Uutiset Myanmarin kehitys

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa. (Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

(IPS) -- Myanmarista Bangladeshiin paenneiden rohingya-muslimien määrä ylitti lokakuussa puoli miljoonaa ja lisää oli yhä tulossa. Valtaosa naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa, yli puolet tulokkaista on alaikäisiä, ja 50 000 pakolaisleireille päätynyttä naista odottaa lasta.

Yasmin, 26, synnytti reilu viikko sitten vauvan täyteen ahdetulla leirillä Bangladeshin eteläosassa sijaitsevalla Cox's Bazaarin alueella.

Kolme viikkoa aiemmin Yasmin oli viimeisillään raskaana kotikylässään Myanmarin Rakhinen osavaltiossa. Sotilaat tunkeutuivat kylään, sytyttivät taloja tuleen ja ajoivat suurimman osan asukkaista pakoon. Yasminin ohella kylään jäi vain lapsia ja naisia.

”Olin yksin kotona, ja taloon tunkeutunut sotilas kutsui tovereitaan mukaan raiskaamaan minut. En tiedä montako heitä oli, menetin tajuntani”, Yasmin kertoo yhä kauhun vallassa.

Yasminin mies tapettiin kylässä 4. syyskuuta ratsiassa, johon osallistui väkivaltainen buddhalaisjoukkio. Ne hyökkäilevät armeijan rinnalla rohingya-muslimeja vastaan.

Häätöjen historia

Myanmar (entinen Burma) on pitkään pyrkinyt häätämään Rakhinesta yli miljoona rohingyaa, joita se kutsuu laittomiksi maahanmuuttajiksi. Rohingyoille ei ole myönnetty kansalaisuutta, vaikka he ovat asuneet maassa usean sukupolven ajan.

Noin 300 000 rohingya-pakolaista on asunut vuoden 1977 häädöistä lähtien Bangladeshissa.

Rohingyojen ja Rakhinen buddhalaisen valtaväestön jännitteet kärjistyivät mellakoiksi vuonna 2012. Kymmenettuhannet rohingyat joutuivat jättämään kotinsa ja pakenemaan surkeisiin leireihin, jotka eristettiin muusta yhteiskunnasta.

Vuoden 2016 lokakuussa Rakhinessa puhkesi levottomuuksia, kun aseistautuneet rohingyat tappoivat useita rajavartijoita. Armeija lähetettiin alueelle, ja joukkohäädöt alkoivat.

Tilanne tasaantui välillä, mutta elokuun lopulla armeija aloitti rajun operaation, jonka syyksi sanotaan rohingya-sissien hyökkäystä poliisiasemalle. Rohingya-kyliä on poltettu ja joukoittain naisia raiskattu. Pakolaisten määrä kasvoi ennennäkemättömästi.

Etninen puhdistus

Bangladeshin rannikolla sijaitseva Cox's Bazaar ja viereinen Bandarbanin alue ovat täyttyneet pakolaisista. Rajan yli kantautuvat tiedot kertovat kansanmurhasta tai YK:n termein etnisestä puhdistuksesta.

Yleisen käsityksen mukaan Myanmarin hallitus haluaa viestittää miesten tappamisella, naisten raiskaamisella ja talojen polttamisella Rakhinessa, ettei yksikään rohingya saa jäädä alueelle.

”Aseettomien naisten tappaminen olisi herättänyt kansainvälistä arvostelua, joten Myanmarin armeija valitsi pelottelutaktiikakseen raiskaukset”, eräs Bangladeshiin selviytynyt rohingya-mies arvioi.

Toinen vuoriston kautta tullut mies sanoo, että Myanmarin johtaja Ang San Suu Kyi on ”naispuolinen Hitler”, koska hän pitää tilannetta ”sisäisenä ongelmana” eikä estä sotilaiden julmuuksia.

Äärimmäisen väkivaltaista

YK:n lastenrahasto Unicef arvioi syyskuussa, että nyt Myanmarista pakenevista ronhingyoista on 60 prosenttia lapsia ja naisista yli 50 000 on raskaana. Vielä lokakuussa Bangladeshiin tuli yli 2 000 pakolaista päivässä.

Cox's Bazaarissa toimivan paikallisen Mukti-järjestön johtaja Bimol Chandra Dey Sarker on tehnyt ihmisoikeustyötä 20 vuotta. ”Koskaan en ole kuullut näin äärimmilleen viedystä väkivallasta”, hän sanoo.

”Naiset ovat ujoja ja traumatisoituneita, mutta he kertovat kokemuksistaan, koska tuntevat olevansa turvassa täällä”, toisen avustusjärjestön edustaja vahvistaa.

Paikalliseen aluesairaalaan tulvi aluksi luotien haavoittamia pakolaisia, mutta nyttemmin yhä enemmän raskaana olevia naisia, joista moni sanoo joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

”Naisilla on raiskauksen aiheuttamia vammoja, mutta he eivät valita”, eräs hoitaja sanoo.

Myanmarin kehitys pakolaisetkonflikti BhutanBurma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisnainen ja -lapsi tilapäissuojassa

Ihmisoikeusjärjestö: Myanmarissa tapahtui todennäköisesti kansanmurha

Fortify Rights -järjestön laajan raportin mukaan Myanmarin viranomaiset valmistelivat rohingya-vähemmistöön kohdistettuja viime syksyn väkivaltaisuuksia viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen. Siviileille jaettiin aseita ja rohingyoilta evättiin humanitaarinen apu.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

YK:n ihmisoikeusvaltuutetulta kovaa kritiikkiä Myanmarille: ”Hävetkää”

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Myanmarin rohingyoihin kohdistetun etnisen puhdistuksen. Hän antoi ihmisoikeusneuvoston istunnossa palautetta Myanmarille, joka vakuutti puolustavansa ihmisoikeuksia.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Tietokoneen näppäimistö

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus maahanmuuttajia ja työnantajia yhdistävälle sovellukselle

Suomen Pakolaisapu halusi tänä vuonna antaa tunnustusta etenkin teknologisille innovaatioille, jotka edistävät kotoutumista.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.