Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Uusi rauhansopimus tuo Etelä-Sudaniin toivonpilkahduksen – tavallisilla kansalaisilla ”ei riitä sotimiselle enää pienintäkään ymmärrystä”

Etelä-Sudanin sisällissodan osapuolet allekirjoittivat eilen jälleen kerran alustavan rauhansopimuksen. Väkivallan loppuminen olisi tervetullut uutinen etenkin nälänhädän partaalla kamppailevalle kansalle. ”Eteläsudanilaiset alkavat olla todella turhautuneita”, kertoo maassa hiljattain vieraillut Unicefin tiedottaja Martti Penttilä.
Äiti ja lapsi sairaalan pihalla Jubassa Etelä-Sudanissa
Stella-äiti viilentää tytärtään Ishaa, 1, al-Sabbahin lastensairaalan pihalla Jubassa, Etelä-Sudanissa. Unicefin tukemassa sairaalassa hoidetaan vakavasti aliravittuja lapsia. Al-Sabbahin sairaala on maan ainoa lastensairaala. (Kuva: Martti Penttilä / UNICEF)

Etelä-Sudanin yli neljä vuotta kestäneestä sisällissodasta on saatu pitkästä aikaa myönteisiä uutisia. Sodan pääosapuolet, maan presidentti Salva Kiir ja entinen varapresidentti Riek Machar kertoivat eilen allekirjoittaneensa rauhansopimuksen, johon sisältyy kolmen vuorokauden sisällä alkava tulitauko.

Sopimukseen ei voi suhtautua liian optimistisesti, sillä osapuolet ovat solmineet rauhan aiemminkin, tuloksetta. Nytkään kaikkia yksityiskohtia ei ole saatu vielä sovittua. Vuosien varrella konflikti on myös pirstaloitunut usean eri aseellisen ryhmän väliseksi, mikä vaikeuttaa yhteisymmärryksen löytämistä.

Etelä-Sudanissa viimeksi toukokuussa vieraillut Suomen Unicefin tiedottaja Martti Penttilä toivoo, että tällä kertaa rauhansopimus myös tuottaisi tuloksia.

”Eteläsudanilaiset alkavat olla todella turhautuneita. Heiltä ei riitä sotimiselle enää pienintäkään ymmärrystä. Vielä kolme vuotta sitten ihmiset ehkä ymmärsivät sotaa paremmin, mutta nyt he ovat huomattavasti turhautuneempia. Sodan takia mikään ei mene eteenpäin”, hän kertoo.

Unicefin tiedottaja Martti Penttilä
Unicefin tiedottaja Martti Penttilä vieraili Etelä-Sudanissa keväällä. (Kuva: UNICEF)

”Koko kylässä ei ole ruokaa”

Etelä-Sudan itsenäistyi pitkän sisällissodan jälkeen Sudanista vuonna 2011. Maa ehti nauttia itsenäisyydestä vain muutaman vuoden ajan, sillä joulukuussa 2013 eri etnisiä ryhmiä edustavat presidentti ja varapresidentti riitaantuivat. Kiistan seurauksena aseelliset ryhmät aloittivat sisällissodan, jossa useimmat osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Kyse ei ole vain etnisten ryhmien välisistä vastakkainasetteluista vaan myös vallasta ja maan rikkaista luonnonvaroista.

Tuhansittain ihmisiä on tapettu ja raiskattu ja yli neljä miljoonaa ihmistä on paennut joko maan sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Sotiminen on tehnyt maanviljelyksestä lähes mahdotonta. Tällä hetkellä noin 7,1 miljoonaa ihmistä, reilusti yli puolet maan väestöstä, kärsii ruokapulasta.

Viime vuonna osiin maata puhkesi nälänhätä, ja nytkin jo 155 000 ihmistä elää Maailman ruokaohjelman mukaan nälänhätää muistuttavissa oloissa. YK:n humanitaarisen avun johtaja Mark Lowcock kuvaili kesäkuun alussa maan asukkaiden kärsimystä ”lähes käsittämättömäksi” ja varoitti tilanteen yhä pahenevan.

Penttilä on nähnyt saman.

”Koko maan sisällä 250 000 lasta on vaarassa kuolla aliravitsemukseen”, hän kertoo.

Unicef toimittaa maahan hätäapua, kuten ruokaa, vettä ja terveyspalveluita. Penttilä vieraili huhti–toukokuussa maan itäosissa sijaitsevassa Kapoetassa, jossa Unicef tukee aliravitsemusta hoitavia klinikoita. Niillä jaetaan tietoa ravitsemuksesta ja hoidetaan nälkiintyneitä lapsia muun muassa maapähkinätahnalla. Se pelastaa lasten hengen mutta ei ratkaise ruokapulaa.

”Eräs nainen kertoi, ettei koko kylässä ole ruokaa. Jatkuva sotiminen on johtanut siihen, ettei elintarvikkeita saada kuljetettua eikä talous pyöri”, Penttilä kuvailee.

Vaikean taloudellisen tilanteen takia lapsia on ollut helppo houkutella taistelemaan aseellisten ryhmien riveissä. Unicefin ja muiden järjestöjen mukaan viime vuosina jopa 19 000 lasta on värvätty taistelijoiksi tai tukitehtäviin. He ovat kysyttyä työvoimaa.

”Lasten ajatellaan usein olevan lojaalimpia ja heitä on helpompi manipuloida”, Penttilä kertoo.

Autonkorjaajaoppilaita
Vuonna 2015 Piborin alueelta vapautettuja entisiä lapsisotilaita opiskelemassa automekaniikkaa Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa. Koulutus kestää kolme kuukautta. (Kuva: Martti Penttilä / UNICEF)

Väkivalta järkyttää niin suomalaista kuin eteläsudanilaistakin

Vaikka taistelut ovat kiihtyneet ja nälkä pahentunut, Etelä-Sudanin konflikti ei ole herättänyt kovin laajaa  huomiota länsimaissa, vaan rauhanneuvotteluita on käyty Itä-Afrikan alueellisen järjestön Igadin ja sittemmin Sudanin johdolla. Etelä-Sudanin konfliktia onkin kutsuttu yhdeksi maailman unohdetuimmista kriiseistä.

Penttilä uskoo sen johtuvan osittain siitä, että Saharan eteläpuolisen Afrikan sisällissotia pidetään länsimaissa usein normaalina ja tavallisina. Kaukana olevia ja erivärisiä kohtaan ei tunneta yhtä helposti myötätuntoa.

”Se on surullista. Ihmiset Etelä-Sudanissa eivät todellakaan halua elää siinä tilanteessa. He olivat väkivallasta yhtä järkyttyneitä kuin minäkin”, hän sanoo.

Pieniä edistysaskeleita kuitenkin saavutetaan. Uuden rauhansopimuksen lisäksi hyvä uutinen on esimerkiksi satojen lapsisotilaiden vapauttaminen aseellisten ryhmien riveistä tänä vuonna. Unicef on ollut mukana vapautusneuvotteluissa, ja Penttilä pääsi seuraamaan keväällä vapautusseremoniaa, jossa lapset laskivat aseensa ja saivat siviilivaatteet.

Lapset pääsevät takaisin perheidensä luo, ja heille annetaan psykososiaalista tukea. Tänä vuonna Unicef on aloittanut kokeilun, jossa entisille lapsisotilaille annetaan ammattikoulutusta pääkaupunki Jubassa. Vaikka työllistymismahdollisuudet ovatkin heikot, koulutuksesta voi olla apua myöhemmin, Penttilä uskoo.

”Jos lapset saadaan nyt pidettyä hengissä ja he pääsevät kouluun, heillä on taidot olemassa, vaikka tilanne rauhoittuisikin vasta kymmenen vuoden kuluttua."

Etelä-Sudanin konflikti avustustyökatastrofiapulapsetkonflikti Etelä-Sudan Suomen UNICEF

Lue myös

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit