Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys

Oulun yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, millainen kuva kehitysyhteistyöstä on sitä tehneillä suomalaisilla. Alustavien tulosten mukaan kokemus oli pääosin myönteinen, mutta korruptio ja byrokratia aiheuttivat ristiriitoja. Kehy-veteraanit ovat huolissaan myös siitä, että nyt kun Suomessa viimein olisi ammattitaitoa, resursseja on vähennetty.
Maapallo lapsen käsissä
Oulun yliopiston tutkimushanke selvittää kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia ja samalla suomalaisen globaalikansalaisuuden kokemusta. (Kuva: artistlike / Pixabay / CC0)

Kehitysyhteistyö voi tuntua monen mielestä idealistin haaveammatilta.

Suomalaiset kehitysyhteistyöntekijät ovat kuitenkin pääosin olleet nimenomaan ammattilaisia, jotka ovat lähteneet kehitysmaihin tekemään töitä.

Muun muassa tämä on selvinnyt tutkijoille Oulun yliopiston johtamassa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, minkälainen kokemus kehitysyhteistyö kentällä on ollut suomalaisille.

”Ihmiset lähtivät tekemään niitä töitä, mihin olivat hakeneet, kuten vaikkapa neuvonantajaksi tai sairaanhoitajiksi. Idealistista painolastia ei ollut ainakaan jälkikäteen muisteltaessa”, kertoo Koneen säätiön tutkija, dosentti Jan Kuhanen.

Kuhanen on tutkijana kolmivuotisessa Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys -hankkeessa. Se on ensimmäinen akateeminen tutkimus siitä, miksi kehitysyhteistyöntekijät ovat lähteneet alalle, miten he itse kokevat työnsä merkityksen ja miten heidän mielikuvansa alasta ovat muuttuneet.

Korruptio turhautti, idealismi toi pettymyksiä

Kuhanen käy parhaillaan läpi tutkimusaineistoa. Hän ja muut tutkijat ovat haastatelleet noin 30:tä kehitysyhteistyössä ollutta suomalaista. Lisäksi analysoitavana on runsaat parikymmentä muistelmatekstiä, joita kerättiin yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa.

Haastatellut ihmiset ovat olleet mukana kehitysyhteistyössä pääosin 1970–1990-luvuilla. Osa oli lähtenyt mukaan lähetystyön kautta, monet asiantuntijoina tai konsultteina, Kuhanen kertoo.

Tutkimus on vielä kesken, mutta Kuhasen mukaan aineistosta nousee selvästi esiin se, että kehitysyhteistyö on ollut tekijöille enimmäkseen positiivinen elämänkokemus ja työ.

”Se on ollut vaikeaa, haastavaa ja välillä turhauttavaa, mutta lähes kaikkien kohdalla se on ollut elämälle suuntaa ja sisältöä antanut asia”, Kuhanen kertoo.

Tutkimusaineistosta nousi silti esiin myös ristiriitaisuuksia.

”Moni nosti esiin yhtenä suurimmista kehitystä haittaavana tekijänä korruption, joka turhautti ja vei mielekkyyttä koko työltä. Se ei kuitenkaan johtanut siihen, että usko koko hommaan olisi kadonnut”, Kuhanen kertoo.

Toinen turhautumisen aihe olivat byrokratia ja henkilöristiriidat. Tiedon ja rahan kulu hitaus Suomesta kohdemaahan haittasi monen mielestä työntekoa ja saattoi lopulta johtaa jopa välien katkeamiseen.

Ne, jotka olivat lähteneet työhön aatteellisista syistä, kuten esimerkiksi 1970-luvulla osa teki, saattoivat havaita, ettei todellisuus vastannut odotuksia.

”Osa haastatelluista kuvaili, että ne, jotka olivat lähteneet kehitysyhteistyöhön idealismin vieminä, kokivat aikamoisena pettymyksenä sen, että maailmaa ei voitukaan muuttaa kahdessa vuodessa”, Kuhanen kertoo.

”Ottakaa rahaa ja tehkää kehitysyhteistyötä”

Tutkimus tarkastelee myös suomalaisen kehitysyhteistyön muutosta. 2010-luvulla muutos on näkynyt esimerkiksi massiivisina leikkauksina ja yksityisen sektorin korostumisena, mutta nämä muutokset eivät vielä näy aineistossa, joka painottuu varhaisempaan ajankohtaan.

Selkeästi näkyvä muutos sen sijaan on kehitysyhteistyön muuttuminen ammattimaisemmaksi.

”Eräs haastateltava totesi, että ennen sanottiin vain, että ’ottakaa tuosta rahaa ja menkää tekemään kehitysyhteistyötä’. Nykyään edellyttää kovaa ammattitaitoa, jotta voi työskennellä hankkeessa ja pärjää tarjous- ja rahoituskilpailuissa”, Kuhanen sanoo.

Suomessa onkin haastateltavien mukaan nykyään ensimmäistä kertaa suuri määrä ammattitaitoisia kehitysyhteistyöntekijöitä. Pienen rahoituksen takia heidän ammattitaitonsa uhkaa kuitenkin valua hukkaan.

”Nyt, kun kerrankin olisi valmiudet tehdä hyvää työtä, kehitysyhteistyöbudjetti pienenee. Kädet on sidottu, kun resursseja ei ole”, Kuhanen kuvailee.

Tutkimuksen on määrä valmistua syksyllä 2020.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyötyö Suomi

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät