Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys

Oulun yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, millainen kuva kehitysyhteistyöstä on sitä tehneillä suomalaisilla. Alustavien tulosten mukaan kokemus oli pääosin myönteinen, mutta korruptio ja byrokratia aiheuttivat ristiriitoja. Kehy-veteraanit ovat huolissaan myös siitä, että nyt kun Suomessa viimein olisi ammattitaitoa, resursseja on vähennetty.
Maapallo lapsen käsissä
Oulun yliopiston tutkimushanke selvittää kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia ja samalla suomalaisen globaalikansalaisuuden kokemusta. (Kuva: artistlike / Pixabay / CC0)

Kehitysyhteistyö voi tuntua monen mielestä idealistin haaveammatilta.

Suomalaiset kehitysyhteistyöntekijät ovat kuitenkin pääosin olleet nimenomaan ammattilaisia, jotka ovat lähteneet kehitysmaihin tekemään töitä.

Muun muassa tämä on selvinnyt tutkijoille Oulun yliopiston johtamassa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, minkälainen kokemus kehitysyhteistyö kentällä on ollut suomalaisille.

”Ihmiset lähtivät tekemään niitä töitä, mihin olivat hakeneet, kuten vaikkapa neuvonantajaksi tai sairaanhoitajiksi. Idealistista painolastia ei ollut ainakaan jälkikäteen muisteltaessa”, kertoo Koneen säätiön tutkija, dosentti Jan Kuhanen.

Kuhanen on tutkijana kolmivuotisessa Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys -hankkeessa. Se on ensimmäinen akateeminen tutkimus siitä, miksi kehitysyhteistyöntekijät ovat lähteneet alalle, miten he itse kokevat työnsä merkityksen ja miten heidän mielikuvansa alasta ovat muuttuneet.

Korruptio turhautti, idealismi toi pettymyksiä

Kuhanen käy parhaillaan läpi tutkimusaineistoa. Hän ja muut tutkijat ovat haastatelleet noin 30:tä kehitysyhteistyössä ollutta suomalaista. Lisäksi analysoitavana on runsaat parikymmentä muistelmatekstiä, joita kerättiin yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa.

Haastatellut ihmiset ovat olleet mukana kehitysyhteistyössä pääosin 1970–1990-luvuilla. Osa oli lähtenyt mukaan lähetystyön kautta, monet asiantuntijoina tai konsultteina, Kuhanen kertoo.

Tutkimus on vielä kesken, mutta Kuhasen mukaan aineistosta nousee selvästi esiin se, että kehitysyhteistyö on ollut tekijöille enimmäkseen positiivinen elämänkokemus ja työ.

”Se on ollut vaikeaa, haastavaa ja välillä turhauttavaa, mutta lähes kaikkien kohdalla se on ollut elämälle suuntaa ja sisältöä antanut asia”, Kuhanen kertoo.

Tutkimusaineistosta nousi silti esiin myös ristiriitaisuuksia.

”Moni nosti esiin yhtenä suurimmista kehitystä haittaavana tekijänä korruption, joka turhautti ja vei mielekkyyttä koko työltä. Se ei kuitenkaan johtanut siihen, että usko koko hommaan olisi kadonnut”, Kuhanen kertoo.

Toinen turhautumisen aihe olivat byrokratia ja henkilöristiriidat. Tiedon ja rahan kulu hitaus Suomesta kohdemaahan haittasi monen mielestä työntekoa ja saattoi lopulta johtaa jopa välien katkeamiseen.

Ne, jotka olivat lähteneet työhön aatteellisista syistä, kuten esimerkiksi 1970-luvulla osa teki, saattoivat havaita, ettei todellisuus vastannut odotuksia.

”Osa haastatelluista kuvaili, että ne, jotka olivat lähteneet kehitysyhteistyöhön idealismin vieminä, kokivat aikamoisena pettymyksenä sen, että maailmaa ei voitukaan muuttaa kahdessa vuodessa”, Kuhanen kertoo.

”Ottakaa rahaa ja tehkää kehitysyhteistyötä”

Tutkimus tarkastelee myös suomalaisen kehitysyhteistyön muutosta. 2010-luvulla muutos on näkynyt esimerkiksi massiivisina leikkauksina ja yksityisen sektorin korostumisena, mutta nämä muutokset eivät vielä näy aineistossa, joka painottuu varhaisempaan ajankohtaan.

Selkeästi näkyvä muutos sen sijaan on kehitysyhteistyön muuttuminen ammattimaisemmaksi.

”Eräs haastateltava totesi, että ennen sanottiin vain, että ’ottakaa tuosta rahaa ja menkää tekemään kehitysyhteistyötä’. Nykyään edellyttää kovaa ammattitaitoa, jotta voi työskennellä hankkeessa ja pärjää tarjous- ja rahoituskilpailuissa”, Kuhanen sanoo.

Suomessa onkin haastateltavien mukaan nykyään ensimmäistä kertaa suuri määrä ammattitaitoisia kehitysyhteistyöntekijöitä. Pienen rahoituksen takia heidän ammattitaitonsa uhkaa kuitenkin valua hukkaan.

”Nyt, kun kerrankin olisi valmiudet tehdä hyvää työtä, kehitysyhteistyöbudjetti pienenee. Kädet on sidottu, kun resursseja ei ole”, Kuhanen kuvailee.

Tutkimuksen on määrä valmistua syksyllä 2020.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyötyö Suomi

Lue myös

Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.
Eurokolikko lähikuvassa

Rinteen hallitusohjelma lupaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön – Keinot ja summat ovat vielä epäselviä

Hallitusohjelman teksti lupaa kehitysyhteistyön kannalta hyvää, mutta liitteet eivät vakuuta, summaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.