Uutiset

Väkivalta synnyttää aavekaupunkeja Meksikoon

Huumejengit taistelevat oopiumireitin hallinnasta.
(Kuva: Nick Kenrick / cc 2.0)

(IPS) -- Meksikolaisessa Santa Ana del Águilan kylässä ei ole enää poliisia, pappia eikä kauppiasta. Myös puolet asukkaista on paennut. Huumeväkivalta synnyttää aavekaupunkeja Meksikon köyhille seuduille.

Vajaan 800 asukkaan kylä sijaitsee Guerreron osavaltiossa Águila-vuoren juurella. Maan väkivaltaisimpiin kuuluva osavaltio nousi otsikoihin viime vuonna 43 opiskelijan katoamistapauksen vuoksi. Águila-vuoresta on tullut huumejengien tukikohta.

Kylän talojen ja kauppojen ikkunat ja ovet on teljetty. Myös terveyskeskus ja koulut on suljettu. Yksi koulu avasi ovensa joululoman jälkeen sillä seurauksella, että sen opettaja siepattiin toisena koulupäivänä. Perhe ei ole saanut lunnasrahoja kokoon.

Sieppauksia ja kiristystä

Aavekylä kuuluu isompaan Ajuchitlán del Progreson kuntaan. Se ja viereinen San Miguel Totolapan ovat väkivallan pahimmin runtelemia koko Guerrerossa.

Huumekartellit, kuten La Familia Michoacana ja Guerreros Unidos, taistelevat vallasta. Kyse on heroiinin valmistuksessa tarvittavien oopiumiunikkojen tärkeästä kauppareitistä.

Ajuchitlánin pormestari José Carmen Higuera sanoo, että vuodesta 2007 lähtien seudun yleisimmät rikokset ovat sieppaukset ja kiristys. Kunnassa on 140 000 asukasta, ja siihen kuuluu keskuskaupungin lisäksi 127 kylää.

"Teen, minkä voin, mutta tarvitsisimme tehokkaamman strategian ja oikeaa tiedustelutoimintaa", sanoo Higuera, jolla ei ole henkivartijoita, vaikka kaksi hänen edeltäjäänsä on ollut kateissa vuodesta 2013. Katoamiset ovat jääneet tutkimatta.

Puolet USA:n heroiinista

Meksiko tuottaa puolet Yhdysvalloissa käytetystä heroiinista, ja viime vuosina siitä on tullut suurin muiden laittomien oopiumijohdannaisten eli opiaattien toimittaja.

Meksikon unikkoviljelmät sijaitsevat Tyynenmeren rannikkoseudulla Oaxacasta Sinaloaan ulottuvalla alueella sekä läheisen Chihuahuan vuoristossa. Köyhä Guerreron tuottaa asiantuntijoiden mukaan jopa 40 prosenttia Meksikon opiaateista.

Águila-vuoren juurella Tierra Calienten alueella sijaitsee kaksi tärkeää satamaa. Jengit taistelevat alueen hallinnasta, ja asukkaat pakenevat autioituvista taajamista.

Kadonneita ja evakkoja

Tilanne alkoi kärjistyä jo kesällä 2013, jolloin seudun kylistä pakeni 1 300 ihmistä, kertoo Totolapanin pormestari Saúl Beltrán Orozco.

Meksikon ihmisoikeuskomissio kirjasi Guerrerossa 2 393 katoamistapausta vuoden aikana kesästä 2013 lähtien. Eräs kansanedustaja arvioi alueelta paenneiden luvuksi 7 000, mutta virallisia tilastoja asiasta ei ole.

Maaliskuussa 2014 eräästä Totolapanin kylästä pakeni 136 ihmistä vuorten yli osavaltion pääkaupunkiin Chinalcingoon, jossa heille järjestettiin hätämajoitus.

Kolme kuukautta myöhemmin aseistautuneet siviilit hyökkäsivät kyliin tappaen ja siepaten asukkaita. Atlayolapan kylään ei jäänyt kuin yksi iäkäs pariskunta.

Ajuchitlánin pormestari Higuera sanoo, että liittovaltio lähettää kaupunkiin näyttäviä poliisi- ja sotilasosastoja, mutta ketään ei pidätetä. "En halua joukkoja tänne keskukseen, menkööt ympäröiviin kyliin, missä niitä todella tarvitaan."

korruptio & läpinäkyvyysoikeus ja rikosterrorismikauppahuumeet Meksiko Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen