Uutiset

Uusissa EU-maissa herätään hitaasti kehitysyhteistyöhön

Itä-Euroopassa sanalla kehitys viitataan yhä oman yhteisön kehittämiseen tai maaseudun tilaan, ja globaali solidaarisuus tuo ikävästi mieleen kommunismin ajat. Kansalaisjärjestöt joutuvat tekemään lujasti töitä rakentaakseen EU-kansalaisuuteen humanitaarista ulottuvuutta, kertoo puolalainen Nadazdin Draginja.

Monien uusien EU-maiden kansalaisyhteiskunta on edelleen Neuvostoliiton jäljiltä varsin heiveröinen, vaikka rivejä onkin 90-luvun kuluessa koottu eri puolilla Itä-Eurooppaa. Jäsenyyden haasteet asettavat myös kansalaisjärjestöt uuteen tilanteeseen: mitä tarkoittaa olla eurooppalainen ihmisoikeusjärjestö, ympäristöjärjestö taikka kehitysyhteistyöjärjestö?

Aktiivisin järjestökenttä uusista EU-maista löytyy Slovakiasta ja Maltalta, kertoo kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Myös Puolassa on muutamia toimeliaita järjestöjä, mutta toisaalta maa on niin suuri, että niiden näkyvyys kokonaisuutena jää vähäiseksi.

“Baltian maista Latvia on pisimmällä, Viron järjestöillä on sen sijaan vielä paljon tehtävää tunnettuutensa lisäämiseksi”, Lappalainen arvioi.

Toistaiseksi järjestöt ovat keskittyneet pääosin sosiaaliseen työhön – vähäosaisten, vanhusten ja lasten auttamiseen kotimaissaan. Kehitysyhteistyö ei ole kuulunut valtion tehtäväkenttään samoin kuin länsimaissa, vaikka Neuvostoliitolla olikin bilateraalisia suhteita kolmannen maailman maihin.

“Jonkin verran humanitäärisen työn perinnettä Itä-Euroopassa löytyy katolisen kirkon taholta esimerkiksi Puolassa, Unkarissa ja Tsekissä”, Lappalainen kertoo. “Viime vuosina kuitenkin myös ruohonjuuritasolla on kasvanut kiinnostus ulkomaailman asioita ja kehitysyhteistyötä kohtaan.”

Lokakuussa Kehyksen vieraana Suomessa kävi järjestötoimijoita Puolasta, Latviasta, Tsekistä ja Unkarista. Kehitysyhteistyön osalta vierailijat nimesivät suurimmaksi haasteekseen yleisön huomion saamisen ja asenteiden muuttamisen. Ajatus kehitysyhteistyöstä on monille Itä-Euroopassa etäinen, eikä sanaa “kansainvälisyyskasvatus” edes tunneta kaikissa maissa. Huomio kohdistuu ennen muuta omassa maassa läsnäolevaan, rakenteelliseen köyhyyteen.

“Puolalaiset näkevät itsensä avun vastaanottajamaina pikemmin kuin antajina”, tiivistää Polska Akcja Humanitarna –järjestön edustaja Nadazdin Draginja. “Kehitysyhteistyön sanasto tuo puolalaisille erilaisia mielleyhtymiä kuin lännessä. Sana kehitys viittaa oman yhteisön kehittämiseen tai maaseudun tilaan, ja puheet globaalista yhteisvastuusta tuovat joillekin kaikuja kommunistisesta propagandasta.”

Tulosta pienellä budjetilla

Draginjan mukaan sekä poliitikot että media tyystin unohtivat niin sanotun kolmannen maailman olemassaolon kommunismin romahtamisen jälkeen. Nyt kehitysyhteistyömäärärahat ovat nousussa, mutta järjestöille ei edelleenkään heru sanottavasti tukea hallituksen taholta.

“Meiltä puuttuu puolankielisiä materiaaleja sekä kehityskysymysten asiantuntijoita”, Draginja kuvailee. “Järjestöjen työ kärsii myös yhteiskunnassa yhä vallitsevasta ylhäältä-alas-politiikasta.”

Eurooppalaisen kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymän Concordin apu on Itä-Euroopan kansalaisjärjestöille tervetullutta, mutta Draginja toivoo että neuvoja ei tuputettaisi – on myös asioita, joissa puolalaisjärjestöt on läntisiä sisarjärjestöjään harjaantuneempia, esimerkiksi tulosten saavuttaminen varsin rajallisella budjetilla.

Kysymys on keskeinen, sillä monet yhdysvaltalaiset rahoittajat ovat ilmoittaneet vetävänsä tukensa EU-rahastojen piiriin pääsevistä maista. EU-rahat ovat kuitenkin usein hankalien hakuprosessien takana ja tarkasti korvamerkittyjä. Monien järjestöjen taloudellinen tilanne ja toimintakokemus eivät myöskään täytä rahoituksen vähimmäisehtoja.

“Tällä hetkellä vapaaehtoistyön osuus toiminnassamme on merkittävä”, Draginja huomauttaa.

Toimintamallit ovat samantyyppisiä kuin vaikkapa suomalaisjärjestöillä: julkaisuja, lehtiä, elokuvia, postikortteja, seminaareja, verkkosivuja, kampanjoita. Myös tavoite on yhteinen:

“Koetamme saada ihmiset ymmärtämään, että maailmanlaajuisessa vertailussa Puola on rikas maa. Tavoitteenamme on rakentaa EU-identiteetille myös humanitaarinen ulottuvuus.”

kehitysyhteistyö Itä-Eurooppa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen