Uutiset

Uusi ulkomaalaislaki rajaisi turvapaikanhakijoiden työmahdollisuuksia


”Työn
merkitystä ei voi liikaa painottaa. Se on todella tärkeää”,
sanoo Suomesta turvapaikkaa hakeva  Islam
Tumsoev.
Tumsoev on ollut tyytyväinen Suomen lakiin, joka takaa
turvapaikanhakijoille työnteko-oikeuden. Nyt hallitus on kuitenkin
ehdottamassa ulkomaalaislakiin muutosta, joka rajoittaisi oikeutta.



Kansanedustajat Timo Juurikkala (vihr.), Merja Kyllönen (vas.) ja Jukka Gustafsson (sd.) eivät rajoittaisi turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta. (Kuva: Teija Laakso)
”Työn merkitystä ei voi liikaa painottaa. Se on todella tärkeää”, sanoo Suomesta turvapaikkaa hakeva tshetshenialainen Islam Tumsoev.

Tumsoev on ollut tyytyväinen Suomen lakiin, joka takaa turvapaikanhakijoille oikeuden tehdä työtä kolmen kuukauden kuluttua maahantulosta. Nyt hallitus on kuitenkin ehdottamassa ulkomaalaislakiin muutosta, joka rajoittaisi työntekomahdollisuuksia.

- Työnteon tärkeyttä korostetaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Valitellaan, kuinka turvapaikanhakijat elävät sosiaalituen varassa. Enemmistö kuitenkin haluaa tehdä töitä. Sen estäminen on käsittämätöntä, totesi Vasemmistoliiton kansanedustaja
Merja Kyllönen aiheesta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa tiistaina.

Sisäasiainministeriön luonnoksessa uudeksi lakiesitykseksi ehdotetaan, että työnteko-oikeus olisi jatkossa vain turvapaikanhakijalla, joka ei ole antanut vääriä tietoja henkilöllisyydestään, jonka henkilöllisyys on selvitetty tai jonka henkilöllisyyttä ei ole pystytty selvittämän hänestä riippumattomista syistä. Muut saattaisivat joutua odottamaan työnteko-oikeutta jopa vuoden.

Vasemmistonuoret on kerännyt lakiesitystä vastaan adressin, joka luovutettiin maahanmuutto- ja eurooppaministeri
Astrid Thorsille tällä viikolla.


”Älyllinen kuperkeikka”


Uuden lakiesityksen tarkoituksena on sisäasiainministeriön mukaan karsia perusteettomia turvapaikkahakemuksia, vähentää harmaata taloutta sekä kitkeä väärien henkilötietojen käyttöä ja henkilöllisyystodistuksen hävittämistä.

Noin 80 prosenttia Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista tulee maahan ilman papereita. Syynä voi joskus olla halu hidastaa käsittelyä, mutta usein myös se, ettei konfliktista kärsivässä kotimaassa ole ollut mahdollista saada esimerkiksi passia. Usein myös maahantulon järjestäjät, kuten ihmissalakuljettajat, vaativat paperien hävittämistä.

Tumsoev ei pidä ehdotusta hyvänä.

- Monet tulevat Suomeen väärällä passilla, mutta joskus se on oikeutettua, jos oikeaa passia ei saa mistään ja henkeä uhataan. Lakimuutos olisi epäreilu, hän toteaa.

Myöskään Vasemmistonuorten järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistuneet kansanedustajat Merja Kyllönen (vas.), Timo Juurikkala (vihr.) ja Jukka Gustafsson (sd.) eivät lakiesityksen perusteluja ymmärtäneet. He kritisoivat etenkin ehdotuksen kohtaa, jossa painotetaan, että turvapaikanhakijoiden päätymistä harmaaseen talouteen halutaan ehkäistä.

Yleensä nimenomaan työnteko-oikeuden on ajateltu estävän turvapaikanhakijoiden ajautumista harmaa talouden pariin.

- Kyseessä on älyllinen kuperkeikka. Miksi työnteko-oikeus lisäisi harmaata taloutta, Juurikkala ihmetteli.

- Työnteko-oikeus ei ole syy harmaaseen talouteen. Hallitus haluaa etsiä syyllisiä asiaan, jonka suhteen sen itse pitäisi katsoa peiliin, myös Merja Kyllönen totesi.

Vielä lakiesitys ei ole lukkoonlyöty, ja sen sisältö voi muuttua. Luonnokseen liittyvä lausuntokierros on kuitenkin ohi, ja esitys tullee vielä tänä vuonna eduskunnan käsittelyyn.

Kansanedustajat uskoivat, että loppujen lopuksi tiukan lakiesityksen taustalla on hallituksen halu painaa paniikkinappulaa, sillä turvapaikanhakijoiden määrän nopeaa kasvua on viime aikoina käsitelty julkisuudessa paljon.

-  Työnteko-oikeus on kuitenkin perusihmisoikeus. Se on oman elämän kehittämisen kannalta itsestään selvä asia, Jukka Gustafsson totesi.


Työnteko auttaa sopeutumaan


Suomeen arvioidaan tulevan tänä vuonna jopa 6 000 turvapaikanhakijaa. 30-vuotias Islam Tumsoev saapui Suomen huhtikuussa. Hän lähti alun perin Tsehtsheniasta vuonna 2000 sodan vuoksi ja päätyi ensin Azerbaidzaniin ja sen jälkeen Turkkiin. Turkista hän tuli suomalaisen miehen avustamana Suomeen.

Tumsoev pitää työnteko-oikeutta erittäin tärkeänä. Hän on tehnyt aiemmin työtä IT-alalla ja puhuu hyvää englantia. Siksi hän on päässyt Suomessakin tekemään alansa töitä, joskin osa-aikaisesti ja freelancerina. Hän pystyy myös asumaan omillaan, toisin kuin monet muut turvapaikanhakijat.

- Olin positiivisesti yllättynyt, kun kuulin, että Suomessa voi tehdä töitä jo kolmen kuukauden jälkeen. Se auttaa paljon kulttuuriin tutustumisessa ja ihmisten tapaamisessa. Kommunikointi ja ystävien saaminen ovat tärkeitä asioita, Tumsoev sanoo.

Hän kertoo esimerkiksi vanhempiensa odottaneen Saksassa jo viisi vuotta turvapaikkapäätöstä. Siellä turvapaikanhakijat eivät saa tehdä töitä.

- He eivät voi tehdä mitään. Se on kauheaa, Tumsoev kuvailee.

Myös hänen oma hakuprosessinsa on vielä kesken. Tällä viikolla on Maahanmuuttoviraston haastattelu, jossa selvitetään, onko hän oikeutettu turvapaikkaan.

- Sen jälkeen voin vain rukoilla, Tumsoev toteaa.

(Islam Tumsoevin nimi on muutettu.)

Hakijamäärät kasvussa


*Suomeen on tullut tänä vuonna eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Somaliasta, Bulgariasta, Afganistanista ja Venäjältä. Syyskuun loppuun mennessä hakijoita oli tullut yhteensä 4 279, enemmän kuin viime vuonna yhteensä.

*Nykyisen lain mukaan turvapaikanhakija saa tehdä työtä hakuprosessin loppuun asti, kun on oleskellut maassa kolme kuukautta.

*Työtätekevien turvapaikanhakijoiden määrää ei tiedetä. Noin 30 prosenttia hakijoista kuitenkin pyytää Maahanmuuttovirastolta todistuksen työnteko-oikeudesta.

*Normaalissa menettelyssä jo pelkkä Maahanmuuttoviraston osuus turvapaikanhakuprosessissa kestää keskimäärin 228 päivää.

 

työsiirtolaisuuspakolaisetpolitiikka Suomi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Mies maatilalla

Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

Brasilialaiseen Entre Rios do Oesten kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua. Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitetaan terveyteen ja koulutukseen.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset