Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys

Oulun yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, millainen kuva kehitysyhteistyöstä on sitä tehneillä suomalaisilla. Alustavien tulosten mukaan kokemus oli pääosin myönteinen, mutta korruptio ja byrokratia aiheuttivat ristiriitoja. Kehy-veteraanit ovat huolissaan myös siitä, että nyt kun Suomessa viimein olisi ammattitaitoa, resursseja on vähennetty.
Maapallo lapsen käsissä
Oulun yliopiston tutkimushanke selvittää kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia ja samalla suomalaisen globaalikansalaisuuden kokemusta. (Kuva: artistlike / Pixabay / CC0)

Kehitysyhteistyö voi tuntua monen mielestä idealistin haaveammatilta.

Suomalaiset kehitysyhteistyöntekijät ovat kuitenkin pääosin olleet nimenomaan ammattilaisia, jotka ovat lähteneet kehitysmaihin tekemään töitä.

Muun muassa tämä on selvinnyt tutkijoille Oulun yliopiston johtamassa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, minkälainen kokemus kehitysyhteistyö kentällä on ollut suomalaisille.

”Ihmiset lähtivät tekemään niitä töitä, mihin olivat hakeneet, kuten vaikkapa neuvonantajaksi tai sairaanhoitajiksi. Idealistista painolastia ei ollut ainakaan jälkikäteen muisteltaessa”, kertoo Koneen säätiön tutkija, dosentti Jan Kuhanen.

Kuhanen on tutkijana kolmivuotisessa Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys -hankkeessa. Se on ensimmäinen akateeminen tutkimus siitä, miksi kehitysyhteistyöntekijät ovat lähteneet alalle, miten he itse kokevat työnsä merkityksen ja miten heidän mielikuvansa alasta ovat muuttuneet.

Korruptio turhautti, idealismi toi pettymyksiä

Kuhanen käy parhaillaan läpi tutkimusaineistoa. Hän ja muut tutkijat ovat haastatelleet noin 30:tä kehitysyhteistyössä ollutta suomalaista. Lisäksi analysoitavana on runsaat parikymmentä muistelmatekstiä, joita kerättiin yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa.

Haastatellut ihmiset ovat olleet mukana kehitysyhteistyössä pääosin 1970–1990-luvuilla. Osa oli lähtenyt mukaan lähetystyön kautta, monet asiantuntijoina tai konsultteina, Kuhanen kertoo.

Tutkimus on vielä kesken, mutta Kuhasen mukaan aineistosta nousee selvästi esiin se, että kehitysyhteistyö on ollut tekijöille enimmäkseen positiivinen elämänkokemus ja työ.

”Se on ollut vaikeaa, haastavaa ja välillä turhauttavaa, mutta lähes kaikkien kohdalla se on ollut elämälle suuntaa ja sisältöä antanut asia”, Kuhanen kertoo.

Tutkimusaineistosta nousi silti esiin myös ristiriitaisuuksia.

”Moni nosti esiin yhtenä suurimmista kehitystä haittaavana tekijänä korruption, joka turhautti ja vei mielekkyyttä koko työltä. Se ei kuitenkaan johtanut siihen, että usko koko hommaan olisi kadonnut”, Kuhanen kertoo.

Toinen turhautumisen aihe olivat byrokratia ja henkilöristiriidat. Tiedon ja rahan kulu hitaus Suomesta kohdemaahan haittasi monen mielestä työntekoa ja saattoi lopulta johtaa jopa välien katkeamiseen.

Ne, jotka olivat lähteneet työhön aatteellisista syistä, kuten esimerkiksi 1970-luvulla osa teki, saattoivat havaita, ettei todellisuus vastannut odotuksia.

”Osa haastatelluista kuvaili, että ne, jotka olivat lähteneet kehitysyhteistyöhön idealismin vieminä, kokivat aikamoisena pettymyksenä sen, että maailmaa ei voitukaan muuttaa kahdessa vuodessa”, Kuhanen kertoo.

”Ottakaa rahaa ja tehkää kehitysyhteistyötä”

Tutkimus tarkastelee myös suomalaisen kehitysyhteistyön muutosta. 2010-luvulla muutos on näkynyt esimerkiksi massiivisina leikkauksina ja yksityisen sektorin korostumisena, mutta nämä muutokset eivät vielä näy aineistossa, joka painottuu varhaisempaan ajankohtaan.

Selkeästi näkyvä muutos sen sijaan on kehitysyhteistyön muuttuminen ammattimaisemmaksi.

”Eräs haastateltava totesi, että ennen sanottiin vain, että ’ottakaa tuosta rahaa ja menkää tekemään kehitysyhteistyötä’. Nykyään edellyttää kovaa ammattitaitoa, jotta voi työskennellä hankkeessa ja pärjää tarjous- ja rahoituskilpailuissa”, Kuhanen sanoo.

Suomessa onkin haastateltavien mukaan nykyään ensimmäistä kertaa suuri määrä ammattitaitoisia kehitysyhteistyöntekijöitä. Pienen rahoituksen takia heidän ammattitaitonsa uhkaa kuitenkin valua hukkaan.

”Nyt, kun kerrankin olisi valmiudet tehdä hyvää työtä, kehitysyhteistyöbudjetti pienenee. Kädet on sidottu, kun resursseja ei ole”, Kuhanen kuvailee.

Tutkimuksen on määrä valmistua syksyllä 2020.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyötyö Suomi

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Opiskelijoita luentosalissa

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen

Yli 4 000 afrikkalaisnuoren haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan afrikkalaisnuoret uskovat maanosan tulevaisuuteen ja kykyynsä ratkoa ongelmat. Toisaalta myös epävarmuutta on paljon.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.

Tuoreimmat

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”