäilyistä – enemmän kielteisiä kuin myönteisiä uutisia. Tähän yritetään nyt vastata."

Puustisen mukaan kehitysavun väärinkäytösten määrässä ei näytä olevan selvää trendiä. Viime vuonna väärinkäytösepäilyjä tai -tapauksia oli selonteon mukaan 39. Väärinkäytetyt rahat peritään takaisin.

Tulosten saaminen kestää

Selonteko listaa myös Suomen kehitysyhteistyön onnistumisia. Ulkoministeriön kehityspoliittisen neuvonantajan Suvi Virkkusen mukaan Suomen kehitysavussa on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos siinä, mitä tuloksilla ylipäätään tarkoitetaan.

"Aiemmin tulos oli se, mihin hankkeella pyrittiin, kuten vaikkapa kaivo. Nyt arvioidaan sitä, miten moni ihminen pääsee puhtaan veden piiriin", Virkkunen kuvailee.

Suomen kehitysyhteistyön ansiosta esimerkiksi yli kaksi miljoonaa etiopialaista on saanut puhdasta vettä. Tulosten saaminen kehitysyhteistyössä kestää kuitenkin usein pidempään kuin hallituskausi, selonteossa muistutetaan.

Viime aikojen kuumaa kysymystä, resurssileikkauksia, selonteko ei käsittele. Puustisen mukaan syynä on se, että keskustelu jumittuisi helposti laadun sijasta pelkkään rahaan.

Kehitysapurahoja ollaan seuraavien neljän vuoden aikana leikkaamassa 50–100 miljoonaa euroa vuosittain. Ensi vuoden kehitysapuleikkauksista selvitään Puustisen mukaan osittain käyttämällä päästökauppatuloja, mutta sen jälkeisiä leikkauskohteita vasta pohditaan.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyö Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.