Uutiset Ilmastonmuutos

Uusi tutkimus: Yli kolmannes ihmisen aiheuttamista päästöistä tulee ruokajärjestelmistä – Tuotantovaihe on suurin syypää, kylmäsäilytyksellä on ”turboahdettu” vaikutus

Tuoreen tutkimuksen mukaan eniten kasvihuonekaasupäästöjä tulee Kiinan, Indonesian, Yhdysvaltain, Brasilian, EU:n ja Intian ruokajärjestelmistä.
Elintarvikepakkauksia supermarketin hyllyillä.
Ruokajärjestelmä tuottaa yli kolmanneksen ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä, selviää tutkimuksesta. (Kuva: Danny Nicholson / CC BY-ND 2.0)

Noin 34 prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä johtuu siitä, miten ruokaa tuotetaan, käsitellään ja pakataan – siis ruokajärjestelmistä, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan globaali ruokajärjestelmä tuotti vuonna 2015 yhteensä noin 18 miljardia hiilidioksidiekvivalenttitonnia kasvihuonekaasupäästöjä.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on aiemmin arvioinut, että määrä voisi olla 11–19 miljardia tonnia.

Tutkimuksen ovat tehneet YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) sekä Euroopan komission tutkijat. Tutkimuksessa julkaistiin tietokanta, jota voidaan käyttää arvioimaan, miten vaikkapa muutokset kuluttajien käyttäytymisessä tai teknologiassa voisivat vaikuttaa päästöihin.

Eniten päästöjä aiheuttavat tutkimuksen mukaan Kiinan, Indonesian, Yhdysvaltain, Brasilian, EU:n ja Intian ruokajärjestelmät.

Ruokajärjestelmien päästöjen osuus kokonaispäästöistä on pysynyt teollisuusmaissa suhteellisen tasaisena, kehittyvissä maissa se taas on viime vuosina vähentynyt nopeasti, mikä johtuu osittain siitä, että muiden sektorien päästöjen osuus on kasvanut.

Eniten päästöjä syntyy tutkimuksen  mukaan ruuan tuotantovaiheessa. 71 prosenttia ruokajärjestelmien päästöistä tulee maataloudesta, maankäytöstä ja maankäytön muutoksista.

Etenkin metaanilla on suuri merkitys, sillä se aiheuttaa noin 35 prosenttia ruokajärjestelmien kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin osa metaanista taas tulee karjankasvatuksesta ja riisinviljelystä.

Tuotantovaiheen jälkeen loput 29 prosenttia päästöistä syntyy myynnistä, kuljetuksesta, kulutuksesta, polttoaineen tuotannosta, jätteenkäsittelystä, teollisista prosesseista ja pakkauksista. Esimerkiksi pakkausten osuus ruokajärjestelmän päästöistä on 5,4 prosenttia, mikä on enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä jakeluketjussa.

Tutkijoiden mukaan globaaleista ruokajärjestelmistä on tulossa energiaintensiivisempiä, mikä näkyy jälleenmyynti-, pakkaus-, kuljetus- ja käsittelysektorin trendeissä. Niiden päästöt kasvavat nopeasti joissakin kehittyvissä maissa.

Teollisuusmaissa taas ruuan kylmäsäilytykseen tarvittavien F-kaasujen vaikutus on ollut  ”turboahdettu”, tutkimuksessa todetaan. Vaikka niiden osuus ruokajärjestelmän kokonaispäästöistä on vain viisi prosenttia, niiden merkitys etenkin jälleenmyynti- ja supermarketsektorin päästöjen kasvussa on merkittävä. Sektorin päästöt ovat nelinkertaistuneet Euroopassa vuodesta 1990 alkaen.

Tutkimus julkaistiin Nature Food -lehdessä.

Ilmastonmuutos maatalousruokakuluttaminenilmastonmuutos

Lue myös

Tien yli kaatunut puu ja ihmisiä taustalla

Raportti: Luonnonkatastrofit ovat ajaneet yli 10 miljoonaa ihmistä kodeistaan viimeisen puolen vuoden aikana

Valtaosa kotimaansa sisällä paenneista on paennut viimeisten kuuden kuukauden aikana luonnonilmiön, ei konfliktin takia, kertoo Punainen Risti. Taustalla ovat usein äärimmäiset sääilmiöt.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman