Uutiset

Uusi ulkomaalaislaki rajaisi turvapaikanhakijoiden työmahdollisuuksia


”Työn
merkitystä ei voi liikaa painottaa. Se on todella tärkeää”,
sanoo Suomesta turvapaikkaa hakeva  Islam
Tumsoev.
Tumsoev on ollut tyytyväinen Suomen lakiin, joka takaa
turvapaikanhakijoille työnteko-oikeuden. Nyt hallitus on kuitenkin
ehdottamassa ulkomaalaislakiin muutosta, joka rajoittaisi oikeutta.



Kansanedustajat Timo Juurikkala (vihr.), Merja Kyllönen (vas.) ja Jukka Gustafsson (sd.) eivät rajoittaisi turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta. (Kuva: Teija Laakso)
”Työn merkitystä ei voi liikaa painottaa. Se on todella tärkeää”, sanoo Suomesta turvapaikkaa hakeva tshetshenialainen Islam Tumsoev.

Tumsoev on ollut tyytyväinen Suomen lakiin, joka takaa turvapaikanhakijoille oikeuden tehdä työtä kolmen kuukauden kuluttua maahantulosta. Nyt hallitus on kuitenkin ehdottamassa ulkomaalaislakiin muutosta, joka rajoittaisi työntekomahdollisuuksia.

- Työnteon tärkeyttä korostetaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Valitellaan, kuinka turvapaikanhakijat elävät sosiaalituen varassa. Enemmistö kuitenkin haluaa tehdä töitä. Sen estäminen on käsittämätöntä, totesi Vasemmistoliiton kansanedustaja
Merja Kyllönen aiheesta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa tiistaina.

Sisäasiainministeriön luonnoksessa uudeksi lakiesitykseksi ehdotetaan, että työnteko-oikeus olisi jatkossa vain turvapaikanhakijalla, joka ei ole antanut vääriä tietoja henkilöllisyydestään, jonka henkilöllisyys on selvitetty tai jonka henkilöllisyyttä ei ole pystytty selvittämän hänestä riippumattomista syistä. Muut saattaisivat joutua odottamaan työnteko-oikeutta jopa vuoden.

Vasemmistonuoret on kerännyt lakiesitystä vastaan adressin, joka luovutettiin maahanmuutto- ja eurooppaministeri
Astrid Thorsille tällä viikolla.


”Älyllinen kuperkeikka”


Uuden lakiesityksen tarkoituksena on sisäasiainministeriön mukaan karsia perusteettomia turvapaikkahakemuksia, vähentää harmaata taloutta sekä kitkeä väärien henkilötietojen käyttöä ja henkilöllisyystodistuksen hävittämistä.

Noin 80 prosenttia Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista tulee maahan ilman papereita. Syynä voi joskus olla halu hidastaa käsittelyä, mutta usein myös se, ettei konfliktista kärsivässä kotimaassa ole ollut mahdollista saada esimerkiksi passia. Usein myös maahantulon järjestäjät, kuten ihmissalakuljettajat, vaativat paperien hävittämistä.

Tumsoev ei pidä ehdotusta hyvänä.

- Monet tulevat Suomeen väärällä passilla, mutta joskus se on oikeutettua, jos oikeaa passia ei saa mistään ja henkeä uhataan. Lakimuutos olisi epäreilu, hän toteaa.

Myöskään Vasemmistonuorten järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistuneet kansanedustajat Merja Kyllönen (vas.), Timo Juurikkala (vihr.) ja Jukka Gustafsson (sd.) eivät lakiesityksen perusteluja ymmärtäneet. He kritisoivat etenkin ehdotuksen kohtaa, jossa painotetaan, että turvapaikanhakijoiden päätymistä harmaaseen talouteen halutaan ehkäistä.

Yleensä nimenomaan työnteko-oikeuden on ajateltu estävän turvapaikanhakijoiden ajautumista harmaa talouden pariin.

- Kyseessä on älyllinen kuperkeikka. Miksi työnteko-oikeus lisäisi harmaata taloutta, Juurikkala ihmetteli.

- Työnteko-oikeus ei ole syy harmaaseen talouteen. Hallitus haluaa etsiä syyllisiä asiaan, jonka suhteen sen itse pitäisi katsoa peiliin, myös Merja Kyllönen totesi.

Vielä lakiesitys ei ole lukkoonlyöty, ja sen sisältö voi muuttua. Luonnokseen liittyvä lausuntokierros on kuitenkin ohi, ja esitys tullee vielä tänä vuonna eduskunnan käsittelyyn.

Kansanedustajat uskoivat, että loppujen lopuksi tiukan lakiesityksen taustalla on hallituksen halu painaa paniikkinappulaa, sillä turvapaikanhakijoiden määrän nopeaa kasvua on viime aikoina käsitelty julkisuudessa paljon.

-  Työnteko-oikeus on kuitenkin perusihmisoikeus. Se on oman elämän kehittämisen kannalta itsestään selvä asia, Jukka Gustafsson totesi.


Työnteko auttaa sopeutumaan


Suomeen arvioidaan tulevan tänä vuonna jopa 6 000 turvapaikanhakijaa. 30-vuotias Islam Tumsoev saapui Suomen huhtikuussa. Hän lähti alun perin Tsehtsheniasta vuonna 2000 sodan vuoksi ja päätyi ensin Azerbaidzaniin ja sen jälkeen Turkkiin. Turkista hän tuli suomalaisen miehen avustamana Suomeen.

Tumsoev pitää työnteko-oikeutta erittäin tärkeänä. Hän on tehnyt aiemmin työtä IT-alalla ja puhuu hyvää englantia. Siksi hän on päässyt Suomessakin tekemään alansa töitä, joskin osa-aikaisesti ja freelancerina. Hän pystyy myös asumaan omillaan, toisin kuin monet muut turvapaikanhakijat.

- Olin positiivisesti yllättynyt, kun kuulin, että Suomessa voi tehdä töitä jo kolmen kuukauden jälkeen. Se auttaa paljon kulttuuriin tutustumisessa ja ihmisten tapaamisessa. Kommunikointi ja ystävien saaminen ovat tärkeitä asioita, Tumsoev sanoo.

Hän kertoo esimerkiksi vanhempiensa odottaneen Saksassa jo viisi vuotta turvapaikkapäätöstä. Siellä turvapaikanhakijat eivät saa tehdä töitä.

- He eivät voi tehdä mitään. Se on kauheaa, Tumsoev kuvailee.

Myös hänen oma hakuprosessinsa on vielä kesken. Tällä viikolla on Maahanmuuttoviraston haastattelu, jossa selvitetään, onko hän oikeutettu turvapaikkaan.

- Sen jälkeen voin vain rukoilla, Tumsoev toteaa.

(Islam Tumsoevin nimi on muutettu.)

Hakijamäärät kasvussa


*Suomeen on tullut tänä vuonna eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Somaliasta, Bulgariasta, Afganistanista ja Venäjältä. Syyskuun loppuun mennessä hakijoita oli tullut yhteensä 4 279, enemmän kuin viime vuonna yhteensä.

*Nykyisen lain mukaan turvapaikanhakija saa tehdä työtä hakuprosessin loppuun asti, kun on oleskellut maassa kolme kuukautta.

*Työtätekevien turvapaikanhakijoiden määrää ei tiedetä. Noin 30 prosenttia hakijoista kuitenkin pyytää Maahanmuuttovirastolta todistuksen työnteko-oikeudesta.

*Normaalissa menettelyssä jo pelkkä Maahanmuuttoviraston osuus turvapaikanhakuprosessissa kestää keskimäärin 228 päivää.

 

työsiirtolaisuuspakolaisetpolitiikka Suomi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa