Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys

Oulun yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, millainen kuva kehitysyhteistyöstä on sitä tehneillä suomalaisilla. Alustavien tulosten mukaan kokemus oli pääosin myönteinen, mutta korruptio ja byrokratia aiheuttivat ristiriitoja. Kehy-veteraanit ovat huolissaan myös siitä, että nyt kun Suomessa viimein olisi ammattitaitoa, resursseja on vähennetty.
Maapallo lapsen käsissä
Oulun yliopiston tutkimushanke selvittää kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia ja samalla suomalaisen globaalikansalaisuuden kokemusta. (Kuva: artistlike / Pixabay / CC0)

Kehitysyhteistyö voi tuntua monen mielestä idealistin haaveammatilta.

Suomalaiset kehitysyhteistyöntekijät ovat kuitenkin pääosin olleet nimenomaan ammattilaisia, jotka ovat lähteneet kehitysmaihin tekemään töitä.

Muun muassa tämä on selvinnyt tutkijoille Oulun yliopiston johtamassa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, minkälainen kokemus kehitysyhteistyö kentällä on ollut suomalaisille.

”Ihmiset lähtivät tekemään niitä töitä, mihin olivat hakeneet, kuten vaikkapa neuvonantajaksi tai sairaanhoitajiksi. Idealistista painolastia ei ollut ainakaan jälkikäteen muisteltaessa”, kertoo Koneen säätiön tutkija, dosentti Jan Kuhanen.

Kuhanen on tutkijana kolmivuotisessa Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys -hankkeessa. Se on ensimmäinen akateeminen tutkimus siitä, miksi kehitysyhteistyöntekijät ovat lähteneet alalle, miten he itse kokevat työnsä merkityksen ja miten heidän mielikuvansa alasta ovat muuttuneet.

Korruptio turhautti, idealismi toi pettymyksiä

Kuhanen käy parhaillaan läpi tutkimusaineistoa. Hän ja muut tutkijat ovat haastatelleet noin 30:tä kehitysyhteistyössä ollutta suomalaista. Lisäksi analysoitavana on runsaat parikymmentä muistelmatekstiä, joita kerättiin yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa.

Haastatellut ihmiset ovat olleet mukana kehitysyhteistyössä pääosin 1970–1990-luvuilla. Osa oli lähtenyt mukaan lähetystyön kautta, monet asiantuntijoina tai konsultteina, Kuhanen kertoo.

Tutkimus on vielä kesken, mutta Kuhasen mukaan aineistosta nousee selvästi esiin se, että kehitysyhteistyö on ollut tekijöille enimmäkseen positiivinen elämänkokemus ja työ.

”Se on ollut vaikeaa, haastavaa ja välillä turhauttavaa, mutta lähes kaikkien kohdalla se on ollut elämälle suuntaa ja sisältöä antanut asia”, Kuhanen kertoo.

Tutkimusaineistosta nousi silti esiin myös ristiriitaisuuksia.

”Moni nosti esiin yhtenä suurimmista kehitystä haittaavana tekijänä korruption, joka turhautti ja vei mielekkyyttä koko työltä. Se ei kuitenkaan johtanut siihen, että usko koko hommaan olisi kadonnut”, Kuhanen kertoo.

Toinen turhautumisen aihe olivat byrokratia ja henkilöristiriidat. Tiedon ja rahan kulu hitaus Suomesta kohdemaahan haittasi monen mielestä työntekoa ja saattoi lopulta johtaa jopa välien katkeamiseen.

Ne, jotka olivat lähteneet työhön aatteellisista syistä, kuten esimerkiksi 1970-luvulla osa teki, saattoivat havaita, ettei todellisuus vastannut odotuksia.

”Osa haastatelluista kuvaili, että ne, jotka olivat lähteneet kehitysyhteistyöhön idealismin vieminä, kokivat aikamoisena pettymyksenä sen, että maailmaa ei voitukaan muuttaa kahdessa vuodessa”, Kuhanen kertoo.

”Ottakaa rahaa ja tehkää kehitysyhteistyötä”

Tutkimus tarkastelee myös suomalaisen kehitysyhteistyön muutosta. 2010-luvulla muutos on näkynyt esimerkiksi massiivisina leikkauksina ja yksityisen sektorin korostumisena, mutta nämä muutokset eivät vielä näy aineistossa, joka painottuu varhaisempaan ajankohtaan.

Selkeästi näkyvä muutos sen sijaan on kehitysyhteistyön muuttuminen ammattimaisemmaksi.

”Eräs haastateltava totesi, että ennen sanottiin vain, että ’ottakaa tuosta rahaa ja menkää tekemään kehitysyhteistyötä’. Nykyään edellyttää kovaa ammattitaitoa, jotta voi työskennellä hankkeessa ja pärjää tarjous- ja rahoituskilpailuissa”, Kuhanen sanoo.

Suomessa onkin haastateltavien mukaan nykyään ensimmäistä kertaa suuri määrä ammattitaitoisia kehitysyhteistyöntekijöitä. Pienen rahoituksen takia heidän ammattitaitonsa uhkaa kuitenkin valua hukkaan.

”Nyt, kun kerrankin olisi valmiudet tehdä hyvää työtä, kehitysyhteistyöbudjetti pienenee. Kädet on sidottu, kun resursseja ei ole”, Kuhanen kuvailee.

Tutkimuksen on määrä valmistua syksyllä 2020.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyötyö Suomi

Lue myös

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”