Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Uusi rauhansopimus tuo Etelä-Sudaniin toivonpilkahduksen – tavallisilla kansalaisilla ”ei riitä sotimiselle enää pienintäkään ymmärrystä”

Etelä-Sudanin sisällissodan osapuolet allekirjoittivat eilen jälleen kerran alustavan rauhansopimuksen. Väkivallan loppuminen olisi tervetullut uutinen etenkin nälänhädän partaalla kamppailevalle kansalle. ”Eteläsudanilaiset alkavat olla todella turhautuneita”, kertoo maassa hiljattain vieraillut Unicefin tiedottaja Martti Penttilä.
Äiti ja lapsi sairaalan pihalla Jubassa Etelä-Sudanissa
Stella-äiti viilentää tytärtään Ishaa, 1, al-Sabbahin lastensairaalan pihalla Jubassa, Etelä-Sudanissa. Unicefin tukemassa sairaalassa hoidetaan vakavasti aliravittuja lapsia. Al-Sabbahin sairaala on maan ainoa lastensairaala. (Kuva: Martti Penttilä / UNICEF)

Etelä-Sudanin yli neljä vuotta kestäneestä sisällissodasta on saatu pitkästä aikaa myönteisiä uutisia. Sodan pääosapuolet, maan presidentti Salva Kiir ja entinen varapresidentti Riek Machar kertoivat eilen allekirjoittaneensa rauhansopimuksen, johon sisältyy kolmen vuorokauden sisällä alkava tulitauko.

Sopimukseen ei voi suhtautua liian optimistisesti, sillä osapuolet ovat solmineet rauhan aiemminkin, tuloksetta. Nytkään kaikkia yksityiskohtia ei ole saatu vielä sovittua. Vuosien varrella konflikti on myös pirstaloitunut usean eri aseellisen ryhmän väliseksi, mikä vaikeuttaa yhteisymmärryksen löytämistä.

Etelä-Sudanissa viimeksi toukokuussa vieraillut Suomen Unicefin tiedottaja Martti Penttilä toivoo, että tällä kertaa rauhansopimus myös tuottaisi tuloksia.

”Eteläsudanilaiset alkavat olla todella turhautuneita. Heiltä ei riitä sotimiselle enää pienintäkään ymmärrystä. Vielä kolme vuotta sitten ihmiset ehkä ymmärsivät sotaa paremmin, mutta nyt he ovat huomattavasti turhautuneempia. Sodan takia mikään ei mene eteenpäin”, hän kertoo.

Unicefin tiedottaja Martti Penttilä
Unicefin tiedottaja Martti Penttilä vieraili Etelä-Sudanissa keväällä. (Kuva: UNICEF)

”Koko kylässä ei ole ruokaa”

Etelä-Sudan itsenäistyi pitkän sisällissodan jälkeen Sudanista vuonna 2011. Maa ehti nauttia itsenäisyydestä vain muutaman vuoden ajan, sillä joulukuussa 2013 eri etnisiä ryhmiä edustavat presidentti ja varapresidentti riitaantuivat. Kiistan seurauksena aseelliset ryhmät aloittivat sisällissodan, jossa useimmat osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Kyse ei ole vain etnisten ryhmien välisistä vastakkainasetteluista vaan myös vallasta ja maan rikkaista luonnonvaroista.

Tuhansittain ihmisiä on tapettu ja raiskattu ja yli neljä miljoonaa ihmistä on paennut joko maan sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Sotiminen on tehnyt maanviljelyksestä lähes mahdotonta. Tällä hetkellä noin 7,1 miljoonaa ihmistä, reilusti yli puolet maan väestöstä, kärsii ruokapulasta.

Viime vuonna osiin maata puhkesi nälänhätä, ja nytkin jo 155 000 ihmistä elää Maailman ruokaohjelman mukaan nälänhätää muistuttavissa oloissa. YK:n humanitaarisen avun johtaja Mark Lowcock kuvaili kesäkuun alussa maan asukkaiden kärsimystä ”lähes käsittämättömäksi” ja varoitti tilanteen yhä pahenevan.

Penttilä on nähnyt saman.

”Koko maan sisällä 250 000 lasta on vaarassa kuolla aliravitsemukseen”, hän kertoo.

Unicef toimittaa maahan hätäapua, kuten ruokaa, vettä ja terveyspalveluita. Penttilä vieraili huhti–toukokuussa maan itäosissa sijaitsevassa Kapoetassa, jossa Unicef tukee aliravitsemusta hoitavia klinikoita. Niillä jaetaan tietoa ravitsemuksesta ja hoidetaan nälkiintyneitä lapsia muun muassa maapähkinätahnalla. Se pelastaa lasten hengen mutta ei ratkaise ruokapulaa.

”Eräs nainen kertoi, ettei koko kylässä ole ruokaa. Jatkuva sotiminen on johtanut siihen, ettei elintarvikkeita saada kuljetettua eikä talous pyöri”, Penttilä kuvailee.

Vaikean taloudellisen tilanteen takia lapsia on ollut helppo houkutella taistelemaan aseellisten ryhmien riveissä. Unicefin ja muiden järjestöjen mukaan viime vuosina jopa 19 000 lasta on värvätty taistelijoiksi tai tukitehtäviin. He ovat kysyttyä työvoimaa.

”Lasten ajatellaan usein olevan lojaalimpia ja heitä on helpompi manipuloida”, Penttilä kertoo.

Autonkorjaajaoppilaita
Vuonna 2015 Piborin alueelta vapautettuja entisiä lapsisotilaita opiskelemassa automekaniikkaa Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa. Koulutus kestää kolme kuukautta. (Kuva: Martti Penttilä / UNICEF)

Väkivalta järkyttää niin suomalaista kuin eteläsudanilaistakin

Vaikka taistelut ovat kiihtyneet ja nälkä pahentunut, Etelä-Sudanin konflikti ei ole herättänyt kovin laajaa  huomiota länsimaissa, vaan rauhanneuvotteluita on käyty Itä-Afrikan alueellisen järjestön Igadin ja sittemmin Sudanin johdolla. Etelä-Sudanin konfliktia onkin kutsuttu yhdeksi maailman unohdetuimmista kriiseistä.

Penttilä uskoo sen johtuvan osittain siitä, että Saharan eteläpuolisen Afrikan sisällissotia pidetään länsimaissa usein normaalina ja tavallisina. Kaukana olevia ja erivärisiä kohtaan ei tunneta yhtä helposti myötätuntoa.

”Se on surullista. Ihmiset Etelä-Sudanissa eivät todellakaan halua elää siinä tilanteessa. He olivat väkivallasta yhtä järkyttyneitä kuin minäkin”, hän sanoo.

Pieniä edistysaskeleita kuitenkin saavutetaan. Uuden rauhansopimuksen lisäksi hyvä uutinen on esimerkiksi satojen lapsisotilaiden vapauttaminen aseellisten ryhmien riveistä tänä vuonna. Unicef on ollut mukana vapautusneuvotteluissa, ja Penttilä pääsi seuraamaan keväällä vapautusseremoniaa, jossa lapset laskivat aseensa ja saivat siviilivaatteet.

Lapset pääsevät takaisin perheidensä luo, ja heille annetaan psykososiaalista tukea. Tänä vuonna Unicef on aloittanut kokeilun, jossa entisille lapsisotilaille annetaan ammattikoulutusta pääkaupunki Jubassa. Vaikka työllistymismahdollisuudet ovatkin heikot, koulutuksesta voi olla apua myöhemmin, Penttilä uskoo.

”Jos lapset saadaan nyt pidettyä hengissä ja he pääsevät kouluun, heillä on taidot olemassa, vaikka tilanne rauhoittuisikin vasta kymmenen vuoden kuluttua."

Etelä-Sudanin konflikti avustustyökatastrofiapulapsetkonflikti Etelä-Sudan Suomen UNICEF

Lue myös

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Ihmisiä, palmuja ja rikkoutuneita katulaattoja

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja

1,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee yhä apua Mosambikia ja sen naapurimaita viime keväänä runnelleiden hirmumyrskyjen jäljiltä. Viljely on laajoilla alueilla yhä mahdotonta ja apua tarvitaan lisää, vetoavat avustusjärjestöt.
Kolme ihmistä puhujanpöydän takana

”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi

Kehittyvissä maissa kasvua yhä tarvitaan, kehittyneissä maissa taas on muutettava tuotanto- ja kulutustapoja, todetaan YK:n pääsihteerin nimittämän työryhmän raportissa, joka arvioi maailman kestävän kehityksen tilaa.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.

Tuoreimmat

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta
Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät