Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Uusi rauhansopimus tuo Etelä-Sudaniin toivonpilkahduksen – tavallisilla kansalaisilla ”ei riitä sotimiselle enää pienintäkään ymmärrystä”

Etelä-Sudanin sisällissodan osapuolet allekirjoittivat eilen jälleen kerran alustavan rauhansopimuksen. Väkivallan loppuminen olisi tervetullut uutinen etenkin nälänhädän partaalla kamppailevalle kansalle. ”Eteläsudanilaiset alkavat olla todella turhautuneita”, kertoo maassa hiljattain vieraillut Unicefin tiedottaja Martti Penttilä.
Äiti ja lapsi sairaalan pihalla Jubassa Etelä-Sudanissa
Stella-äiti viilentää tytärtään Ishaa, 1, al-Sabbahin lastensairaalan pihalla Jubassa, Etelä-Sudanissa. Unicefin tukemassa sairaalassa hoidetaan vakavasti aliravittuja lapsia. Al-Sabbahin sairaala on maan ainoa lastensairaala. (Kuva: Martti Penttilä / UNICEF)

Etelä-Sudanin yli neljä vuotta kestäneestä sisällissodasta on saatu pitkästä aikaa myönteisiä uutisia. Sodan pääosapuolet, maan presidentti Salva Kiir ja entinen varapresidentti Riek Machar kertoivat eilen allekirjoittaneensa rauhansopimuksen, johon sisältyy kolmen vuorokauden sisällä alkava tulitauko.

Sopimukseen ei voi suhtautua liian optimistisesti, sillä osapuolet ovat solmineet rauhan aiemminkin, tuloksetta. Nytkään kaikkia yksityiskohtia ei ole saatu vielä sovittua. Vuosien varrella konflikti on myös pirstaloitunut usean eri aseellisen ryhmän väliseksi, mikä vaikeuttaa yhteisymmärryksen löytämistä.

Etelä-Sudanissa viimeksi toukokuussa vieraillut Suomen Unicefin tiedottaja Martti Penttilä toivoo, että tällä kertaa rauhansopimus myös tuottaisi tuloksia.

”Eteläsudanilaiset alkavat olla todella turhautuneita. Heiltä ei riitä sotimiselle enää pienintäkään ymmärrystä. Vielä kolme vuotta sitten ihmiset ehkä ymmärsivät sotaa paremmin, mutta nyt he ovat huomattavasti turhautuneempia. Sodan takia mikään ei mene eteenpäin”, hän kertoo.

Unicefin tiedottaja Martti Penttilä
Unicefin tiedottaja Martti Penttilä vieraili Etelä-Sudanissa keväällä. (Kuva: UNICEF)

”Koko kylässä ei ole ruokaa”

Etelä-Sudan itsenäistyi pitkän sisällissodan jälkeen Sudanista vuonna 2011. Maa ehti nauttia itsenäisyydestä vain muutaman vuoden ajan, sillä joulukuussa 2013 eri etnisiä ryhmiä edustavat presidentti ja varapresidentti riitaantuivat. Kiistan seurauksena aseelliset ryhmät aloittivat sisällissodan, jossa useimmat osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Kyse ei ole vain etnisten ryhmien välisistä vastakkainasetteluista vaan myös vallasta ja maan rikkaista luonnonvaroista.

Tuhansittain ihmisiä on tapettu ja raiskattu ja yli neljä miljoonaa ihmistä on paennut joko maan sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Sotiminen on tehnyt maanviljelyksestä lähes mahdotonta. Tällä hetkellä noin 7,1 miljoonaa ihmistä, reilusti yli puolet maan väestöstä, kärsii ruokapulasta.

Viime vuonna osiin maata puhkesi nälänhätä, ja nytkin jo 155 000 ihmistä elää Maailman ruokaohjelman mukaan nälänhätää muistuttavissa oloissa. YK:n humanitaarisen avun johtaja Mark Lowcock kuvaili kesäkuun alussa maan asukkaiden kärsimystä ”lähes käsittämättömäksi” ja varoitti tilanteen yhä pahenevan.

Penttilä on nähnyt saman.

”Koko maan sisällä 250 000 lasta on vaarassa kuolla aliravitsemukseen”, hän kertoo.

Unicef toimittaa maahan hätäapua, kuten ruokaa, vettä ja terveyspalveluita. Penttilä vieraili huhti–toukokuussa maan itäosissa sijaitsevassa Kapoetassa, jossa Unicef tukee aliravitsemusta hoitavia klinikoita. Niillä jaetaan tietoa ravitsemuksesta ja hoidetaan nälkiintyneitä lapsia muun muassa maapähkinätahnalla. Se pelastaa lasten hengen mutta ei ratkaise ruokapulaa.

”Eräs nainen kertoi, ettei koko kylässä ole ruokaa. Jatkuva sotiminen on johtanut siihen, ettei elintarvikkeita saada kuljetettua eikä talous pyöri”, Penttilä kuvailee.

Vaikean taloudellisen tilanteen takia lapsia on ollut helppo houkutella taistelemaan aseellisten ryhmien riveissä. Unicefin ja muiden järjestöjen mukaan viime vuosina jopa 19 000 lasta on värvätty taistelijoiksi tai tukitehtäviin. He ovat kysyttyä työvoimaa.

”Lasten ajatellaan usein olevan lojaalimpia ja heitä on helpompi manipuloida”, Penttilä kertoo.

Autonkorjaajaoppilaita
Vuonna 2015 Piborin alueelta vapautettuja entisiä lapsisotilaita opiskelemassa automekaniikkaa Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa. Koulutus kestää kolme kuukautta. (Kuva: Martti Penttilä / UNICEF)

Väkivalta järkyttää niin suomalaista kuin eteläsudanilaistakin

Vaikka taistelut ovat kiihtyneet ja nälkä pahentunut, Etelä-Sudanin konflikti ei ole herättänyt kovin laajaa  huomiota länsimaissa, vaan rauhanneuvotteluita on käyty Itä-Afrikan alueellisen järjestön Igadin ja sittemmin Sudanin johdolla. Etelä-Sudanin konfliktia onkin kutsuttu yhdeksi maailman unohdetuimmista kriiseistä.

Penttilä uskoo sen johtuvan osittain siitä, että Saharan eteläpuolisen Afrikan sisällissotia pidetään länsimaissa usein normaalina ja tavallisina. Kaukana olevia ja erivärisiä kohtaan ei tunneta yhtä helposti myötätuntoa.

”Se on surullista. Ihmiset Etelä-Sudanissa eivät todellakaan halua elää siinä tilanteessa. He olivat väkivallasta yhtä järkyttyneitä kuin minäkin”, hän sanoo.

Pieniä edistysaskeleita kuitenkin saavutetaan. Uuden rauhansopimuksen lisäksi hyvä uutinen on esimerkiksi satojen lapsisotilaiden vapauttaminen aseellisten ryhmien riveistä tänä vuonna. Unicef on ollut mukana vapautusneuvotteluissa, ja Penttilä pääsi seuraamaan keväällä vapautusseremoniaa, jossa lapset laskivat aseensa ja saivat siviilivaatteet.

Lapset pääsevät takaisin perheidensä luo, ja heille annetaan psykososiaalista tukea. Tänä vuonna Unicef on aloittanut kokeilun, jossa entisille lapsisotilaille annetaan ammattikoulutusta pääkaupunki Jubassa. Vaikka työllistymismahdollisuudet ovatkin heikot, koulutuksesta voi olla apua myöhemmin, Penttilä uskoo.

”Jos lapset saadaan nyt pidettyä hengissä ja he pääsevät kouluun, heillä on taidot olemassa, vaikka tilanne rauhoittuisikin vasta kymmenen vuoden kuluttua."

Etelä-Sudanin konflikti avustustyökatastrofiapulapsetkonflikti Etelä-Sudan Suomen UNICEF

Lue myös

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Nainen tekee ruokaa telttaleirissä

Rikkaan pohjoisen järjestöt jyräävät köyhien maiden kansalaisjärjestöt – Rahoituksesta vain murto-osa etelän järjestöille

Pohjoisessa uskotaan, että harva etelän järjestö kykenee edes täyttämään anomuskaavakkeet oikein, saati käyttämään rahan tehokkaasti, kirjoittaa Paul Okumu. Maailmanlaajuisesta kansalaisjärjestöjen rahoituksesta vain 2,1 prosenttia menee suoraan etelän järjestöille.
Delfiini muovipussi evässään

Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta

Kaupat eivät saa tehdä muovipussikiellolla voittoa, vaan niiden on tarjottava asiakkaille kestokasseja sisäänostohintaan. Lain rikkomisesta saadut sakot Panama käyttää kierrätysjärjestelmän kehittämiseen ja tutkimukseen.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.