Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne huolestuttaa Itä-Eurooppaa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne huolestuttaa Itä-Eurooppaa

Kaksi puolalaista päivälehteä ilmestyi hiljattain etusivu osittain sensuroituna ja varustettuna tekstillä: Tältä näyttää Valko-Venäjän lehdistönvapaus. Puolassa kehotetaan muitakin maita protestoimaan Valko-Venäjän ilmaisunvapauden puolesta. "Hiljaisuus on pahinta", Amnesty Internationalin Puolan osaston tiedottaja kommentoi.

Kaksi puolalaista päivälehteä ilmestyi hiljattain etusivu osittain sensuroituna ja varustettuna tekstillä: Tältä näyttää Valko-Venäjän lehdistönvapaus.

Gazeta Wyborcza ja Rzeczpospolita toteuttivat tietoiskun yhdessä Amnesty Internationalin kanssa. Lehdet julkaisivat samassa numerossa järjestön lausunnon, joka kehottaa Valko-Venäjän presidenttiä Aljaksandr Lukashenkaa kunnioittamaan ihmisoikeussopimuksiin kirjattua ilmaisunvapautta.

Huoli Valko-Venäjän tilanteesta kasvaa Itä-Euroopan ihmisoikeuspiireissä, jotka moittivat länsimaita kiinnostuksen puutteesta.

"Haluaisimme nähdä muidenkin maiden kuin Puolan protestoivan samalla tavalla. Hiljaisuus on pahinta. Ihmisten on saatava tietää, mitä Valko-Venäjällä tapahtuu", Puolan Amnestyn tiedottaja Mirella Tanek sanoo.

Valko-Venäjä itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa 1990-luvun alussa, ja sitä luonnehditaan sekä Brysselissä että Washingtonissa Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi.

Jo neuvostoaikana valtaeliittiin kuulunut Lukashenka tuli presidentiksi 1994. Pari vuotta myöhemmin hän hajotti parlamentin ja varmisti sen, että uudet kansanedustajat toimivat hänen tahtonsa mukaan.

Järjestämällä vilpilliseksi moititun kansanäänestyksen 2004 Lukashenka muutti perustuslakia niin, että se sallii hänelle kolmannenkin presidenttikauden. Ensi kesän presidentinvaaleistakin povataan epärehellisiä.

Lukashenka ei ole kaihtanut väkivaltaakaan opposition tukahduttamisessa, ja riippumaton media on vaiennettu. Ulkomaille paenneet valkovenäläiset kertovat Lukashenkan hallinnon kiduttavan, pelottelevan ja vangitsevan vastustajiaan.

Lukashenka kielsi kaiken ulkomaisen rahoituksen poliittiselle toiminnalle Ukrainan vuodentakaisen "oranssin kumouksen" säikäyttämänä. Hän itse näyttää saavan tukea ainoastaan Venäjältä.

Itäisen Euroopan ihmisoikeusryhmät valittavat, että länsieurooppalaiset poliitikot eivät tunnu olevan perillä Valko-Venäjän tilanteesta.

"Lännen pitää tehdä enemmän. Bryssel on täysin valmistautumaton eikä tiedä, mitä tehdä ensi vuoden presidentinvaalien kanssa", Milan Mic sanoo. Hän toimii Slovakian Ponti-säätiössä, joka levittää tietoa Valko-Venäjän tilanteesta ja pitää yhteyttä maan oppositioon.

Micin mukaan itäisen Euroopan valtiot, kuten Puola, Slovakia ja Liettua, ovat valppaimpia Valko-Venäjän suhteen, kun taas esimerkiksi Italia ja Ranska eivät ole siitä tietääkseen.

Puola on noussut Lukashenkan hallinnon kärkkäimmäksi arvostelijaksi. Osia nykyisen Valko-Venäjän alueesta kuului Puolaan toiseen maailmansotaan asti, ja Valko-Venäjän kymmenmiljoonaisesta väestöstä 400 000 on puolalaista juurta.

Lukashenka on jo syyttänyt Puolaa maansa asioihin sekaantumisesta ja epäilee puolalaisvähemmistöä salaliitosta itseään vastaan. Hän kielsi kesällä "vakoilun vuoksi" puolalaisten järjestön, joka toimi tieteellisen yhteistyön edistämiseksi.

Puolalaisten lehtien protesti ilahdutti valkovenäläisiä toisinajattelijoita. He eivät kuitenkaan usko sen vaikuttavan hallitukseensa tai saavan julkisuutta Valko-Venäjällä.

"Valko-Venäjän valtiolliset viestimet eivät kerro siitä. Lukashenka kutsuu maahan toimittajia Venäjän maakunnista ja vakuuttaa heidät Minskin siisteydestä ja Valko-Venäjän hienoudesta", Valko-Venäjän journalistiliiton edustaja Ales Ancipienka sanoi Gazeta Wyborczalle.

Lisää uusi kommentti