Uutiset

Uusissa EU-maissa herätään hitaasti kehitysyhteistyöhön

Itä-Euroopassa sanalla kehitys viitataan yhä oman yhteisön kehittämiseen tai maaseudun tilaan, ja globaali solidaarisuus tuo ikävästi mieleen kommunismin ajat. Kansalaisjärjestöt joutuvat tekemään lujasti töitä rakentaakseen EU-kansalaisuuteen humanitaarista ulottuvuutta, kertoo puolalainen Nadazdin Draginja.

Monien uusien EU-maiden kansalaisyhteiskunta on edelleen Neuvostoliiton jäljiltä varsin heiveröinen, vaikka rivejä onkin 90-luvun kuluessa koottu eri puolilla Itä-Eurooppaa. Jäsenyyden haasteet asettavat myös kansalaisjärjestöt uuteen tilanteeseen: mitä tarkoittaa olla eurooppalainen ihmisoikeusjärjestö, ympäristöjärjestö taikka kehitysyhteistyöjärjestö?

Aktiivisin järjestökenttä uusista EU-maista löytyy Slovakiasta ja Maltalta, kertoo kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Myös Puolassa on muutamia toimeliaita järjestöjä, mutta toisaalta maa on niin suuri, että niiden näkyvyys kokonaisuutena jää vähäiseksi.

“Baltian maista Latvia on pisimmällä, Viron järjestöillä on sen sijaan vielä paljon tehtävää tunnettuutensa lisäämiseksi”, Lappalainen arvioi.

Toistaiseksi järjestöt ovat keskittyneet pääosin sosiaaliseen työhön – vähäosaisten, vanhusten ja lasten auttamiseen kotimaissaan. Kehitysyhteistyö ei ole kuulunut valtion tehtäväkenttään samoin kuin länsimaissa, vaikka Neuvostoliitolla olikin bilateraalisia suhteita kolmannen maailman maihin.

“Jonkin verran humanitäärisen työn perinnettä Itä-Euroopassa löytyy katolisen kirkon taholta esimerkiksi Puolassa, Unkarissa ja Tsekissä”, Lappalainen kertoo. “Viime vuosina kuitenkin myös ruohonjuuritasolla on kasvanut kiinnostus ulkomaailman asioita ja kehitysyhteistyötä kohtaan.”

Lokakuussa Kehyksen vieraana Suomessa kävi järjestötoimijoita Puolasta, Latviasta, Tsekistä ja Unkarista. Kehitysyhteistyön osalta vierailijat nimesivät suurimmaksi haasteekseen yleisön huomion saamisen ja asenteiden muuttamisen. Ajatus kehitysyhteistyöstä on monille Itä-Euroopassa etäinen, eikä sanaa “kansainvälisyyskasvatus” edes tunneta kaikissa maissa. Huomio kohdistuu ennen muuta omassa maassa läsnäolevaan, rakenteelliseen köyhyyteen.

“Puolalaiset näkevät itsensä avun vastaanottajamaina pikemmin kuin antajina”, tiivistää Polska Akcja Humanitarna –järjestön edustaja Nadazdin Draginja. “Kehitysyhteistyön sanasto tuo puolalaisille erilaisia mielleyhtymiä kuin lännessä. Sana kehitys viittaa oman yhteisön kehittämiseen tai maaseudun tilaan, ja puheet globaalista yhteisvastuusta tuovat joillekin kaikuja kommunistisesta propagandasta.”

Tulosta pienellä budjetilla

Draginjan mukaan sekä poliitikot että media tyystin unohtivat niin sanotun kolmannen maailman olemassaolon kommunismin romahtamisen jälkeen. Nyt kehitysyhteistyömäärärahat ovat nousussa, mutta järjestöille ei edelleenkään heru sanottavasti tukea hallituksen taholta.

“Meiltä puuttuu puolankielisiä materiaaleja sekä kehityskysymysten asiantuntijoita”, Draginja kuvailee. “Järjestöjen työ kärsii myös yhteiskunnassa yhä vallitsevasta ylhäältä-alas-politiikasta.”

Eurooppalaisen kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymän Concordin apu on Itä-Euroopan kansalaisjärjestöille tervetullutta, mutta Draginja toivoo että neuvoja ei tuputettaisi – on myös asioita, joissa puolalaisjärjestöt on läntisiä sisarjärjestöjään harjaantuneempia, esimerkiksi tulosten saavuttaminen varsin rajallisella budjetilla.

Kysymys on keskeinen, sillä monet yhdysvaltalaiset rahoittajat ovat ilmoittaneet vetävänsä tukensa EU-rahastojen piiriin pääsevistä maista. EU-rahat ovat kuitenkin usein hankalien hakuprosessien takana ja tarkasti korvamerkittyjä. Monien järjestöjen taloudellinen tilanne ja toimintakokemus eivät myöskään täytä rahoituksen vähimmäisehtoja.

“Tällä hetkellä vapaaehtoistyön osuus toiminnassamme on merkittävä”, Draginja huomauttaa.

Toimintamallit ovat samantyyppisiä kuin vaikkapa suomalaisjärjestöillä: julkaisuja, lehtiä, elokuvia, postikortteja, seminaareja, verkkosivuja, kampanjoita. Myös tavoite on yhteinen:

“Koetamme saada ihmiset ymmärtämään, että maailmanlaajuisessa vertailussa Puola on rikas maa. Tavoitteenamme on rakentaa EU-identiteetille myös humanitaarinen ulottuvuus.”

kehitysyhteistyö Itä-Eurooppa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista