Vähemmistövaltuutettu patistaa ottamaan siirtolaiset vastaan ihmisinä

Suurten ikäluokkien eläköitymisen ja ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin aiheuttamat paineet, perinteisten etnisten vähemmistöjen aseman parantaminen, valtaväestön asenteisiin vaikuttaminen... on siinä vähemmistövaltuutetulle työsarkaa.

Uudeksi valtuutetuksi valittu oikeustieteen kandidaatti Johanna Suurpää kuitenkin naurahtaa kevyesti ja kuvailee ”aloittavansa työt mielenkiintoisena aikana”. Suurpään kausi alkaa huomenna lauantaina, mutta äänestä ei kuule jännitystä.

Ei, vaikka etnisen yhdenvertaisuuden asianajajan haasteet ovat vähintäänkin melkoisia.

"Tietenkään esimerkiksi ulkomaisen työvoiman systemaattinen rekrytointi ei tule sujumaan ongelmitta, mutta vaikeita asioita ei pidä lakaista maton alle", Suurpää sanoo.

Ei pahoja ongelmia mutta kitkaa kuitenkin

Viime vuoden lopussa Suomessa asui runsaat 121 000 ulkomaalaista, ja nyt sisä- ja työministeriöissä puuhataan nimenomaan työperäisen maahanmuuton edistämistä.

Julkisuudessa työperäisen maahanmuuton yhteydessä on puhuttu esimerkiksi työsuhteiden ehtojen valvonnasta ja lupasäännösten uudistamisesta. Siis teknisistä yksityiskohdista, mikä ei Suurpään mielestä riitä alkuunkaan.

"Ihmisiähän tänne muuttaa, erilaisia yksilöitä, joilla on monenlaisia tarpeita", valtuutettu huomauttaa.

Yksi vähemmistövaltuutetun tehtävistä on nimenomaan ulkomaalaisten aseman edistäminen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Millaiseksi valtuutettu näkee tuon aseman nyt?

"Suomessa ei ole erityisen suuria ongelmia, mutta omanlaisensa tilanne kuitenkin", Suurpää vastaa ja puntaroi sanojaan. "Yhteiskunta menettää paljon, kun se ei osaa arvostaa esimerkiksi ulkomaalaisten ammattitaitoa."

Kansainvälisestä yhteistyöstä apua?

Ulkomaalaisten aseman lisäksi vähemmistövaltuutettu ajaa niin sanottujen perinteisten vähemmistöjen, kuten romanien ja saamelaisten, asiaa.

Juuri näistähän vähemmistövaltuutettu tunnetaan:

Eräs Turussa sijaitseva tehtaanmyymälä oli kieltäytynyt palvelemasta neljää naishenkilöä, koska he ovat romaneja. Liike vetosi vastauksessaan siihen, että kolmea henkilöä suurempaa ryhmää ei oteta liikkeeseen yhtä aikaa. Paikalle jääneitä ei palveltu siinäkään tilanteessa, kun kaksi oli poistunut paikalta.*

Viime vuonna lähes puolet valtuutetun työstä koostui vastaavien, etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten jättämien valitusten selvittelystä. Mutta on perinteisten vähemmistöjen asemassa myös isompia avoimia kysymyksiä, Suurpää sanoo.

Polttavimpia lienevät romanien koulunkäynnin ja työllistymisen ongelmat sekä saamelaisten maaoikeudet.

"Näihin voitaisiin koettaa vastata esimerkiksi jonkinlaisella kansainvälisellä toimintaohjelmalla", valtuutettu arvioi.

"Emme käytä sisäministeriön logoa"

Sitten on tietysti vielä se tuulimyllyistä suurin, jota vastaan vähemmistövaltuutettu toimenkuvansa velvoittamana taistelee: valtaväestön joskus hyvinkin kielteiset asenteet ulkomaalaisia ja etnisiä vähemmistöjä kohtaan.

Millaisella toimintaohjelmalla Suurpää aikoo asenteisiin vaikuttaa?

"Mitään yksittäistä trikkiä ei tietenkään ole", valtuutettu vastaa, ja luettelee sitten sellaisia sanoja kuin dialogi, yhteistyö, aloitteet ja julkiset esiintymiset.

Jollakin tapaa asenteisiin saattaa vaikuttaa myös se, että vähemmistövaltuutettu siirtyy ensi vuoden alussa työministeriöstä sisäministeriöön. Suurpää tosin vakuuttaa, ettei siirtymä muuta valtuutetun työtä mitenkään.

"Aiomme pitää huolen, että paitsi olemme, myös näytämme itsenäiseltä. Emme käytä esimerkiksi sisäministeriön logoa", hän sanoo.

Niin – vähemmistövaltuutetun toimisto toimii vain ministeriön yhteydessä, ei sen osana. Varmaa kuitenkin on, että valtuutetun työ tosiaan alkaa "mielenkiintoisena aikana".

*Lainaus on vähemmistövaltuutetun vuosikertomuksesta 2006.